Hyvällä mielellä Pohjois-Savo 2021-2030 / Mieliteko-ohjelma profiilikuva

Hyvällä mielellä Pohjois-Savo 2021-2030 / Mieliteko-ohjelma

Projekti
01.05.2021 - 31.08.2023
Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta
Biolääketieteen yksikkö, Lääketieteen laitos, Terveystieteiden tiedekunta
Yhteiskuntatieteiden laitos, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta
Kliinisen lääketieteen yksikkö, Lääketieteen laitos, Terveystieteiden tiedekunta

Rahoittajat

Päärahoittaja

Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Hyvällä mielellä Pohjois-Savo 2021-2030 / Mieliteko-ohjelma rahoittajan logo Hyvällä mielellä Pohjois-Savo 2021-2030 / Mieliteko-ohjelma rahoittajan logo Hyvällä mielellä Pohjois-Savo 2021-2030 / Mieliteko-ohjelma rahoittajan logo

Pohjois-Savossa käynnistyi elokuussa 2021 Mieliteko-ohjelma, jonka tavoite on lisätä mielen hyvinvointia ja vähentää päihteiden käyttöä koko maakunnan alueella. Ohjelman toteuttamisen mahdollistaa Hyvällä mielellä Pohjois-Savo 2021-2030 -hanke. Hanketta rahoitetaan Euroopan Sosiaalirahastosta (ESR). Hanketta toteuttavat Kuopion kaupunki (päätoteuttaja), Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu. Ohjelmaan ovat sitoutuneet laajasti Pohjois-Savon kaupungit ja kunnat.

Pohjois-Savossa käynnistyi elokuussa 2021 Mieliteko-ohjelma, jonka tavoite on lisätä mielen hyvinvointia ja vähentää päihteiden käyttöä koko maakunnan alueella. Ohjelman toteuttamisen mahdollistaa Hyvällä mielellä Pohjois-Savo 2021-2030 -hanke.

Tarve ohjelman käynnistämiseen nousee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sairastavuusindekseistä, joiden perusteella Suomen sairaimmat ihmiset asuvat Pohjois-Savossa. Erityisesti mielenterveyden ongelmissa ja päihteiden ongelmakäytössä ero Pohjois-Savon ja muun maan välillä on hälyttävän iso. Valtakunnallinen mielenterveysindeksin keskiarvo on 100. Pohjois-Savossa se on 153,92. Maakunnan veturin roolissa olevan Kuopion kaupungin indeksi on peräti 160,2. Yli 50 000 asukkaan kaupungeista Kuopion indeksi on kaikkein heikoin.

Mielenterveyssyiden takia pohjoissavolaisista on työkyvyttömyyseläkkeellä 4,4 prosenttia, joka sekin on maan korkein luku. Mieliteko-ohjelman kohderyhmää ovatkin maakunnan kaikki työikäiset, 18–64-vuotiaat asukkaat. Erityisesti mielen hyvinvoinnin vahvistaminen suuntautuu heikommassa asemassa sekä työelämän ulkopuolella ja työttöminä oleviin, jotta samalla pystytään tukemaan heidän valmiuksiaan ja mahdollisuuksiaan palata työelämään.

Ohjelman painopisteitä ovat myös ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen, ja tämän myötä ohjelman kohderyhmää ovat laajemmin kaikki pohjoissavolaiset.

Tavoite on kehittää ja vahvistaa pohjoissavolaisten kuntien palvelurakenteita, tukea kuntien työntekijöitä ja levittää hyviä toimintatapoja yli kuntarajojen. Osa Mieliteko-ohjelmaa on saada alueen päättäjät, johtoasemassa olevat työntekijät, yritykset ja järjestöt mukaan tekemään yhdessä työtä vahvemman mielenterveyden eteen.

Yliopistolla vahva tutkimusrooli

Mieliteon osatoteuttajana Itä-Suomen yliopisto vastaa ohjelman tutkimuksista sekä vaikuttavuuden arvioinnista. Muita osatoteuttajia ovat Savonia-ammattikorkeakoulu, jonka vastuulla ovat koulutusten suunnittelu ja toteutus sekä Humanistinen korkeakoulu, joka osallistaa kohderyhmiä ja luo verkostoja järjestöihin.

Ohjelman päätoteuttaja on Kuopion kaupunki. Työhön ovat sitoutuneet lisäksi Iisalmi, Joroinen, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Leppävirta, Pielavesi, Rautalampi, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus ja Vieremä.

Hankesuunnitelma on tehty vuosille 2021-2030. Ohjelman ensimmäinen vaihe ulottuu elokuun loppuun 2023. Kaksivuotisen ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on 3,4 miljoonaa euroa. Toteutukseen on myönnetty ely-keskuksen kautta Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitus, joka yhdessä valtion myöntämän avustuksen kanssa kattaa kustannuksista noin 80 prosenttia.

Rahoitukseen osallistuvat myös hankkeessa mukana olevat Pohjois-Savon kaupungit ja kunnat, joiden omarahoitusosuus on suhteutettu kunnan asukaslukuun.

Ohjelman toteuttajiksi on palkattu yhdeksän päätoimista työntekijää: johtaja, koordinaattori, sihteeri, neljä muutosvalmentajaa ja kaksi viestintäasiantuntijaa. Osatoteuttajien osalta Itä-Suomen yliopistosta hankkeen toteuttamiseen osallistuu neljä, Savonia-ammattikorkeakoulusta kuusi sekä Humanistisesta ammattikorkeakoulusta kaksi henkilöä. Näistä kaksi tekee hankkeessa työtä kokoaikaisesti.