Tarkenna hakuasi

QCARE

Sydän- ja verisuonitaudit (SVT) ja sekä tyypin 2 (T2D) että tyypin 1 diabetes (T1D) ovat merkittäviä kansanterveysongelmia ja niiden hoito kuormittaa erityisesti perusterveydenhuoltoa. Kansantaloudellisesti on tärkeää havaita ja hoitaa ajoissa valtimotautien riskitekijät ja pyrkiä mahdollisimman hyvään diabeetikkojen hoitotasapainoon, jotta kalliilta komplikaatioilta säästyttäisiin. Käypä hoito suositukset muodostavat perustan hoitokäytännöille ja tavoitteille. Suomessa on niukasti tietoa siitä, kuinka hyvin hoitotavoitteisiin perusterveydenhuollossa päästään. Tämän tutkimuksen tavoitteena on hyödyntää Pohjois-Karjalan sähköistä potilastietojärjestelmää hoidon laadun arvioinnissa. Erityisesti tarkastellaan kuinka hyvin päästään sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen osalta Käypä hoidon mukaisiin hoitotavoitteisiin. Samalla pystytään tarkastelemaan kirjaamisen laatua. Pohjois-Karjalassa on tähän ainutlaatuinen mahdollisuus, koska alueella on yksi yhtenäinen potilastietojärjestelmä, joka on käytössä kaikkien alueen kuntien perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja myös julkisessa työterveyshuollossa. Tiedot on kirjattu rakenteisessa muodossa, mikä helpottaa tiedonhakua. Tutkimuksessa selvitetään myös hoidon laadun alueellinen vaihtelu. Tämä toteutetaan analysoimalla laatuindikaattoreita ja muuta hoidon laatutietoa kunnittain ja postinumeroalueittain ja tarvittaessa ruututietoaineistoon perustuen. Laatuindikaattoreiden antamat tulokset ovat yhdistettävissä mm. alueen sosiodemografisiin tekijöihin alue- ja paikkatietojen avulla. Geospatiaalisin analyysimenetelmin tutkitaan indikaattoritasojen ja alueen sosiodemografisten tietojen välisiä yhteyksiä ja riippuvuuksia paikallisesti ja alueellisesti. Tutkimus toteutetaan kokonaan rekisteripohjaisena tutkimuksena. Tutkimusryhmässä on kliinistä osaamista valtimotaudeista ja diabeteksesta, tietorekisterien käytöstä tutkimuksessa, potilastietojärjestelmän sisällöistä ja rakenteesta, perusterveydenhuollon laadun kehittämisestä ja siihen liittyvästä tutkimuksesta sekä maantieteellisistä tietokannoista ja niiden hyödyntämisestä eri ilmiöiden alueelliseen tarkasteluun ja mallinnukseen. Tämä tutkimus tuottaa ainutlaatuista tietoa kokonaisen maakunnan perusterveydenhuollon laadusta SVT:n ja diabeteksen hoidossa. Tutkimuksen tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää vastaaviin kansallisiin analyyseihin, kun kansalliset tietoarkistot sen mahdollistavat. Tutkimus tuottaa myös alueellisesti sekä terveydenhoidon perusyksiköittäin arvokasta tietoa hoidon laadun parantamiseen ja välineitä laadun seurantaan. Tutkimuksen tulokset edesauttavat Käypä hoidon tavoitteiden parempaa toteuttamista sekä preventiivisen työn suositusten käyttöönottoa. Tutkimus voi toimia pilottihankkeena kansallisten laatuindikaattoreiden ja seurantajärjestelmän kehittämisessä.

Riitta Porkka (riitta.porkka@uef.fi)

Vastuu kirjaston tietoaineistopalveluiden johtamisesta, toteuttamisesta ja kehittämisestä, sisältäen tietoaineistojen hankinnan ja kirjaston kokoelmat

Vittorio Fortino (vittorio.fortino@uef.fi)

Minulla on kandidaatin ja maisterin tutkinnot tietojenkäsittelytieteessä, tohtorin tutkinto bioinformatiikassa ja dosentin pätevyys terveysbioinformatiikassa. Tutkimukseni keskittyy koneoppimisen, heuristisen optimoinnin ja verkostotietojen louhinta-algoritmien kehittämiseen ja soveltamiseen tähtäimenä ratkaista tarkkuuslääketieteen (PM) keskeiset laskennalliset haasteet. Tarkkuuslääketiede pyrkii yhdistämään molekyyli­markkereita perinteisen kliinisen tiedon kanssa henkilökohtaisen lääkehoidon räätälöimiseksi ja potilastulosten parantamiseksi. Ryhmäni nykyisiin projekteihin kuuluu: 1) potilaiden stratifiointi käyttäen yksittäisiä ja moninäkökulmaisia tietoaineistoja, hyödyntäen syväoppimista, ulottuvuuden vähentämistä ja tietoon pohjautuvaa ryhmittelyanalyysiä; 2) biomarkkereiden löytäminen laajamittaisista genomiikan aineistoista, soveltaen metaheuristisia menetelmiä ominaisuuksien valintaan, ja; 3) verkostotietojen louhinta-algoritmien luominen lääkekohteiden löytämiseksi ja olemassa olevien lääkkeiden uudelleen kohdentamiseksi. Työmme on keskeistä monimutkaisten biologisten tietojen kääntämisessä toiminnallisiksi oivalluksiksi tarkkuuslääketieteessä, tavoitteenamme on optimoida yksilöllinen potilashoito.