Covid-19-pandemian myötä uudet geeni- ja RNA-rokotteet ovat lopullisesti lyöneet itsensä läpi uutena, nopeasti sovellettavana rokotteiden valmistustekniikkana. Myös Suomessa on huipputason lääkealan tutkimus- ja kehitystyötä, joka on mahdollistanut koronarokotteen kehittämisen hyödyntäen geeninsiirtoon perustuvaa teknologiaa.

Ensimmäisen sukupolven koronarokotteita on jo markkinoilla, ja ne tarjoavat suojaa koronavirustautia ja erityisesti sen vakavia muotoja vastaan. Tiedetään kuitenkin, että muuntuneet koronavirukset voivat ohittaa rokotteen antaman suojan ja on odotettavaa, että virusmuunnokset tulevat aiheuttamaan uusia tautiaaltoja tulevaisuudessa ja koronarokotteita tulee päivittää säännöllisesti, todennäköisesti useiden vuosien ajan. Uudet rokotekehitystekniikat mahdollistavat nopean reagoinnin, kun maailmalla syntyy uusia rokotteille reagoimattomia koronavirusmuunnoksia tai kokonaan uusia pandemioita.

Rokotekehitys voidaan jakaa useaan vaiheiseen. Ensin selvitetään viruksen rakenne ja ne rakenneosat, joita tarvitaan suojan muodostumiseen. Tämän jälkeen tehdään rokoteaihio ja arvioidaan rokotteen vaikutuksia prekliinisissä testeissä. Prekliinisen vaiheen jälkeen voidaan siirtyä kolmessa eri vaiheessa suoritettaviin ihmiskokeisiin, joiden jälkeen rokotteelle voidaan hakea myyntilupaa. Uusien teknologioiden hyödyntäminen mahdollistaa erittäin nopean rokoteaihioiden kehitysvaiheen, mutta tuotanto ja ihmiskokeisiin siirtyminen edellyttää rokoteaihion tehon ja turvallisuuden selvittämistä osana prekliinisä testejä. Näissä testeissä käsitellään infektoivaa taudinaiheuttajaa (esimerkiksi koronavirusta) ja testiympäristön tulee olla ns. bioturvatason 3 (Biosafety level, BSL3) -tila eli erikoisvarusteltu laboratorio. Covid-19-pandemian aikana BSL3-testauspaikkojen rajallinen määrä on muodostunut maailmanlaajuiseksi pullonkaulaksi ja on hidastanut koronarokotteiden kehitystyötä merkittävästi.

Hankekokonaisuus koostuu kehittämis- ja investointihankkeesta, joilla parannetaan merkittävällä tavalla yliopistojen ja yritysten valmiuksia hyödyntää uusia rokotetekniikoita ja nopeuttaa uusien rokoteaihioiden prekliinistä tutkimus- ja testivaihetta. Investointihankkeessa pystytetään BSL3-tason toimintaympäristö Kuopioon ja kehittämishankkeessa testataan ympäristön toimivuus kahdessa Itä-Suomen yliopiston pilotissa sekä tehdään suunnitelma tilan tulevaisuuden käytön maksimoinnista.

Kehittämishankkeen päätavoitteena on pilottien ja selvityksen avulla pystyttää ja vakiinnuttaa BSL3-tilan toiminta Itä-Suomen yliopistoon. Tulevaisuudessa BSL3-toimintaympäristö mahdollistaa prekliinisen vaiheen rokoteketutkimus- ja kehitystyön ja sitä voidaan käyttää uusien rokotteiden kehittämisprojekteissa ja testauksessa ja siten vastata nopeasti mahdollisiin uusiin pandemioihin. Tämän lisäksi tila tukee keskeisellä tavalla akateemista virologian ja mikrobiologian tutkimusta, jossa selvitetään patogeenien ominaisuuksia ja vaikutusmekanismeja. Hanke tukee kansallista rokotetuotannon turvaamista ja luo Kuopion alueelle huomattavia kasvumahdollisuuksia.