Sydän- ja verisuonitaudit sekä aineenvaihduntasairaudet ovat merkittäviä kuolleisuuden syitä maailmassa. Verenpainetauti, sepelvaltimotauti, läppäviat, diabetes ja lihavuus ovat itsessään merkittäviä terveydellisiä ongelmia, mutta ne myös altistavat muille sydän- ja verisuonisairauksille kuten sydämen vajaatoiminnalle eteisvärinälle ja aivoverenkierron häiriöille. Äidin kardiometabolisilla sairauksilla on merkitystä raskausajan komplikaatioiden kehittymisessä, mutta niillä on myös vaikutuksia syntyvän lapsen riskiin sairastua eri sairauksiin myöhemmin elämänsä aikana. Tutkimuksessamme selvitämme sydämen yleisimmän läppävian eli aorttaläpän ahtauman syntymekanismeja pyrkiessämme kehittämään siihen ehkäisevää lääkehoitoa. Lisäksi selvitämme miten raskauden aikainen äidin verenpainetauti, diabetes ja ylipaino vaikuttavat istukan ja sikiön toimintaan.
Outi Kähkönen (outi.kahkonen@uef.fi)
Toimin Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksella yliopistonlehtorina terveystieteiden opettajan koulutusohjelmassa. Väitöstutkimukseni kohdistui sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden hoitoon sitoutumisen ja siihen yhteydessä olevien tekijöihin pallolaajennuksen jälkeen. Tällä hetkellä teen jatkotutkimusta liittyen kardiologiseen hoitotyöhön ja työhyvinvointiin koulutusalalla.
Riku Kiviluoto (riku.kiviluoto@uef.fi)
Sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen ensisijainen sairastuvuuden ja kuolleisuuden syy maailmanlaajuisesti, joihin kuolee 18,6 miljoonaa ihmistä vuosittain. Maailman yleisin sairaalahoidon syy on sydämen vajaatoiminta, joka vaikuttaa yli 64 miljoonaan ihmiseen maailmanlaajuisesti. Sepelvaltimotauti on yksi sydän- ja verisuonisairauksista, ja se voi johtaa sydämen vajaatoimintana. Sepelvaltimotauti johtuu sepelvaltimoiden seinämään kertyneestä plakista, joka kaventaa valtimoita ajan myötä. Tätä prosessia kutsutaan ateroskleroosiksi. Huolimatta merkittävistä lääketieteen edistysaskeleista, sydämen vajaatoiminnalle ei ole parannuskeinoa.
Ei-invasiiviset kuvantamismenetelmät, kuten positroniemissiotomografia (PET), magneettikuvaus (MK) ja tietokonetomografia (TT), ovat potentiaalisia menetelmiä havaitsemaan sydämen vajaatoiminnan varhaisessa vaiheessa. Nämä kuvantamismenetelmät tarjoavat yksityiskohtaista tietoa sydän- ja verisuonijärjestelmän anatomiasta, toiminnasta ja metaboliasta, mikä voi auttaa tunnistamaan riskiryhmissä olevat henkilöt ja mahdollisesti ehkäisemään sydämen vajaatoiminnan etenemistä. Oikea-aikainen diagnoosi ja hoito vähentävät sydämen vajaatoimintaan liittyvää sairastuvuutta ja kuolleisuutta.
Nykyisillä kuvantamistekniikoilla ei havaita riittävän tarkasti sydänlihastulehduksen muodostumista ja etenemistä. Sydänlihastulehduksen tarkempaan ja varhaisempaan havaitsemiseen tarvitaan uusia PET-MK-menetelmiä käyttäviä lähestymistapoja.