Jarmo Holopainen (jarmo.holopainen@uef.fi)
Kemiallinen ekologia, hyönteisten ja kasvien vuorovaikutus, haihtuvat yhdisteet, VOC, ilmaston muutos
Jenni Mölkänen (jenni.molkanen@uef.fi)
Toimin tutkijatohtorina Koneen säätiön rahoittamassa projektissa Ilmastokriisi ja uskonnollinen muutos Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Tutkimukseni sijoittuu Koillis-Madagaskarille, jossa biodiversiteetiltään poikkeuksellinen ja suojeltu trooppinen metsäalue kutistuu jatkuvasti ja ihmiset eivät saa viljelyksiltään yhtä suuria satoja kuin ennen johtuen liian tiheästä viljelysyklistä tai liian vähäisistä sateista. Tässä kontekstissa kristityt kirkot ovat edistäneet ilmaston- ja ympäristönmuutosta hillitseviä projekteja. Projektissani tarkastelen kuinka tsimihetit, tutkimukseni pääasiallinen fokusryhmä, jotka viljelevät mm. riisiä ja vaniljaa, suhtautuvat kirkkojen kehitys- ja ympäristöprojekteihin, jotka saattavat olla ristiriidassa tsimihetin sosiaalista organisaatiota uudelleentuottavien suhteiden ja käytäntöjen kanssa.
Jenni Spännäri (jenni.spannari@uef.fi)
Jenni Spännäri on teologian tohtori ja tutkija, jonka erityisiä kiinnostuksen kohteita ovat viisaus, myötätunto, uskonnollisuuden muutos, henkinen kasvu ja vanheminen.
Juha Kinnunen (juha.kinnunen@uef.fi)
Toimin päätyökseni projektipäällikkönä hankkeessa nimeltä ”Kiertotalouden osaamiskokonaisuuden kehittäminen työelämälle”. Viimeistelen lisäksi omaa väitöskirjaani (itseohjautuvuus/resilienssi). Lisäksi opetan osa-aikaisesti tuntiopettajana työ- ja organisaatiopsykologiaa. Olen Kestävän kiertotalouden tutkimuskeskuksen (CECE) ja Sustainable innovation research teamin (SUN LAB) sekä Aineettoman pääoman johtamisen tutkimusryhmän jäsen. Tutkin mm.: kestävyysteemat, resilienssi, johtamis-/johtajuusteemat, itseohjautuvuus, metakognitio, muutospelot, organisaatiot jne.
Juhana Venäläinen (juhana.venalainen@uef.fi)
Juhana Venäläinen on filosofian tohtori ja kulttuurintutkija, jonka tutkimusintressit kohdistuvat erityisesti työn ja talouden yhteiskunnallisiin muutoksiin ja niiden kulttuurisiin tulkintoihin. Venäläinen johtaa Koneen Säätiön rahoittamaa tutkimushanketta ”Omistuksenjälkeisyys talouden muutoksen tulkintana ja kokemuksena” (2022–2025) sekä Itä-Suomen yliopiston osuutta tutkimushankkeessa ”Digital Aestheticization of Fragile Environments (DigiFREN)” (2022–2025; Suomen Akatemia/ERA-NET). Venäläisen toimittamia kirjoja ovat muun muassa Kulttuurintutkimus tietämisen tapana (Vastapaino, 2022; yhdessä Taina Kinnusen kanssa), Elämykset kulttuurina ja kulttuuri elämyksinä (Nykykulttuuri, 2016; yhdessä Tuuli Lähdesmäen ja Sanna Karkulehdon kanssa) sekä Prekarisaatio ja affekti (Nykykulttuuri, 2015; yhdessä Eeva Jokisen kanssa). Hänen tutkimuksensa on huomioitu Koneen Säätiö ”Vuoden tiedekynä 2016” -palkinnolla (yhdessä Tero Toivasen kanssa, artikkelista ”Yhteisvaurauden uusi aika”) sekä Oikeus-lehden parhaasta artikkelista vuonna 2011 (artikkelista ”Oikeus urbaaniin tilaan”). Viime vuosien tutkimushankkeissaan Venäläinen on tutkinut mm. kaupunkiaistiympäristöjen muutosta (SENSOTRA-hanke), datan materiaalisuuksia, liikenteen jakamistaloutta ja yliopistyön affektiivisia järjestyksiä. Hän on työn ja talouden kulttuurintutkimuksen dosentti (Jyväskylän yliopisto).
Kadonnut kinnas ja muita tarinoita
Hanke tarkastelee liikkumisen seurauksena rakentuvia uusia naapuruuksia esineiden, esineistä kertomisen ja kertomusten vastaanoton näkökulmasta. Hanke toteutetaan itäisessä Suomessa, ja aihetta tarkastellaan sekä tieteen että taiteen keinoin.
Hankkeen keskeisenä haasteena on pohtia, kuinka ihmisten mukana kulkevat esineet ja esineistä kertominen rakentavat dialogia ja sen myötä uudenlaisia, liikkuvia ja rajat ylittäviä naapuruuksia ja edistävät esimerkiksi kulttuurisen kansalaisuuden ja alueeseen kytkeytymättömien vaeltavien kulttuuriperinteiden rakentumista. Esineitä ja niihin kytkeytyviä kertomuksia tarkastellaan materiaalisen kulttuurin, kielen ja kerronnan tutkimuksen sekä taiteen ja interaktiivisen näyttelyn keinoin. Esineet nähdään poeettisina ja poliittisina välineinä erilaisten dialogien syntymiselle menneen ja nykyisen, maahan muuttaneiden ja maassa jo asuvien, eri sukupolvien sekä rajoja ylittävien ja paikalleen asettuneiden ihmisten välillä.
Hanke kytkeytyy aihepiiriltään ja tarkastelutavaltaan ajankohtaiseen tutkimusteemaan: maahanmuuttoon, liikkuvuuteen, kulttuurien ja kielten kohtaamiseen ja niiden myötä uudenlaisten naapuruuksien rakentumiseen. Monitieteinen, tiedettä ja taidetta yhdistävä hanke luo uusia menetelmiä aihepiirin tarkasteluun.
Hanke yhdistää tiedettä ja taidetta innovatiivisesti. Tiede ja taide tuottavat yhdessä vastauksia ajankohtaisiin liikkuvuuden, kielten ja kulttuurien kohtaamisen sekä uudenlaisten naapuruuksien synnyttämiin globaaleihin haasteisiin. Hanke osallistuu tieteen ja taiteen keinoin myös suomalaisessa yhteiskunnassa ajankohtaiseen keskusteluun maahanmuutosta ja sen synnyttämistä uudenlaisista naapuruuksista.
Hanketta rahoittaa Koneen Säätiö.
Katariina Kotila (katariina.kotila@uef.fi)
Tutkin kulttuurimaantieteen väitöskirjassani sitä, miten yksinäisyyden kokemukset ja tunteet kietoutuvat kodin arkeen, merkityksiin ja käsityksiin nuorten aikuisten elämässä erilaisissa muutosvaiheissa ja arjen keskellä. Keskeinen kysymykseni on se, mitä yksinäisyyden tunteet tekevät ihmisen ja kodin suhteessa ja suhteelle.
Olen yhteiskuntatieteiden maisteri (2021) pääaineenani yhteiskuntamaantiede. Sivuaineina olen opiskellut sukupuolentutkimusta, kirjallisuutta, ympäristöpolitiikkaa, filosofiaa ja suomen kieltä. Olen kiinnostunut laajasti siitä, miten ihmiset kokevat ja tuntevat erilaisia elämään ja arkeen kytkeytyviä asioita ja miten tämä kehystyy yhteiskunnassa ja kulttuurissa elämisellä.
Kestävyyttä edistävien muutoselämysten liiketoiminnalliset mahdollisuudet matkailualalla
Kitti Suoranta (kitti.suoranta@uef.fi)
Sosiologian alan väitöstutkimukseni käsittelee intiimielämän sääntelyn ja seksi- ja parisuhteita koskevan normi-ilmaston muutosta Suomessa 1960-luvun murroksesta nykyhetkeen. Kohdistan katseeni muutokseen makro- ja mikrotasojen, yhteiskunnallisen ja kulttuurisen sekä yksittäisten ihmisten elämien leikkauskohdassa. Tutkin 1) aikakauden intiimielämää koskevaa kulttuurista murrosta queerin käsitteen avulla, 2) homoseksuaalisuuteen liittyvien institutionaalisten ja kulttuuristen normien muutosta 1950-luvulla syntyneiden miesten elämäntarinoiden ja sosiaalisten verkostojen avulla ja 3) vuoden 2020 avoimia suhteita koskevaa keskustelua ja miten se kytkeytyy yksittäisten ihmisten intiimielämään monisuhteisesti elävien ihmisten ryhmähaastatteluiden ja media-aineiston avulla.
Lisäksi toimin www.perheyhteiskunta.fi-tiedejulkaisun editoivana toimittajana ja kirjoitan yleistajuisia artikkeleita parisuhdenormeista, eettisestä monisuhteisuudesta ja seksuaalisuuden yhteiskuntatieteellisestä tutkimuksesta.