Mikko Nissi (mikko.nissi@uef.fi)
FT Nissi on professori Teknillisen fysiikan laitoksella Itä-Suomen yliopistossa. FT Nissi johtaa tutkimusryhmää, joka keskittyy prekliinisen kvantitatiivisen magneettikuvauksen (MRI) tutkimukseen. Vuonna 2021 FT Nissi toimi myös laitoksen varajohtajana. Ryhmän tutkimuskohteet käsittelevät erilaisia relaksometrisiä menetelmiä, kuten esimerkiksi useita pyörivän ja laboratoriokoordinaatiston relaksaatiomenetelmiä ja niiden kuvausstrategioita, sekä kvantitatiivisen magneettisen suskeptibiliteetin määritysmenetelmiä. Pääasiallinen sovellusala FT Nissin ryhmän tutkimuksessa on ollut tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet ja niiden diagnostiikka, mutta ryhmän tutkimuskohteisiin kuuluvat myös erityisesti ultralyhyen kaikuajan menetelmien kuten SWIFT-kuvaussekvenssin, erilaisten kuvankeräyksen ja kuvarekonstruktion menetelmien kehittäminen useisiin erilaisiin sovelluskohteisiin.
FT Nissin viimeisimmät tutkimusrahoitukset on myönnetty projektiin, jossa kehitetään virtuaalisen histologien menetelmää tekoälyavusteisella sormenjälkimagneettikuvauksella (Suomen Akatemia, #354693) sekä nopeiden kvantitatiivisten ultralyhyen kaikuajan magneettikuvausmenetelmiä SWIFT-sekvenssiä ja sen variantteja sekä iteratiivisia kuvarekonstruktiomenetelmiä hyödyntäen (Suomen Akatemia, #325146), ja mikromagneettikuvauksen teollisten sovellusten innovaatio- ja kehitysympäristön kehittämishankkeeseen, jossa hankittiin 11.74 Teslan mikroMRI-laitteisto sekä pilotoitiin kasvituotannon ja teollisten materiaalien mikromagneettikuvausta (Euroopan aluekehitysrahasto, #A73998 ja #A74016).
Riku Kiviluoto (riku.kiviluoto@uef.fi)
Sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen ensisijainen sairastuvuuden ja kuolleisuuden syy maailmanlaajuisesti, joihin kuolee 18,6 miljoonaa ihmistä vuosittain. Maailman yleisin sairaalahoidon syy on sydämen vajaatoiminta, joka vaikuttaa yli 64 miljoonaan ihmiseen maailmanlaajuisesti. Sepelvaltimotauti on yksi sydän- ja verisuonisairauksista, ja se voi johtaa sydämen vajaatoimintana. Sepelvaltimotauti johtuu sepelvaltimoiden seinämään kertyneestä plakista, joka kaventaa valtimoita ajan myötä. Tätä prosessia kutsutaan ateroskleroosiksi. Huolimatta merkittävistä lääketieteen edistysaskeleista, sydämen vajaatoiminnalle ei ole parannuskeinoa.
Ei-invasiiviset kuvantamismenetelmät, kuten positroniemissiotomografia (PET), magneettikuvaus (MK) ja tietokonetomografia (TT), ovat potentiaalisia menetelmiä havaitsemaan sydämen vajaatoiminnan varhaisessa vaiheessa. Nämä kuvantamismenetelmät tarjoavat yksityiskohtaista tietoa sydän- ja verisuonijärjestelmän anatomiasta, toiminnasta ja metaboliasta, mikä voi auttaa tunnistamaan riskiryhmissä olevat henkilöt ja mahdollisesti ehkäisemään sydämen vajaatoiminnan etenemistä. Oikea-aikainen diagnoosi ja hoito vähentävät sydämen vajaatoimintaan liittyvää sairastuvuutta ja kuolleisuutta.
Nykyisillä kuvantamistekniikoilla ei havaita riittävän tarkasti sydänlihastulehduksen muodostumista ja etenemistä. Sydänlihastulehduksen tarkempaan ja varhaisempaan havaitsemiseen tarvitaan uusia PET-MK-menetelmiä käyttäviä lähestymistapoja.