Tarkenna hakuasi

Brexit ja muuttoliikkeet

Brexit, eli Iso-Britannian ero Euroopan unionista, tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia sitä, kuinka viralliset ja epäviralliset rajat ja rajanteot näkyvät eurooppalaisten muuttajien arjessa. Britannia erosi EU:sta tammikuun lopussa, mutta vuoden 2020 loppuun asti kestävänä siirtymäkautena on tärkeä tutkia tämän historiallisen muutoksen vaikutuksia muuttajien näkökulmasta. Pitkä epävarmuuden aika on jo vaikuttanut Euroopan sisäisten muuttajien elämään monin eri tavoin: heidän oleskeluoikeuksiinsa, työtilanteeseen ja uranäkymiin, identiteettiin sekä kuulumisen tunteisiin, olivat kyseessä sitten Britanniassa asuvat EU-kansalaiset tai muissa EU-maissa asuvat britit.

Itä-Suomen yliopistossa on käynnissä useampi Brexitiin ja muuttoliikkeisiin liittyvä tutkimushanke. YTT Tiina Sotkasiira on haastatellut Skotlannissa ja Englannissa asuvia suomalaisia osana Brexit ja Britannian suomalaiset -tutkimushankettaan. YTT Saara Koikkalainen on kerännyt aineistoa liittyen pohjoismaisten muuttajien kokemuksiin Lontoossa. Yhdessä tutkija Peter Holleyn (Helsingin yliopisto) ja YTT Nicol Savinettin (Global Europeans, Kööpenhamina), Koikkalainen on myös kerännyt myös kyselyaineiston liittyen muissa EU-maissa asuvien brittien kokemuksiin (n=752).

Jaana Vuori (jaana.vuori@uef.fi)

Jaana Vuori tutkii maahanmuuttajien kotouttamistyötä ja asioimistulkkausta. Hänen tutkimusaiheitaan ovat myös vanhemmuuteen, perheeseen ja sukupuoleen liittyvät kysymykset. Vuori toimii sukupuolentutkimuksen professorina kulttuurintutkimuksen koulutusohjelmassa. Menetelmällisesti Vuori on erikoistunut laadullisiin tutkimusmenetelmiin, erityisesti diskurssianalyysiin ja etnografiaan. Vuori kuuluu tutkijayhteisöön https://www.uef.fi/fi/tutkimusyhteiso/rajat-liikkuvuus-ja-kulttuuriset-kohtaamiset-bomocult

Joni Virkkunen (joni.virkkunen@uef.fi)

Työskentelen tutkimuspäällikkönä Karjalan tutkimuslaitoksella. Samalla toimin Itä-Suomen yliopiston Venäjä- ja rajatutkimuskeskus VERA:n johtajana. Tutkimuskohteitani ovat rajat, rajojen hallinta, rajat ylittävä yhteistyö ja EU-Venäjä -suhteet sekä kansainväliset muuttoliikkeet erityisesti Venäjän ja entisen Neuvostoliiton alueen kontekstissa. Viimeaikoina olen tutkinut mm. Pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa ja EU-Venäjä-suhteiden vaikutuksia aluetasolla, maahanmuuttajien 2015-2016 Venäjältä ja Venäjän kautta Suomeen suuntautunutta Arktistä reittiä sekä tähän liittyvää julkisuutta ja politiikkaa, maahanmuuttajien arjen turvattomuutta ja epävirallisia käytänteitä kuten korruptiota ja rikollisuutta.

Jussi Laine (jussi.laine@uef.fi)

Jussi P. Laine (YTT, dosentti) toimii professorina Karjalan tutkimuslaitoksella, Itä-Suomen yliopistossa. Hän toimii kansainvälisen yhteiskuntatieteitä edustavan järjestön World Social Science Associationin (WSSA) presidenttinä ja kansainvälinen maantieteellisen yhdistyksen poliittisen maantieteen komission johtoryhmässä. Aiemmin (2013-2021) hän toimi johtavan kansainvälisen rajatutkimusjärjestön, Association for Borderlands Studies:in johdossa. Koulutukseltaan Laine on yhteiskuntamaantieteilijä, mutta hän lähestyy rajakysymyksiä ja muuttoliikkeitä monitieteisestä perspektiivistä. Viimeaikaisessa tutkimuksessaan hän on keskittynyt erityisesti Eurooppaan kohdistuneen muuttoliikkeen ja liikkuvuuden tarkastelemiseen ja keskittynyt erityisesti sekä maantieteellisten että mentaalisten rajojen rooleihin tässä yhteydessä. Hänen viimeaikaiset julkaisunsa ovat käsitelleet muuttoliikkeitä, rajojen etiikkaa ja moraalisia kysymyksiä, sekä ontologisen turvallisuuden rakentumista.

Kadonnut kinnas ja muita tarinoita

Hanke tarkastelee liikkumisen seurauksena rakentuvia uusia naapuruuksia esineiden, esineistä kertomisen ja kertomusten vastaanoton näkökulmasta. Hanke toteutetaan itäisessä Suomessa, ja aihetta tarkastellaan sekä tieteen että taiteen keinoin.
Hankkeen keskeisenä haasteena on pohtia, kuinka ihmisten mukana kulkevat esineet ja esineistä kertominen rakentavat dialogia ja sen myötä uudenlaisia, liikkuvia ja rajat ylittäviä naapuruuksia ja edistävät esimerkiksi kulttuurisen kansalaisuuden ja alueeseen kytkeytymättömien vaeltavien kulttuuriperinteiden rakentumista. Esineitä ja niihin kytkeytyviä kertomuksia tarkastellaan materiaalisen kulttuurin, kielen ja kerronnan tutkimuksen sekä taiteen ja interaktiivisen näyttelyn keinoin. Esineet nähdään poeettisina ja poliittisina välineinä erilaisten dialogien syntymiselle menneen ja nykyisen, maahan muuttaneiden ja maassa jo asuvien, eri sukupolvien sekä rajoja ylittävien ja paikalleen asettuneiden ihmisten välillä.
Hanke kytkeytyy aihepiiriltään ja tarkastelutavaltaan ajankohtaiseen tutkimusteemaan: maahanmuuttoon, liikkuvuuteen, kulttuurien ja kielten kohtaamiseen ja niiden myötä uudenlaisten naapuruuksien rakentumiseen. Monitieteinen, tiedettä ja taidetta yhdistävä hanke luo uusia menetelmiä aihepiirin tarkasteluun.
Hanke yhdistää tiedettä ja taidetta innovatiivisesti. Tiede ja taide tuottavat yhdessä vastauksia ajankohtaisiin liikkuvuuden, kielten ja kulttuurien kohtaamisen sekä uudenlaisten naapuruuksien synnyttämiin globaaleihin haasteisiin. Hanke osallistuu tieteen ja taiteen keinoin myös suomalaisessa yhteiskunnassa ajankohtaiseen keskusteluun maahanmuutosta ja sen synnyttämistä uudenlaisista naapuruuksista.

Hanketta rahoittaa Koneen Säätiö.

Kari Korolainen (kari.korolainen@uef.fi)

Miten perinteet – kulttuuriset jatkuvuudet niin suullisissa ja esineellisissä perinteissä kuin tapakulttuureissa – suhteutuvat maantieteellisiin ja muihin rajoihin sekä ihmisten moninaisiin liikkuvuuksiin? Entä miten nämä asiat hahmottuvat esineympäristöjen, esteettisten seikkojen ja kuvien, erityisesti piirrosten kautta? Kuinka kauneus, aineeton perintö tai rajat asettuvat kuviksi – jos ylipäätään asettuvat? Millaisia näkökulmia tutkimus ja taide, yhdessä ja erikseen, avaavat näihin kysymyksiin?

Perinteentutkija Kari Korolainen on erikoistunut perinteiden tutkimisen ohella kuvallisen ja materiaalisen kulttuuriin kysymyksiin, niin teoreettisesti kuin käytännössä. Kadonnut kinnas ja muita tarinoita -hankkeessa (1.8.2018 -31.7.2020) Korolainen yhdisti tutkimusta ja taidetta tekemällä tutkimuksen rinnalla sarjakuvaa. Sarjakuva-albumi Marjatta & Ilman Kinna (Kustantaja: Kirjokansi) julkaistiin Helmikuussa 2020. Aiemmin Korolainen on tutkinut taiteen rajamaastoja suhteessa kodin esineympäristöihin ja kalendaariperinteisiin taiteistumisen näkökulmasta. Lisäksi Korolaisen asiantuntemus ulottuu perinnetieteellisten aineistojen keruuseen ja arkistointiin. Korolainen on työskennellyt arkisto- ja museotehtävissä muun muassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa ja Pohjois-Karjalan museossa. Korolaisella on myös taidealan koulutus ja hän on toiminut aiemmin kuvataiteilijana.

Kati Kasanen (kati.kasanen@uef.fi)

Katin tehtävät yliopistonlehtorina painottuvat opetukseen ja ohjaukseen, erityisesti alkuohjauksen ja koko opintopolun aikaisen opiskelun suunnittelun kysymyksiin. Kati on innostunut ja aktiivinen pedagogiikan kehittäjä päivittäisessä opetustyössään ja UEF:n ”Taitava opettaja/Excellent Teaching Practitioner” -verkoston jäsen. Kaksivuotiskaudella 2021-2022 Kati toimii 50 % työajalla verkko- ja monimuotopedagogiikan fasilitaattorina. Kati on valittu tiedekuntansa edustajaksi myös fasilitaattoritoiminnan toiselle kaudelle 2023-2024.

Tutkimuksellisesti Katin kiinnostukset kietoutuvat ihmisten kykykäsityksiin.  Häm on mukana kykyminä-tutkimusryhmässä, ja sitä kautta toimi myös Suomen Akatemian hankkeessa (ACE, päättynyt syksyllä 2020). Erityiskiinnostus suuntautuu arvioiviin koulutuksen käytäntöihin ja ylipäänsä kykyjen – myös yrittäjämäisten kykyjen – ja koulutuksen sosiaalipsykologiseen ja koulutuspoliittiseen tarkasteluun. Aiemman työkokemuksensa nojalla Kati on kohdannut kykykäsitysteeman merkityksellisyyden mm. koulu- ja opintopsykologityön kannalta. Uudempana kiinnostuksen kohteena näyttäytyy moniammatillisuus MOVU-tiimin tutkimuksen ja tiedekuntarajat ylittävän opetuksen merkeissä. Fasilitaattoritoiminnan kautta avautui myös kiinnostus etäajan opetuksellisiin kysymyksiin, esim. tenttikäytänteisiin etäaikana.

Kirsi Laurén (kirsi.lauren@uef.fi)

Työskentelen yliopistotutkijana (osa-aikaisesti) Hauraiden ympäristöjen digitaalinen estetisoiminen( (DigiFREN) -tutkimusprojektissa, jota johtaa apulaisprofessori Juhana Venäläinen. Tällä hetkellä tarkastelen tutkimuksissani ympäristösuhteita ja niiden kytköksiä kulttuuriperintöön. Viime vuosina olen tehnyt myös  tutkimusta, jonka kohteena ovat traumaattiset ja väkivaltaiset kokemukset kodin piirissä ja Suomen itärajalla toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen.

Tutkimusalat:

  • kulttuuriset muutokset
  • ympäristökulttuuri
  • kulttuuriperinnön tutkimus
  • kertomusten tutkimus
  • humanistinen rajatutkimus
  • muistitietotutkimus
  • etnografinen tutkimus

Minna Piipponen (minna.piipponen@uef.fi)

Olen koulutukseltani yhteiskuntamaantieteilijä, YTT. Viimeisimmät tutkimusintressini ovat keskittyneet Venäjän kansainvälisiin muuttoliikkeisiin. Olen tehnyt tutkimusta myös yhdyskunta- ja aluerakenteiden sekä luonnonvarateollisuuden rakenteellisesta uudistumisesta erityisesti Luoteis-Venäjällä ja raja-alueilla. Karjalan tutkimuslaitoksella järjestelen lisäksi tutkimustyön ja -hankkeiden työskentelyresursseja ja teen tutkimuslaitoksen tiedotukseen ja raportointiin liittyviä tehtäviä.

Työskentelen myös Rajat, liikkuvuus ja kulttuuriset kohtaamiset -tutkimusyhteisön (BOMOCULT RC) koordinaatiotehtävissä. Tutkimusyhteisöön kuuluu tutkimusryhmiä ja tutkijoita yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan Karjalan tutkimuslaitoksesta, yhteiskuntatieteiden laitoksesta ja historia- ja maantieteiden laitoksesta sekä filosofisen tiedekunnan humanistisesta osastosta ja teologian osastosta.