Hyönteistutkimus Joensuu

Entomologia on eläintieteen tutkimussuuntaus, jossa pääkohteena ovat hyönteiset. Tällä sivulla esittelemme tämänhetkistä hyönteistutkimusta Joensuussa ympäristö- ja biotieteiden laitoksella.

Syötävät hyönteiset

Anu Valtosen tämänhetkinen projekti keskittyy afrikkalaisen syötävän hepokatin kestävän kehityksen mukaiseen keräämiseen. Hyönteisiä käytetään ihmisravintona ympäri maailmaa. Ne ovat ravinteikkaita ja mahdollisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä vaihtoehtoja ruuaksi ja rehuksi globaalissa mittakaavassa. Meidän tutkimuksemme keskittyy Viktoriajärven ympäristössä suosittuun ja arvostettuun syötävään Ruspolia differens hepokattiin. Vaikka hepokatti on taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti tärkeä erityisesti maaseudun väestölle, sen ekologiset vaatimukset tunnetaan silti puutteellisesti. R. differens parveilee kahdesti vuodessa, jolloin sitä kerätään voimakkaiden valoansojen avulla öisin. Keräysmäärien on kerrottu vähentyneen viime vuosina.

Tässä projektissa yhdistämme kenttätutkimuksen, molekyylimenetelmät ja kaukokartoitusdatan (1) kuvaillaksemme nykyisiä keräys- ja populaatiotrendejä, (2) parantaa ymmärrystä tärkeistä alkupopulaatioista, ja (3) kehittääksemme suunnitelman R. differensin kestävälle käytölle ja suojelulle. Teemme tiivistä yhteistyötä useiden Ugandalaisten yliopistojen ja instituutioiden kanssa.

Tutkijat: Anu Valtonen, Saskia Wutke & Coen Westerduin

Hyönteiset, ravintoverkot ja ekosysteemien ennallistaminen

Hyönteiset ovat kaikkialla ympärillämme ja ne toimivat tärkeissä rooleissa ekosysteemeissä kuten pölyttäjinä, kasvinsyöjinä, saaliina, saalistajina, loisina ja parasitoideina. Hyönteiset ovat siten tärkeitä ottaa huomioon kun ennallistetaan ekosysteemejä. Pääpaino ekosysteemien ennallistamisessa on ollut kasvillisuuden palautumisessa, mutta se ei ole ainut osa-alue, jota ennallistaa.

Olemme tutkineet perhosia Ugandassa sijaitsevalla ennallistamisalueella, joka koostuu eri-ikäisistä ennallistetuista metsistä. Olemme keränneet dataa niin aikuisista perhosista (hedelmiä syövien perhosten ryhmä) kuin perhostoukista ja niiden ravintokasveista ja parasitoideista. Tämän datan avulla tarkoituksenamme on selvittää, miten hedelmiä syövät perhosyhteisöt ja kasvi-toukka-parasitoidi ruokaverkot palautuvat ennallistamisikägradientilla. Jälkimmäisen aineiston analysointiin käytämme DNA-pohjaisia menetelmiä, jotta voimme paljastaa aikaisemmin hämärän peitossa olleet vuorovaikutussuhteet erittäin monimoutoisten hyönteisryhmien väliltä.

Tutkijat: Anu Valtonen, Eveliina Korkiatupa & Coen Westerduin

Kaksisiipisten tuntematon diversiteetti

Jaakko Pohjoismäen johtama tutkimusryhmä tutkii kaksisiipisten biodiversiteettiä hyödyntämällä yhdisteleviä DNA-menetelmiä, jossa hyödynnetään sekä DNA viivakoodausta, että morfologiaa. Iso osa Maan biodiversiteetistä on edelleen löytämättä, varsinkin vähemmän tutkituista, pienikokoisista ja hyvin monimuotoisista ryhmistä, joita löytyy kaksisiipisistä ja pistiäisistä. Näitä “pimeitä ryhmiä” ei kyetä tutkimaan perinteisillä morfologisilla menetelmillä, sillä näiltä ryhmiltä usein puuttuvat helposti erotettavat morfologiset erot lajien väliltä. Yksi tällainen ryhmä on ryhäkärpäset (Diptera: Phoridae), jota pidetään yhtenä globaalisti lajirikkaimmista ryhmistä. Tavoitteena on hyödyntää DNA viivakoodeja (COI, sekä useampi nukleaarilokus) morfologian tukena, pystyäksemme luomaan luotettava viitetietokanta Suomen ryhäkärpäsistä, ja tarjota uusia työkaluja lajien löytämiseen.

Lisäksi teemme metaviivakoodausta Nanoporen PromethION sekvensointijärjestelmällä, jossa tavoitteenamme on testata järjestelmän toimivuutta lajikartoituksien tekemisessä hyödyntämällä pitkiä DNA viivakoodeja. Tässä projektissa olemme keränneet näytteitä Malaise-pyydyksillä ympäri Suomen ja eristäneet DNA:n tuhoamatta näytettä. Tällä hetkellä sekvensointi on vielä kesken.

Tutkijat: Jaakko Pohjoismäki & Jiri Vihavainen