Ikääntyvien maahanmuuttajien ja muistisairauteen sairastuneiden maahanmuuttajien oikeusturvaa ei ole maailmanlaajuisesti tutkittu. Suomessa tutkimusta aiheesta on vähän. Näiden ihmisryhmien tutkiminen on tärkeää, koska ikääntyvien maahanmuuttajien sekä muistisairautta sairastavien maahanmuuttajien määrä maassa on kasvussa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää heidän elettyjä kokemuksiaan ja esteitä, joita he saattavat kohdata pääsyssä oikeuksiinsa sekä sitä, tuntevatko he itsensä leimatuksi yhteiskunnassa haavoittuvan asemansa vuoksi. On myös löydettävä ratkaisuja ja strategioita, joilla pyritään parantamaan heidän elämäänsä ja hyvinvointiaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkimuksessa käytetään ensisijaisesti empiiristä lähestymistapaa. Kyseisten ryhmien omakohtaisia kokemuksia tutkitaan tekemällä heidän kanssaan puolistrukturoituja kvalitatiivisia haastatteluja. Tiedonkeruuprosessissa huomioidaan myös näiden ryhmien kanssa tekemisissä olevien ihmisten kokemukset ja näkemykset. Oikeudellisesta näkökulmasta tutkimuksessa analysoidaan näiden kahden ryhmän oikeussuojaa koskevia käytäntöjä, kuten vanhuspalvelulakia, yhdenvertaisuuslakia ja sosiaalihuoltolakia. Ongelmia tarkastellaan myös sosiaalisen leimautumisen näkökulmasta, sillä kuuluminen ”maahanmuuttajiin”, ”vanhoihin” ja ”sairaisiin” voi johtaa leimautumiseen. Tämä tutkimus koskee maahanmuuttajaryhmiä, jotka kuuluvat vähintään kahteen näistä luokista. Siten ne voivat muodostaa ”risteäviä leimoja” ja mahdollisesti olla vahvistamassa kokemuksia oikeuksiin pääsyn esteistä.

Työskentelen projektitutkijana Kouluhyvinvointi, oppimisen tuki ja opettajasegregaatio -projektissa (KOTOPE). Tutkimuskohteeni on koulusegregaation ilmeneminen opettajan työn näkökulmasta eri puolella Suomea ja erilaisissa kouluissa. Lisäksi tarkastelen opettajien koulutuspolkuja ja työhön sijoittumista, sekä segregaatioon liittyviä kysymyksiä niiden osana.

Muita tutkimusaiheitani on korkeakoulupolitiikka, erityisesti korkeakoulutukseen pääsyyn liittyvä siirtymävaiheen politiikka niin poliittisten asiakirjojen kuin hakijoiden näkökulmista.

Työskentelen tutkijatohtorina Itä-Suomen yliopistossa Karjalan tutkimuslaitoksella. Väittelin vuonna 2017 Suomen historian alalta. Väitöskirjani käsitteli Joensuun korkeakoulun politisoitumista 1970-luvulla aikalaiskeskustelun ja muistitiedon valossa. Olen kiinnostunut etenkin alueellisuuteen, koulutukseen ja kulttuuriin liittyvistä kysymyksistä. Tutkin muun muassa koulutuksen ja maatalouden historiaa, suomalaista ja eurooppalaista raja-alueyhteistyötä sekä 1800- ja 1900-lukujen Pohjois-Karjalan ja Itä-Suomen paikallis- ja kaupunkihistoriaa. Viimeisimmät kaupunkihistoriahankkeeni ovat Joensuun ja Nurmeksen kaupunkihistoriat, joissa olen mukana tutkimusryhmän osana.

Olen tutkimustyössäni hyödyntänyt etenkin haastattelu- ja diskursiivisia menetelmiä. Viime aikoina kiinnostukseni on suuntautunut myös käsitehistoriallisiin näkökulmiin, joita olen soveltanut aluehistoriallisessa tutkimuksessa. Opetan muistitietotutkimuksen, haastattelukäytäntöjen ja diskurssianalyysin perusteita historiantutkimuksen laadullisten menetelmien kurssilla. Olen Pohjois-Karjalan historiallisen yhdistyksen hallituksen pitkäaikainen jäsen ja rahastonhoitaja sekä Kasvatus & Aika -lehden toimituskunnan jäsen.