Tarkenna hakuasi

Ikääntyvän kaupunkilaisen naapuriverkostot

Aikaisempaan tutkimustietoon pohjautuen tämän hankkeen tavoitteena on:

a) löytää ratkaisuja ikääntyvien kaupunkilaisten yksinäisyyden ja sosiaalisen eristymisen torjumiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen lähiyhteisöissä sekä

b) tunnistaa edellytyksiä ja mahdollisuuksia ikääntyville toimia naapurustonsa voimavarana. Johtoajatuksemme on, että naapuruston sosiaaliset verkostot ja sukupolvien välinen vuorovaikutus mahdollistavat tietyillä edellytyksillä vastavuoroisuuteen perustuvia hyvinvointihyötyjä.

Etsimme vastauksia kolmeen tutkimuskysymykseen:

1 Millaisia ikääntyvän väestön naapuruussuhteet ovat? Selvitämme ikääntyneiden naapuruussuhteissa ilmeneviä merkityksellisiä kontakteja, naapurivuorovaikutuksen luonnetta sekä naapuriverkostojen laatua ja laajuutta.

2 Millä tavoin naapurusto voi vastata ikäihmisten tuen tarpeeseen ja edistää heidän hyvinvointiaan ja elämänlaatuaan? Tunnistamme ikäihmisten hyvinvointia ja naapuriverkostoja vahvistavia ja niitä heikentäviä kriittisiä tekijöitä.

3 Millä eri tavoin ikäihmiset voivat toimia naapurustonsa voimavarana? Etsimme tapoja, joilla ikääntyneet voivat toimia ylisukupolvisen tai saman ikäisiinsä kohdistuvan tuen antajina.

Yliopistojen yhteishankkeen johtajana toimii prof. Hannu Ruonavaara Turun yliopistosta. Hankkeen tutkijat Itä-Suomen yliopistosta ovat

Yliopistonlehtori VTT, dos. Antti Kouvo (UEF:n osahankkeen vetäjä)
Prof. YTT Sanna Laulainen
Yliopistotutkija VTT Elisa Tiilikainen
Projektitutkija YTM Samuli Koponen

Kauppaoikeuden ja kansainvälisen kauppaoikeuden tutkimusryhmä

Tutkimusprojekti: FORK- Fraud-Free Food and Regulatory Know-How, Suomen Akatemia 2019-2023

Miten kuluttaja tietää syökö sitä mitä luulee syövänsä? FORK projekti vastaa nykykuluttajan vaatimuksiin räätälöityjen ja digitaalisten ruoka- ja ravitsemuspalveluiden saatavuuden ja tavoitettavuuden lisäämiseksi. Projekti keskittyy lainsäädäntöön, joka estää ruokainnovaatioiden saattamisen kansainvälisille markkinoille. Se tuottaa lainsäädäntömalleja, jotka paremmin vastaavat käytännön tarpeisiin, estäen ruokapetoksia ja harhaanjohtavaa markkinointia nykyistä tehokkaammin. Parempi regulaatio edistää YK:n SDG2 tavoitteita vähentämällä huonoista ruokatottumuksista johtuvaa yli- ja aliravitsemusta sekä parantamalla kestävästi tuotetun ruokaelinkeinotoiminnan edellytyksiä.

Kansainvälinen yhteistyökumppani: Fighting Food Frauds regarding Foods with Intentionally Added Pharmaceutical Products, Chinese State Administration for Market Regulation, 2019-2022

Kirjaprojekti: K Lindroos, L Montagnani, K Klafkowska-Wasniowska: Freedom and Responsibility of Online Platforms, Edward Elgar Publishing, 2019-2021

Kirjaprojekti: K Lindroos, L Tammenlehto: Moderni immateriaalioikeus ja alustatalouden innovaatiot, Talentum 2019-2020. Kirja tarkastelee immateriaalioikeuksia ja immateriaalioikeudellista suojaa sekä alan operatiivisia oikeudellisia käsitteitä käytännön ja alustatalouden näkökulmasta.

Lauri Stenroth (lauri.stenroth@uef.fi)

Toimin yliopistotutkijana Teknillisen fysiikan laitoksella. Olen koulutukseltani liikuntatieteilijä ja olen erikoistunut biomekaniikkaan. Tutkimustyöni liittyy tuki- ja liikuntaelimistön rakenteeseen ja toimintaan sovelluskohteina tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja suorituskyky läpi elämänkaaren. Tutkimuskysymyksiini vastatakseni käytän moninaisia kokeellisia menetelmiä, kuten liikeanalyysiä, elektromyografiaa, lääketieteellisiä kuvantamismenetelmiä ja kudostason mekaanista testausta yhdistettyä laskennalliseen mallintamiseen ja simulaatioon. Tutkimukseni keskittyy tällä hetkellä polven nivelrikkoon, ikäihmisten liikuntakykyyn ja jänteen sairauksiin.

 

Olen Biofysiikan tutkimusryhmän jäsen ja työskentelen aktiivisesti myös Biosignaalianalyysin ja lääketieteellisen kuvantamisen tutkimusryhmän kanssa hyödyntäen HUMEA laboratoriota tutkimuksissani. Minulla on dosentuuri Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa, jonka liikuntalääketieteen oppiaineen kanssa teen tiivistä yhteistyötä.

Miia Turtiainen (miia.turtiainen@uef.fi)

Koulutuspalveluiden tehtävänä on vastata yliopiston opintohallinnon palveluista ja tuesta, tuottaa opiskelijoille ja henkilökunnalle tieto- ja viestintätekniikan sekä yliopistopedagogiikan ja opiskelutaitojen koulutusta, koordinoida kansainvälistä liikkuvuutta, sekä ura- ja ohjauspalveluita. Yksikkö tarjoaa opiskelijoiden ohjauksen ja neuvonnan lisäksi opetuksen ja tutkimuksen tukipalveluja sekä tietoteknisiä tukipalveluja yhteistyössä tietotekniikkapalvelujen kanssa.

Koulutuspalvelut palvelee hakijoita, opiskelijoita, henkilökuntaa ja opetusta antavia yksiköitä sekä yhteistyökumppaneita.
Ks tarkemmin https://www.uef.fi/fi/node/2992#paragraph-1224

Osallistava terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (PROMEQ)

PROMEQissa terveyden ja hyvinvoinnin eriarvoisuus nähdään liittyvän yksilöllisten tekijöiden lisäksi kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin tekijöihin sekä näiden väliseen vuorovaikutukseen. Yleisenä viitekehyksenä toimii WHO:n määritelmä elämänlaadusta ihmisten terveyden ja fyysisen toimintakyvyn, kognition, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin sekä aineellisten elinolojen, palvelujen saatavuuden ja muiden ympäristötekijöiden kokonaisuutena. Keskeinen oletus PROMEQissa on, että näihin voimavaroihin vaikuttamalla voidaan parantaa ihmisten kykyä muuttaa toimintaansa ja elämäntilannettaan niin, että terveys ja hyvinvointi kohentuvat. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja testata interventio- ja kokeiluasetelmissa vaikuttavia menetelmiä erityisesti näiden neljän tutkimuksen kohteena olevan ryhmän hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, ja käyttää sosiaalista markkinointia tukemaan myönteisiä muutoksia heidän elintavoissaan ja elämänlaadussaan. Nämä neljä kohderyhmää ovat 1) koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret, 2) pitkäaikaistyöttömät, 3) juuri oleskeluluvan saaneet maahanmuuttajat ja 4) paljon sekä sosiaali- että terveyspalveluita tarvitsevat kotona asuvat ikäihmiset. Lisäksi tavoitteena on integroida sosiaali- ja terveyspalvelut tiiviimmin osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistoimien kokonaisuutta ja julkisen, yksityisen ja vapaaehtoisen sektorin yhteistyötä. Vaikka kohderyhmiksi on valittu edellä mainitut ryhmät, tulokset antavat pohjan hyvinvointia ja terveyttä kokonaisvaltaisesti lähestyvän väestötason toimintamallin kehittämiseen.