Tarkenna hakuasi

Maahanmuutto ja ylirajainen arki Suomen ja Venäjän välisellä rajalla niukkuuden aikakaudella

Tutkimushankkessa tarkastellaan etnografisen pitkittäistutkimuksen kautta suomalaisen hyvinvointivaltion tilaa ja vaikutusta maaseutualueella elävien maahanmuuttajataustaisten henkilöiden arjessa. Hyvinvointivointivaltion onttoutuminen, joka on alkanut Suomessa 1990-luvulla on vaikuttanut maaseudun arkeen ja arki-elämään. Tässä tutkimushankkeessa hyvinvointivaltion muutosta tarkastellaan Pohjois-Karjalassa, raja-alueella elävien maahanmuuttajien kautta.

Maria-Eliisa Laukkanen (maria.laukkanen@uef.fi)

Ota minuun yhteyttä, kun tahdot keskustella sinun tai organisaatiosi osaamisen kehittämisestä. Toimin suunnittelijana Jatkuvan oppimisen keskuksen laajassa asiantuntijajoukossa. Yhdistämme tarjontaamme asiakkaidemme tarvetta vastaavaksi sekä tuotamme tilauskoulutuksia yhdistämällä monitieteisen yliopistomme osaamista. Tarjontaamme kuuluvat myös verkkokoulutukset, avoimen yliopiston tarjonta, sekä erilaiset osaamiskokonaisuudet.

Jatkuvan oppimisen keskus (uef.fi)

Koulutus- ja valmennuspalvelut yrityksille ja organisaatioille | Itä-Suomen yliopisto (uef.fi)

Olen tiiviisti mukana jatkuvan oppimisen toiminnassa ja kehittämisessä Itä-Suomessa, Pohjois-Karjalan maakuntoliiton Luovin alojen POKAT-ryhmässä,  sekä valtakunnallisessa UCEF-verkostossa (University Continuing Education Network in Finland).

Olen työskennellyt sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Palveluiden kehittäminen eri konteksteissa on vahvuuteni ja luonteeltani olen innostuja. Kutsu minut siis mukaan verkostoosi tai ota yhteyttä matalalla kynnyksellä – mietitään, miten voisimme olla sinulle avuksi!

QCARE

Sydän- ja verisuonitaudit (SVT) ja sekä tyypin 2 (T2D) että tyypin 1 diabetes (T1D) ovat merkittäviä kansanterveysongelmia ja niiden hoito kuormittaa erityisesti perusterveydenhuoltoa. Kansantaloudellisesti on tärkeää havaita ja hoitaa ajoissa valtimotautien riskitekijät ja pyrkiä mahdollisimman hyvään diabeetikkojen hoitotasapainoon, jotta kalliilta komplikaatioilta säästyttäisiin. Käypä hoito suositukset muodostavat perustan hoitokäytännöille ja tavoitteille. Suomessa on niukasti tietoa siitä, kuinka hyvin hoitotavoitteisiin perusterveydenhuollossa päästään. Tämän tutkimuksen tavoitteena on hyödyntää Pohjois-Karjalan sähköistä potilastietojärjestelmää hoidon laadun arvioinnissa. Erityisesti tarkastellaan kuinka hyvin päästään sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen osalta Käypä hoidon mukaisiin hoitotavoitteisiin. Samalla pystytään tarkastelemaan kirjaamisen laatua. Pohjois-Karjalassa on tähän ainutlaatuinen mahdollisuus, koska alueella on yksi yhtenäinen potilastietojärjestelmä, joka on käytössä kaikkien alueen kuntien perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja myös julkisessa työterveyshuollossa. Tiedot on kirjattu rakenteisessa muodossa, mikä helpottaa tiedonhakua. Tutkimuksessa selvitetään myös hoidon laadun alueellinen vaihtelu. Tämä toteutetaan analysoimalla laatuindikaattoreita ja muuta hoidon laatutietoa kunnittain ja postinumeroalueittain ja tarvittaessa ruututietoaineistoon perustuen. Laatuindikaattoreiden antamat tulokset ovat yhdistettävissä mm. alueen sosiodemografisiin tekijöihin alue- ja paikkatietojen avulla. Geospatiaalisin analyysimenetelmin tutkitaan indikaattoritasojen ja alueen sosiodemografisten tietojen välisiä yhteyksiä ja riippuvuuksia paikallisesti ja alueellisesti. Tutkimus toteutetaan kokonaan rekisteripohjaisena tutkimuksena. Tutkimusryhmässä on kliinistä osaamista valtimotaudeista ja diabeteksesta, tietorekisterien käytöstä tutkimuksessa, potilastietojärjestelmän sisällöistä ja rakenteesta, perusterveydenhuollon laadun kehittämisestä ja siihen liittyvästä tutkimuksesta sekä maantieteellisistä tietokannoista ja niiden hyödyntämisestä eri ilmiöiden alueelliseen tarkasteluun ja mallinnukseen. Tämä tutkimus tuottaa ainutlaatuista tietoa kokonaisen maakunnan perusterveydenhuollon laadusta SVT:n ja diabeteksen hoidossa. Tutkimuksen tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää vastaaviin kansallisiin analyyseihin, kun kansalliset tietoarkistot sen mahdollistavat. Tutkimus tuottaa myös alueellisesti sekä terveydenhoidon perusyksiköittäin arvokasta tietoa hoidon laadun parantamiseen ja välineitä laadun seurantaan. Tutkimuksen tulokset edesauttavat Käypä hoidon tavoitteiden parempaa toteuttamista sekä preventiivisen työn suositusten käyttöönottoa. Tutkimus voi toimia pilottihankkeena kansallisten laatuindikaattoreiden ja seurantajärjestelmän kehittämisessä.