Tarkenna hakuasi

Lasten fyysisen aktiivisuuden, kunnon ja liikkumattomuuden yhteys sydämen, aineenvaihdunnan ja valtimoiden terveyteen (PAFSMEVAC) profiilikuva

Lasten fyysisen aktiivisuuden, kunnon ja liikkumattomuuden yhteys sydämen, aineenvaihdunnan ja valtimoiden terveyteen (PAFSMEVAC)

Projekti
01.01.2020 - 31.12.2035
Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Lääketieteen laitos, Terveystieteiden tiedekunta

Rahoittajat

Päärahoittaja

Finnish Cultural Foundation

Lasten fyysisen aktiivisuuden, kunnon ja liikkumattomuuden yhteys sydämen, aineenvaihdunnan ja valtimoiden terveyteen (PAFSMEVAC) rahoittajan logo

Muut rahoittajat

Lasten fyysisen aktiivisuuden, kunnon ja liikkumattomuuden yhteys sydämen, aineenvaihdunnan ja valtimoiden terveyteen (PAFSMEVAC) rahoittajan logo Lasten fyysisen aktiivisuuden, kunnon ja liikkumattomuuden yhteys sydämen, aineenvaihdunnan ja valtimoiden terveyteen (PAFSMEVAC) rahoittajan logo Lasten fyysisen aktiivisuuden, kunnon ja liikkumattomuuden yhteys sydämen, aineenvaihdunnan ja valtimoiden terveyteen (PAFSMEVAC) rahoittajan logo Lasten fyysisen aktiivisuuden, kunnon ja liikkumattomuuden yhteys sydämen, aineenvaihdunnan ja valtimoiden terveyteen (PAFSMEVAC) rahoittajan logo Lasten fyysisen aktiivisuuden, kunnon ja liikkumattomuuden yhteys sydämen, aineenvaihdunnan ja valtimoiden terveyteen (PAFSMEVAC) rahoittajan logo Lasten fyysisen aktiivisuuden, kunnon ja liikkumattomuuden yhteys sydämen, aineenvaihdunnan ja valtimoiden terveyteen (PAFSMEVAC) rahoittajan logo Lasten fyysisen aktiivisuuden, kunnon ja liikkumattomuuden yhteys sydämen, aineenvaihdunnan ja valtimoiden terveyteen (PAFSMEVAC) rahoittajan logo Lasten fyysisen aktiivisuuden, kunnon ja liikkumattomuuden yhteys sydämen, aineenvaihdunnan ja valtimoiden terveyteen (PAFSMEVAC) rahoittajan logo

Johtajat

PAFSMEVAC-hankkeen tavoitteena on:

  1. Parantaa ymmärrystä sydän- ja verisuonisairauksien, aineenvaihduntasairauksien ja valtimosairauksien kehittymistä lapsuudesta nuoreen aikuisuuteen.
  2. Tunnistaa kriittinen ajanjakso, jolloin fysiologiasta siirrytään merkittävästi patologiaan kasvun ja aikuistumisen aikana
  3. Simuloida mahdollisia interventiovaikutuksia tilanteessa, jossa satunnaistetuissa kliinisissä tutkimuksissa on puutteita koskien näennäisesti terveitä lapsia ja nuoria.
  4. Tarkastella muunneltavissa olevien riskitekijöiden ja ei-muunneltavissa olevien riskitekijöiden sisäistä mekanististista vuorovaikutusta, jotta saadaan tietoa mahdollisista tehokkaista interventiostrategioista.
  5. Tutkia kausaalisia vaikutuksia riskitekijäsuhteissa, jotka voivat vaikuttaa sydämen, aineenvaihdunnan ja valtimoiden terveyteen lapsuudesta nuoreen aikuisuuteen.
  6. Löytää uusia riskitekijöitä useille lapsilla esiintyville taudeille, kuten hypertensiolle, insuliiniresistenssille (tyypin 2 diabetes), lihavuudelle, ennenaikaisille sydänvaurioille, ateroskleroosille ja dyslipidemialle, joiden hoidossa monilla interventiostrategioilla on ollut vain rajallinen menestys.
  7. Korjata Maailman terveysjärjestön ja muiden maailmanlaajuisten kansanterveysjärjestöjen havaitsemia tietojen puutteita tarjoamalla merkittävää tieteellistä näyttöä, joka on hyödyllistä terveyssuositusten päivittämisessä ensisijaisesti ei-tarttuvien tautien ehkäisemiseksi.

Muunneltavia riskitekijöitä ovat kokonaiskolesteroli, triglyseridi, LDL-kolesteroli (pienitiheyksinen lipoproteiini), HDL-kolesteroli (suuritiheyksinen lipoproteiini), insuliiniresistenssi (glukoosi ja insuliini), verenpaine, syke, matala-asteinen tulehdus, lihavuus, kehon koostumus (rasvamassa ja lihasmassa), sedentaarisuusaika, kevyt liikunta, kohtalainen tai voimakas liikunta, tupakointi sekä hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto. Riskitekijöitä mitattiin klinikkakäynneillä joko vuosittain tai kahdesti vuodessa alkaen 7-vuotiaasta aina 17-vuotiaaksi asti. Nuoria aikuisia arvioitiin 24-vuotiaana klinikkakäynnillä. 30-vuotiaiden klinikkakäynnit ovat juuri nyt käynnissä (2022–2024).

Tärkeimpiä tutkimustuloksia ovat valtimojäykkyys (kaulavaltimon ja reisivaltimon välinen pulssiaallon etenemisnopeus), kaulavaltimon intima-media-paksuus, kaulavaltimon elastisuus tai distensibiliteetti, vasemman kammion konsentrinen ja eksentrinen hypertrofia, vasemman kammion diastolinen toiminta, vasemman kammion täyttöpaine jne. Näitä sydämen ja verisuoniston tuloksia mitattiin sekä nuoruudessa (17-vuotiaana) että nuoressa aikuisuudessa (24-vuotiaana).

Tiedot ja perusjoukon koko

urFIT-child-tutkimushankkeen tiedot on hankittu Avon Longitudinal Study of Parents and Children (ALSPAC) -tutkimuksesta, joka tunnetaan myös nimellä Children of the 90s, 90-luvun lapset. Kyseessä on maailman johtava, Yhdistyneessä Kuningaskunnassa käynnissä oleva syntymäkohorttitutkimus. Yli 14 000 raskaana olevaa naista lähti mukaan tutkimukseen huhtikuun 1991 ja joulukuun 1992 välillä, ja raskauksissa alkunsa saaneita 14 901 sikiötä sekä naisten kumppaneita on seurattu intensiivisesti yli kolmen vuosikymmenen ajan. ALSPAC-tutkimuksen verkkosivuilla on yksityiskohtaiset tiedot kaikista saatavilla olevista tiedoista (http://www.bristol.ac.uk/alspac/researchers/our-data/).

Perusjoukko, joka osallistui määritellyille klinikkakäynneille:

Klinikkakäynti        Perusjoukon otoskoko
7-vuotiaana:         8290

8-vuotiaana:         7488

9-vuotiaana:         7722

10+-vuotiaana:    7557

11+-vuotiaana:     7153

12+-vuotiaana:    6832

13+-vuotiaana:    6147

15+-vuotiaana:    5515

17+-vuotiaana:    5081

24+-vuotiaana:   4026

30+-vuotiaana:   käynnissä

 

 

Ajankohtaista

Yhteistyö

  • Exeterin yliopisto

Julkaisut

46 kappaletta