Tarkenna hakuasi

OpeTimantti - Opettajien jatkuvan oppimisen hiontaa profiilikuva

OpeTimantti - Opettajien jatkuvan oppimisen hiontaa

Projekti
01.04.2026 - 31.03.2029
Jatkuvan oppimisen keskus

Rahoittajat

EU:n osarahoittama + Elinvoimakeskus EU:n osarahoittama + Elinvoimakeskus

Hanketta rahoitetaan Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+). Hanketta toteuttavat Jyväskylän yliopisto (päätoteuttaja), Lapin yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen korkeakoulusäätiö sr ja Itä-Suomen yliopisto.

OpeTimantti-hankkeen tavoitteena on kehittää tutkimukseen perustuva toimintamalli opetushenkilöstön jatkuvan oppimisen tueksi. Malli pohjautuu kartoitukseen uusien opettajien työelämävalmiuksista ja opetushenkilöstön täydennyskoulutuksesta. Kehittämistyötä tehdään strategisessa verkostossa eri koulutusasteiden sekä kunta- ja järjestötoimijoiden välillä. Hankkeen päätoteuttajana toimii Jyväskylän yliopiston Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ja osatoteuttajina Lapin yliopisto, Oulun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto sekä Tampereen yliopisto.

TARVE

Opettajien jatkuvassa oppimisessa on sekä rakenteellisia että sisällöllisiä haasteita, erityisesti vastavalmistuneiden opettajien tukemisessa opinnoista työelämään siirtymisessä eli nk. induktiovaiheessa sekä jatkuvan oppimisen koulutustarjoajien verkostojen uudelleen organisoitumiseen. Työuran aikaisen osaamisen kehittämiseen ei nykyisellään pystytä vastaamaan riittävästi. Asiantuntijuuden vahvistamiseksi tarvitaan hyvien käytäntöjen jakamista, yhteistyötä ja rohkeita rakenteellisia uudistuksia.

TAVOITTEET

Hankkeen tavoitteena on

  • Laatia tilannekuva opetustoimen henkilöstön jatkuvan oppimisen nykytilasta sekä etenkin vastavalmistuneiden ja työuran alkuvaiheessa olevien opettajien induktiovaiheen ja ammatillisen osaamisen lisäämisen tarpeista.
  • Laatia kattava selvitys opettajien jatkuvan oppimisen polusta tällä hetkellä.
  • Lisätä strategista verkostoitumista jatkuvan oppimisen ympärille.
  • Vahvistaa jatkuvan oppimisen tarjontaa kohtaamaan opettajien kokemaa tarvetta ammatillisen osaamisen lisäämisestä ja tarjota koko uran kattavaa jatkuvan oppimisen palveluita jatkossa monipuolisesti ja yhdenvertaisesti saavutettavasti.
  • Muotoilla jatkuvan oppimisen järjestäminen niin, että se on korkeakouluille, yhdistyksille ja järjestöille taloudellisesti kannattavaa.
  • Kehittää uusi valtakunnallisesti sähköisesti hyödynnettävä toimintamalliehdotus jatkuvan oppimisen toteuttamiselle.

TULOKSET

Hankkeen tuloksia ovat

  • Tutkimusperustainen ja kattava selvitys jatkuvan oppimisen nykytilanteesta ja opettajakunnan tarpeista ammatillisen osaamisen lisäämiselle.
  • Koota koulutuksen tarjoajat strategisiksi verkostoiksi, mikä mahdollistaa jatkuvan oppimisen palveluiden yhteisen ja monipuolisen kehittämisen.
  • Valtakunnallinen induktiomalli uusien opettajien työhön siirtymiselle sekä tiedekuntayhteistyön vahvistamiselle.
  • Uusi rakenne jatkuvan oppimisen toteuttamiselle, joka mahdollistaa osaamisen kehittämisen jatkumona suunnitelmallista urapolkua hyödyntäen.

HANKE KOOSTUU TYÖPAKETEISTA 1-4

TYÖPAKETTI 1: Hallinto ja koordinointi

Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen hankepäällikkö johtaa hanketta yhteistyössä osatoteuttajien projektipäälliköiden ja projektisuunnittelijan kanssa. TP1 keskittyy hankkeen hallinnointiin ja koordinointiin, joka koostuu projektiryhmän ja ohjausryhmän muodostamisesta sekä niiden säännöllisestä koolle kutsumisesta. Nämä työryhmät varmistavat hankkeen tavoitteiden toteutumisen. Projektiryhmä kokoontuu kuukausittain. Osana TP1 päivitetään kevään 2026 aikana hankesuunnitelma OpeTimantti-hankkeen toteutussuunnitelmaksi, jossa määritellään vastuut ja toteutusvaiheet. Hankepäällikön johdolla projektiryhmä vastaa työpanoksen kohdentamisesta, hankkeen tavoitteiden seurannasta ja raportoinnista, laatii vaaditut väliarviot sekä loppuraportin, jotka käsitellään ohjausryhmässä. TP1 luo vahvan rakenteen hankkeen tehokkaalle toteutukselle sekä hankkeen tulosten valtakunnalliselle saavutettavuudelle.

TYÖPAKETTI 2: Opetushenkilöstön jatkuvan oppimisen nykytila

2.1: Valtakunnallinen selvitystyö ja työelämän osallistaminen

Lapin yliopiston koordinoimana työpaketti tuottaa kattavan tilannekuvan opetushenkilöstön jatkuvasta oppimisesta Suomessa. Hankekumppanit osallistuvat tiedonkeruun suunnitteluun, alueelliseen datankeruuseen, analysointiin ja tiedon levittämiseen. Työ alkaa aiempien tutkimusten ja selvitysten kartoittamisella, minkä pohjalta rakennetaan valtakunnallinen kysely opetushenkilöstön osaamistarpeista ja jatkuvan oppimisen urapolusta. Kysely toteutetaan laajasti sidosryhmien verkostoja hyödyntäen, minkä jälkeen käynnistetään työelämän osallistaminen yhteiskehittämiseen. Tähän sisältyy valtakunnallisia etätyöpajoja ja haastatteluja, jotka syventävät ymmärrystä opetushenkilöstön osaamistarpeista. Lisäksi alueelliset työpajat tukevat kuntien ja oppilaitosten yhteistyötä. Kaikki kerätty tieto koostetaan valtakunnalliseksi tilannekuvaraportiksi, jota hyödynnetään hankkeen muissa työpaketeissa sekä valtakunnallisessa kehittämistyössä.

2.2: Työuran alkuvaiheen käytänteet ja valtakunnallisen ohjelman laatiminen

Tampereen yliopiston johdolla toteutettava työpaketti kartoittaa ja analysoi ns. induktiovaiheen käytänteitä eri alueilla, tavoitteena luoda valtakunnallisesti skaalattava induktio-ohjelma uusille opettajille. Työpaketti alkaa kyselyillä ja haastatteluilla, joilla kerätään tietoa opettajilta, mentoreilta ja koulun johdolta. Kerätty aineisto analysoidaan ja luokitellaan keskeisiin teemoihin, kuten mentorointi, perehdytys ja työyhteisön tuki. Parhaat käytännöt tunnistetaan ja kootaan yhteenvetoraporttiin, joka toimii valtakunnallisen induktiomallin pohjana. Alueellisesti valituissa kokeilukouluissa testattava induktiomalli viimeistellään hankkeen myöhemmässä vaiheessa (Työpaketti 4: Timanttimalli) ja muotoillaan valtakunnallisesti hyödynnettäväksi kokonaisuudeksi.

TYÖPAKETTI 3: Opetus- ja kasvatusalan jatkuvan oppimisen markkinat ja asiakasanalyysi

Oulun yliopiston johdolla toteutettava työpaketti kartoittaa opettajien täydennyskoulutustarjontaa ja analysoi koulutusten tuottajia, asiakasryhmiä sekä jatkuvan oppimisen saavutettavuutta eri puolilla Suomea. Työpaketti selvittää, miten koulutusten rahoituksen muutokset vaikuttavat tarjontaan ja miten jatkuvan oppimisen palvelut tavoittavat opettajat. Selvityksessä hyödynnetään laajasti hankekumppaneiden verkostoja, mukaan lukien korkeakoulut, koulutuksen järjestäjät ja asiantuntijaorganisaatiot. Lisäksi huomioidaan palveluiden ostajien, kuten kuntien ja oppilaitosten, resurssit ja niiden vaikutus koulutusten saavutettavuuteen. Raportti kokoaa yhteen täydennyskoulutustarjonnan, koulutuksen tuottajat ja asiakkaat sekä arvioi nykyjärjestelmän kattavuutta ja alueellista yhdenvertaisuutta. Se nostaa esiin kehittämiskohteita sekä yliopistojen ja kuntien yhteistyön mahdollisuuksia. Raportin valmistuttua se esitellään valtakunnallisessa seminaarissa alan toimijoille ja sidosryhmille.

TYÖPAKETTI 4: Opetusalan jatkuvan oppimisen Timanttimalli

Itä-Suomen yliopiston johdolla muotoiltava Timanttimalli tarjoaa suosituksen opetusalan jatkuvan oppimisen organisointiin. Se hyödyntää aiemmissa työpaketeissa (2 ja 3) kerättyä tutkimus- ja selvitystietoa, strategisia verkostoja sekä alan rakenteellista muutosta. Timanttimalli kuvaa ihanteellisia jatkuvan oppimisen polkuja, jotka huomioivat opettajien uran eri vaiheiden tarpeet. Polut tukevat sekä koulutuksen järjestäjiä että henkilöstön osaamisen kehittämistä. Mallin toteutuksessa hyödynnetään palvelumuotoilun menetelmiä ja alueellisten hankekumppaneiden asiantuntemusta. Timanttimallin käyttöä ja saavutettavuutta tukemaan kehitetään digitaalinen toteutusratkaisu, joka toimii mallin käyttöliittymänä. Digitaalinen toteutus voi olla tekoälyavustaja, joka toimii suojatussa yliopistoympäristössä ja hyödyntää sille annettua, rajattua ja luotettavaa tietoa, tai vaihtoehtoisesti muu verkkopohjainen ratkaisu, kuten tietopankki tai ohjattu digitaalinen alusta. Digitaalinen ratkaisu tukee opetushenkilöstön jatkuvaa oppimista tarjoamalla jäsennettyä tietoa, ohjausta ja esimerkkejä Timanttimallin soveltamiseen käytännössä.

VAIKUTTAVUUS

Hankkeen vaikuttavuus perustuu jatkuvan oppimisen mallin kehittämiseen ja verkostojen vahvistamiseen, mikä tuottaa kattavan tilannekuvan alan muutoksista pitkällä aikavälillä. Valtakunnallinen toteutus mahdollistaa laaja-alaisen verkostoitumisen ja edistää yhdenvertaista, saavutettavaa jatkuvaa oppimista opetushenkilöstölle. Tämä tukee opettajien asiantuntijuuden ja ammatillisen osaamisen vahvistumista kansallisesti ja kansainvälisesti.