Digitaalinen ruokavalion laatu osaksi terveysdataa - Foodnutri-data

Tarve: Eri toimijoilta (kuten kunnat, hyvinvointialueet, tutkimusinstituutit, työterveydenhuollon toimijat, yritykset) puuttuu edelleen näyttöön perustuva ruokavalion laatua kuvaava, helposti käytettävissä oleva ratkaisu esimerkiksi väestöjen ravitsemuksen seurantaan, kuvaamiseen ja suunnitteluun tai nuorille tai eri kasvispainotteisia ruokavalioita noudattaville henkilöille Esimerkiksi kunnat tarvitsevat tietoa kuntalaisten ruoankäytöstä ja sen laadusta hyvinvointikertomusten raportointia varten ja suunnitellakseen mahdollisia interventioita, hyvinvointialueet tarvitsevat tietoa väestön ruoankäytöstä suunnitellakseen terveydenhuollon toimia ja kuluttajat ovat kiinnostuneita ruokavalion laadusta ja sen vaikutuksesta terveyteen. Ruokavalion laatu vaikuttaa keskeisesti terveyteen ja hyvinvointiin sekä sairastumisen riskiin, millä on suuri vaikutus yksilön elämänlaatuun, työssäjaksamiseen ja väestötasolla terveydenhuollon ja muiden tukitoimien kustannuksiin. Marraskuussa 2024 lanseeratulla Ravitsemusnavigaattorilla voidaan kerätä tietoa tällä hetkellä yksilön ruokavalion laadusta. Työkalun nykyiset ominaisuudet vaativat kehittämistä ennen kuin ne sopivat kuntien ja muiden eri väestöryhmien ruokavaliodataa tarvitsevien toimijoiden käyttöön. Eri toimijoilta on tullut pyyntöjä työkalujen jatkokehittämiseen, jotta niitä voitaisi hyödyntää lisäksi mm. ryhmäohjauksen ja eri aikapisteissä tapahtuvassa ohjauksessa. Myös nuorten elintapaohjauksen tueksi vaaditaan lisäkehittämistä, koska nykyisten työkalujen kehittäminen on perustunut aikuisten tarpeisiin ja ravitsemussuosituksiin. 2. asteen opiskelijoiden elintapaohjaus nähdään tärkeäksi, sillä kouluterveyskyselyn 2023 mukaan esim. pohjoissavolaisista lukiolaisista ja ammattikoululaisista reilu kolmannes ei syö koululounasta päivittäin.

Tavoitteet: Tässä hankkeessa toteutetaan yhdessä eri toimijoiden kanssa digitaalisten palveluiden, Ravitsemusnavigaattorin ja Ravitsemuspolun, jatkokehittämistä niin, että eri toimijoiden tarpeet huomioidaan. Tavoitteena on, että digitaalisen ruokavalion laadun mittaamiseen, seuraamiseen ja muutoksen helpottamiseen kehitetyt työkalut ovat mahdollisimman laajasti hyödynnettävissä ja 2–5 vuoden aikajänteellä osana näiden toimijoiden normaalia toimintaa. Lisäksi kerätään näyttöä digitaalisten palveluiden vaikuttavuudesta ja mahdollisista kustannussäästöistä, mikä tukee digitaalisia palveluja käyttäviä toimijoita.

Ratkaisu: Tässä hankkeessa kehitetään digitaalisia palveluja niin, että niihin integroidaan uusimpien ravitsemussuositusten mukainen indeksilaskenta sekä otetaan huomioon ruokavalion laadun ilmastonäkökulmat. Lisäksi hankkeessa kehitetään palveluja yhteistyössä eri toimijoiden kanssaruokavaliodatan keräämiseksi mm. hyvinvointikertomustyön tueksi ja testataan palvelujen integroitavuutta osaksi eri tahojen omia digitaalisia alustoja. Hankkeessa kehitetään myös tiedonjakamista: miten kerätyn datan jakaminen tapahtuu ja mitä vaatimuksia sen jakaminen palvelulle asettaa. Datan käytettävyyteen tuodaan työkaluja, jotka helpottavat kuntien ja muiden toimijoiden datan keräämistä ja tiedolla johtamista. Erityisinä kehittämisen kohderyhminä nähdään nuoret ja nuoret aikuiset.