PROMEQissa terveyden ja hyvinvoinnin eriarvoisuus nähdään liittyvän yksilöllisten tekijöiden lisäksi kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin tekijöihin sekä näiden väliseen vuorovaikutukseen. Yleisenä viitekehyksenä toimii WHO:n määritelmä elämänlaadusta ihmisten terveyden ja fyysisen toimintakyvyn, kognition, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin sekä aineellisten elinolojen, palvelujen saatavuuden ja muiden ympäristötekijöiden kokonaisuutena. Keskeinen oletus PROMEQissa on, että näihin voimavaroihin vaikuttamalla voidaan parantaa ihmisten kykyä muuttaa toimintaansa ja elämäntilannettaan niin, että terveys ja hyvinvointi kohentuvat. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja testata interventio- ja kokeiluasetelmissa vaikuttavia menetelmiä erityisesti näiden neljän tutkimuksen kohteena olevan ryhmän hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, ja käyttää sosiaalista markkinointia tukemaan myönteisiä muutoksia heidän elintavoissaan ja elämänlaadussaan. Nämä neljä kohderyhmää ovat 1) koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret, 2) pitkäaikaistyöttömät, 3) juuri oleskeluluvan saaneet maahanmuuttajat ja 4) paljon sekä sosiaali- että terveyspalveluita tarvitsevat kotona asuvat ikäihmiset. Lisäksi tavoitteena on integroida sosiaali- ja terveyspalvelut tiiviimmin osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistoimien kokonaisuutta ja julkisen, yksityisen ja vapaaehtoisen sektorin yhteistyötä. Vaikka kohderyhmiksi on valittu edellä mainitut ryhmät, tulokset antavat pohjan hyvinvointia ja terveyttä kokonaisvaltaisesti lähestyvän väestötason toimintamallin kehittämiseen.
Riku Kiviluoto (riku.kiviluoto@uef.fi)
Sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen ensisijainen sairastuvuuden ja kuolleisuuden syy maailmanlaajuisesti, joihin kuolee 18,6 miljoonaa ihmistä vuosittain. Maailman yleisin sairaalahoidon syy on sydämen vajaatoiminta, joka vaikuttaa yli 64 miljoonaan ihmiseen maailmanlaajuisesti. Sepelvaltimotauti on yksi sydän- ja verisuonisairauksista, ja se voi johtaa sydämen vajaatoimintana. Sepelvaltimotauti johtuu sepelvaltimoiden seinämään kertyneestä plakista, joka kaventaa valtimoita ajan myötä. Tätä prosessia kutsutaan ateroskleroosiksi. Huolimatta merkittävistä lääketieteen edistysaskeleista, sydämen vajaatoiminnalle ei ole parannuskeinoa.
Ei-invasiiviset kuvantamismenetelmät, kuten positroniemissiotomografia (PET), magneettikuvaus (MK) ja tietokonetomografia (TT), ovat potentiaalisia menetelmiä havaitsemaan sydämen vajaatoiminnan varhaisessa vaiheessa. Nämä kuvantamismenetelmät tarjoavat yksityiskohtaista tietoa sydän- ja verisuonijärjestelmän anatomiasta, toiminnasta ja metaboliasta, mikä voi auttaa tunnistamaan riskiryhmissä olevat henkilöt ja mahdollisesti ehkäisemään sydämen vajaatoiminnan etenemistä. Oikea-aikainen diagnoosi ja hoito vähentävät sydämen vajaatoimintaan liittyvää sairastuvuutta ja kuolleisuutta.
Nykyisillä kuvantamistekniikoilla ei havaita riittävän tarkasti sydänlihastulehduksen muodostumista ja etenemistä. Sydänlihastulehduksen tarkempaan ja varhaisempaan havaitsemiseen tarvitaan uusia PET-MK-menetelmiä käyttäviä lähestymistapoja.
Sara Kälvälä (sara.kalvala@uef.fi)
Nuorempi tutkija AIVI/Lehtonen Lab. Työskentelen keskiaivo-organoidien parissa ja tutkin niiden soveltamista Parkinsonin taudin in vitro mallinnukseen. Neurodegeneratiiviset sairaudet tulevat yleistymään väestön vanhenemisen myötä, mikä lisää uusien, tehokkaampien hoitojen tarvetta. Lääkekehitys puolestaan tarvitsee sopivia tautimalleja, joita voidaan hyödyntää suurien molekyylikirjastojen seulonnassa. Aivo-organoidit voivat täyttää tämän tarpeen tarjoamalla fysiologisesti ihmisen kaltaisen, skaalattavissa olevan vaihtoehdon eläinmalleille ja 2D soluviljelymalleille.
Taru Peltola (taru.peltola@uef.fi)
Olen taustaltani ympäristöpolitiikan tutkija. Tutkimuskohteitani ovat olleet energia, metsäluonto, sudet, ruoka, jätteet, tällä hetkellä erityisesti vesi ja vesistöt sekä muovi yhteiskunnassa. Näissä aihepiireissä tutkin ihmisen ja yhteiskunnan suhteita luontoon, niin muihin lajeihin kuin biofyysisiin tekijöihin, sekä ympäristötiedon politiikkaa, ja siihen liittyviä ilmiöitä kuten episteemisiä valtasuhteita ja tiedollisia kiistoja, sekä osallisuutta ja uusia vuorovaikutuksen tapoja. Näkökulmia ammennan ympäristöpolitiikan tutkimuksen ohella tieteen- ja teknologiantutkimuksesta, erityisesti sen posthumanismiin ja pragmatismiin nojaavista keskusteluista, joissa ihmisen rinnalla tarkastellaan muita lajeja ja elämän aineellista pohjaa sekä vuorovaikutuksen kehollisuutta. Tältä pohjalta kiinnostukseni suuntautuu affektien ja tunteiden rooliin ympäristöhallinnassa, ihmisen yhteiselämään ei-inhimillisten eläinten kanssa sekä tavarahoivaan. Olen innostunut ja monissa hankkeissani myös päässyt kokeilemaan ja seuraamaan työskentelyä tieteen ja taiteen rajamailla.
Käynnissä olevat projektit:
PlastLIFE SIP (2023-2029)
Veden taju (2022-2026)
Kansalaistiedettä arkiympäristöstä (2021-2025)
Tuoreimpia julkaisuja:
Santaoja M & Peltola T (2023) Lähentävätkö vai etäännyttävätkö digitaaliset välineet luonnosta? Luontoharrastajien kokemuksia harrastuksensa teknologisoitumisesta. Suomen Museo-Finskt Museum, 130, 6–26.
Peltola T, Saarela S-R, Kotilainen J, Litmanen T, Lukkarinen J, Pölönen I, Ratamäki O, Saarikoski H, Salo M & Vikström S (2023) Researcher roles in collaborative governance interventions. Science and Public Policy, doi.org/10.1093/scipol/scad034
Peltola T & Ratamäki O (2023) Sharing epistemic power: digitally mediated wolf monitoring in Finland. Science as Culture, doi.org/10.1080/09505431.2023.2214148
Työskentelen myös Suomen ympäristökeskuksessa Yhteiskunnan muutos -yksikössä
Taru Toivanen (taru.toivanen@uef.fi)
Työskentelen Toimitilapalveluiden toimistotiimissä Kuopion kampuksella. Työtehtäviini kuuluu mm. Toimitilapalveluiden vastuulla olevat Kuopion kampuksen talousasiat, sopimusten valmistelu, raportointi, tilakustannusbudjetointi ja sisäisen vuokrajärjestelmän hallinnointi.