
Koululääkärin tarkastusten kohdentaminen ja hyödyt (KouluTK)
Johtajat
KouluTK-tutkimus selvittää koululääkärin työnkuvaa ja kouluterveydenhuollon toimintamalleja Pohjois-Savossa. Tutkimuksessa tarkastellaan kouuterveydenhoitajien, koululääkäreiden ja perheiden näkemyksiä koululääkärin roolista sekä arvioidaan ajankäyttöä ja uuden, tarveperustaisemman toimintamallin vaikutuksia. Tavoitteena on kehittää kouluterveydenhuollon työnjakoa ja palveluiden vaikuttavuutta.
Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston, Pohjois-Savon hyvinvointialueen, Helsingin yliopiston ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa.
Uusi toimintamalli kouluterveydenhuollossa
Kouluterveydenhuollon lääkärintarkastukset 1., 5. ja 8. luokilla on perinteisesti toteutettu kaikilla saman mittaisina käynteinä, joihin vanhempikin osallistuu. Kuopiossa Kalevalan koululla pilotoitiin lukuvuonna 2024-2025 mallia, jossa tarkastuksia kohdennetaan tarveperusteisesti. Uudessa toimintamallissa oppilaat, joista ei ole herännyt huolta, käyvät lyhyellä ”pop-up” vastaanotolla koululääkärillä koulupäivän aikana. Oppilaat, joiden on kouluterveydenhoitajan vastaanotolla arvioitu hyötyvän lääkärikäynnistä tai joiden vanhemmat haluavat osallistua, saavat perinteiseen tapaan pidemmän lääkäriajan. Mallin tavoitteena on tarjota tasa-arvoisempia ja oikea-aikaisempia palveluita. Perinteinen malli on työllistänyt lääkärin lakisääteisillä tarkastuksilla, eikä kaikissa kouluissa ole jäänyt riittävästi aikoja tarveperusteisiin käynteihin. Toimintamallia laajennetaan Pohjois-Savossa lukuvuonna 2025-2026.
KouluTK-tutkimus
KouluTK-tutkimuksessa selvitetään uuden toimintamallin vaikutuksia oppilaiden, perheiden ja terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta. Tutkimuksen ensimmäiseen osioon voivat osallistua kymmenellä Pohjois-Savolaisella koululla 1., 5. tai 8. luokan terveystarkastuksiin kutsutut oppilaat. Näiden koulujen kouluterveydenhoitajat tiedottavat perheitä tutkimuksesta.
Tutkimuksessa vanhemmat ja koululaiset vastaavat lääkärikäynnin jälkeen kyselyyn, jossa selvitetään mm. perheiden huolia ennen lääkärintarkastusta, kokemuksia tarkastuksen hyödyllisyydestä, sekä mielipiteitä tarkastusmuodosta ja ajan riittävyydestä. Koululääkärin näkemuksiä tarkastellaan vastaavasti. Osallistumalla perhe antaa luvan tutkijalääkärille tarkastella potilasasiakirjoja arvioidakseen, mihin koettu hyöty perustui. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa kouluterveydenhuollon kehittämiseksi. Tarkemmat tiedot kohderyhmiin kuuluville perheille löytyvät tutkimustiedotteista, ja kouluterveydenhoitajalta tai tutkijoilta voi kysyä lisätietoja.
Tutkimuksen toisessa osiossa väitöskirjatutkija Alisa Alanne haastattelee kouluterveydenhoitajia kouluterveydenhoitajien ja koululääkärin työnjakoon liittyen. Kolmannessa osiossa toteutetaan rekisteritutkimus, jossa tarkastellaan koululääkärin ajankäytön jakautumista lakisääteisten määräaikaistarkastusten ja tarveperusteisten vastaanottokäyntien välillä lukuvuosina 2023–2024 sekä 2025–2026.
Johtajat
Professorit
Muut ryhmän jäsenet
-
Alisa Alanne Väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto ja Pohjois-Savon hyvinvointialue [email protected]
-
Silja Kosola Nuorisolääketieteen dosentti, Helsingin yliopisto ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue [email protected]