Tarkenna hakuasi

Brexit ja muuttoliikkeet

Brexit, eli Iso-Britannian ero Euroopan unionista, tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia sitä, kuinka viralliset ja epäviralliset rajat ja rajanteot näkyvät eurooppalaisten muuttajien arjessa. Britannia erosi EU:sta tammikuun lopussa, mutta vuoden 2020 loppuun asti kestävänä siirtymäkautena on tärkeä tutkia tämän historiallisen muutoksen vaikutuksia muuttajien näkökulmasta. Pitkä epävarmuuden aika on jo vaikuttanut Euroopan sisäisten muuttajien elämään monin eri tavoin: heidän oleskeluoikeuksiinsa, työtilanteeseen ja uranäkymiin, identiteettiin sekä kuulumisen tunteisiin, olivat kyseessä sitten Britanniassa asuvat EU-kansalaiset tai muissa EU-maissa asuvat britit.

Itä-Suomen yliopistossa on käynnissä useampi Brexitiin ja muuttoliikkeisiin liittyvä tutkimushanke. YTT Tiina Sotkasiira on haastatellut Skotlannissa ja Englannissa asuvia suomalaisia osana Brexit ja Britannian suomalaiset -tutkimushankettaan. YTT Saara Koikkalainen on kerännyt aineistoa liittyen pohjoismaisten muuttajien kokemuksiin Lontoossa. Yhdessä tutkija Peter Holleyn (Helsingin yliopisto) ja YTT Nicol Savinettin (Global Europeans, Kööpenhamina), Koikkalainen on myös kerännyt myös kyselyaineiston liittyen muissa EU-maissa asuvien brittien kokemuksiin (n=752).

Ennustaako älykkyys ja persoonallisuus riskikäyttäytymistä?

Tässä tutkimusprojektissa tarkastellaan, kuinka kognitiiviset kyvyt, luonteenpiirteet ja sosioekonominen tausta ennustavat yksilöiden riskinottoa ja pelikäytöstä rahapelimarkkinoilla. Tutkimuksissa hyödynnetään ainutlaatuista aineistoa, jossa yhdistyvät rekisteriaineisto suomalaisten sosioekonomisesta taustasta, pelaajatiliaineisto ravivedonlyöjistä sekä puolustusvoimien aineisto varusmiesten kognitiivisista kyvyistä ja luonteenpiirteistä. Aineisto mahdollistaa johtopäätösten tekemisen riskikäyttäytymisestä aidossa markkinaympäristössä, jossa useita taustamuuttujia voidaan huomioida samanaikaisesti. Tutkimustulokset avaavat uusia näköaloja rahapelikäyttäytymiseen ja riskinalaisen päätöksenteon teorioihin. Tutkimustuloksia voidaan soveltaa esimerkiksi analysoitaessa kuluttajien taloudellista päätöksentekoa tai rahapelimarkkinoita. Tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia.

Ikääntyvän kaupunkilaisen naapuriverkostot

Aikaisempaan tutkimustietoon pohjautuen tämän hankkeen tavoitteena on:

a) löytää ratkaisuja ikääntyvien kaupunkilaisten yksinäisyyden ja sosiaalisen eristymisen torjumiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen lähiyhteisöissä sekä

b) tunnistaa edellytyksiä ja mahdollisuuksia ikääntyville toimia naapurustonsa voimavarana. Johtoajatuksemme on, että naapuruston sosiaaliset verkostot ja sukupolvien välinen vuorovaikutus mahdollistavat tietyillä edellytyksillä vastavuoroisuuteen perustuvia hyvinvointihyötyjä.

Etsimme vastauksia kolmeen tutkimuskysymykseen:

1 Millaisia ikääntyvän väestön naapuruussuhteet ovat? Selvitämme ikääntyneiden naapuruussuhteissa ilmeneviä merkityksellisiä kontakteja, naapurivuorovaikutuksen luonnetta sekä naapuriverkostojen laatua ja laajuutta.

2 Millä tavoin naapurusto voi vastata ikäihmisten tuen tarpeeseen ja edistää heidän hyvinvointiaan ja elämänlaatuaan? Tunnistamme ikäihmisten hyvinvointia ja naapuriverkostoja vahvistavia ja niitä heikentäviä kriittisiä tekijöitä.

3 Millä eri tavoin ikäihmiset voivat toimia naapurustonsa voimavarana? Etsimme tapoja, joilla ikääntyneet voivat toimia ylisukupolvisen tai saman ikäisiinsä kohdistuvan tuen antajina.

Yliopistojen yhteishankkeen johtajana toimii prof. Hannu Ruonavaara Turun yliopistosta. Hankkeen tutkijat Itä-Suomen yliopistosta ovat

Yliopistonlehtori VTT, dos. Antti Kouvo (UEF:n osahankkeen vetäjä)
Prof. YTT Sanna Laulainen
Yliopistotutkija VTT Elisa Tiilikainen
Projektitutkija YTM Samuli Koponen

Johanna Heikka (johanna.heikka@uef.fi)

Toimin varhaiskasvatuksen koulutuksessa pedagogiikan, johtamisen ja tutkimusmenetelmien opettajana. Lisäksi ohjaan harjoitteluja ja opinnäytetöitä. Vastaan kasvatus- ja koulutusalan johtamisen perusopintokokonaisuudesta. Tutkimusintressini kohdistuvat lapsen oppimisen ja kehityksen kokonaisvaltaiseen aktivointiin, varhaiskasvatuksen opettajan ammatillisuuteen, pedagogiseen johtamiseen ja varhaiskasvatuksen laatuun.

Katri Hämeen-Anttila (katri.hameen-anttila@uef.fi)

Fokuksenani on erityisesti lääkepolitiikan tutkimus ja opetus. Yli hallituskausien meneillään olevan lääkeasioiden uudistuksen myötä lääkepoliittisen tutkimuksen tarve on juuri nyt erityisen suuri. Tutkimusteemoinani on erityisesti apteekkipalvelut, ml. lääkeneuvonta ja biologisten lääkkeiden lääkevaihto apteekissa, rationaalinen lääkehoito sekä potilaiden osallisuus lääkehoitoprosessissa. Haluan tehdä potilaiden näkökulmasta merkityksellistä tutkimusta, ja sen vuoksi tutkimusryhmääni kuuluu vähintään yksi potilasjäsen. Minulla on laajat yhteistyöverkostot ja vahva osaaminen laadullisista tutkimusmenetelmistä sekä väestökyselyistä.

Esimerkkejä viimeaikaisista tutkimuksistani ovat itsehoitolääkeneuvonnan toteutuminen ja laatu suomalaisissa apteekeissa, biosimilaarien käyttöönotto, ml. biologisten lääkevalmisteiden lääkevaihto apteekeissa, väestön lääketiedon lähteet ja tarpeet sekä potilaiden osallisuus hoitosuositusten laadinnassa.

Kirsikka Aittola (kirsikka.aittola@uef.fi)

Olen ravitsemustieteen väitöskirjatutkija, laillistettu ravitsemusterapeutti sekä elintarviketieteiden asiantuntija. Työskentelen tällä hetkellä Kuopion kampuksella Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä Stop Diabetes (StopDia) -hankkeessa. StopDia-tutkimuksen tavoitteena oli luoda ja toteuttaa tieteelliseen näyttöön perustuvia ja digitaalisuutta hyödyntäviä tapoja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn Suomessa. Tutkimus oli Suomen Akatemian, Strategisen tutkimuksen rahoittama. Hoidan satunnaistetun kontrolloidun StopDia-tutkimuksen käytännön asioita, viestintää ja käsittelen tutkimustietoja. Työskentelen myös hankkeen T2D-Data -jatkohankkeessa, jossa pyritään selvittämään, ketkä hyötyvät Pienet teot -sovelluksen käytöstä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn kannalta.

Työskentelen myös kansallisessa FOODNUTRI-hankkeessa ravitsemusasiantuntijana, jossa kehitämme ruokavalion laadun mittaria, Ruokavalioindeksiä, digitaaliseksi sovellukseksi terveyden edistämiseen sekä sote-palveluihin. Ruokavalioindeksi-sovelluksen tavoitteena on parantaa ravitsemusohjauksen vaikuttavuutta.

Väitöskirjassani tutkin ruokavalion laatua, Ruokavalioindeksiä, sekä syömiskäyttäytymistä, tarkemmin syömisen taitoa ja näiden yhteyttä tyypin 2 diabeteksen riskitekijöihin henkilöillä, joilla on suurentunut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Toivon tutkimuksellani lisääväni tietoa syömiseen liittyvästä käyttäytymisestä ja sen yhteydestä lihavuuteen ja tyypin 2 diabetekseen. Tavoitteeni on löytää tehokkaampia tapoja tehdä pitkäkestoisia terveyttä edistäviä elintapamuutoksia, toteuttaa vaikuttavia elintapainterventioita esimerkiksi terveydenhuollossa, kunnissa sekä biopankeissa ja sitä kautta ehkäistä tyypin 2 diabetesta.

Haluaisin rakentaa tutkimusverkostoani. Olen myös aktiivinen Twitterissä ja osallistun mielelläni ravitsemusviestintään.

Lotta Aavikko (lotta.aavikko@uef.fi)

Olen (KM, ERLO) väitöskirja- ja projektitutkija Itä-Suomen yliopistossa. Tutkimusintressini ovat osallisuuden edistäminen yhteiskunnassa niin väitöskirjassani ikäihmisten ja kehitysvammaisten henkilöiden digiosallisuuden näkökulmasta kuin myös eri hankkeissa esimerkiksi varhaiskasvatusikäisten lasten saaman tuen ja opettajien digitaitojen näkökulmasta. Aiemmin olen analysoinut ensimmäiseen väitöskirjanartikkeliini (Aavikko, Pihlainen & Kärnä 2022) ikäihmisten digitaitojen vertaisopastajien focus group-haastatteluja, toteuttanut observointiaineistoa digituen verkoston työpajoista sekä kerännyt ainutlaatuisen aineiston kehitysvammaisilta digitaitojen vertaisopastajilta etänä, hyödyntäen AAC-tukimenetelmiä. Viimeisimmäksi haastattelin ikäihmisten digitaitojen vertaisopastajia yksilö- ja parihaastatteluissa Teamsissä osana Jyväskylän yliopiston Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön (CoE AgeCare) kanssa toteuttamaamme hanketta.

Milena Fayt (milena.fayt@uef.fi)

Autan tutkijoita tutkimusrahoituksen hakemiseen liittyvissä kysymyksissä. Edistämäni yksikön tavoitteena on parantaa filosofisen tiedekunnan täydentävän tutkimusrahoituksen hakuaktiivisuutta ja hakemusten laatua täydentävän tutkimusrahoituksen hankinnassa. Minun tehtävänä on mm. sopivien rahoitusinstrumenttien löytäminen, rahoittajien ehtojen tulkinta sekä hakemusten kommentointi. Hoidan myös tutkimusrahoitukseen liittyvää koulutusta ja tiedotusta.