Hyvinvointialan Metaversumipalvelut / Itä-Suomen yliopisto

Hyvinvointiala ei pysty Suomessa ylläpitämään nykyistä palvelutasoa, saatikka nostamaan sitä, ilman uusien teknologioiden innovatiivista ja laajamittaista hyödyntämistä. Suomalaiset ikääntyvät, syrjäytymisvaara kasvaa, yleiskunto heikkenee ja mielenterveysongelmat lisääntyvät. Samaan aikaan raha ei riitä laadukkaiden palveluiden tuottamiseen ja työvoimapulakin on ongelmana. Yhtälö on mahdoton ratkaista ilman radikaalia muutosta toimialalle ja toimintaan. Teknologioiden merkitys on tunnistettu myös hallituksen tasolla, sillä niiden hyödyntäminen huomioidaan hyvinvointialan henkilöstömitoituksessa kesästä 2025 alkaen.

Hyvinvointiteknologioita on käytetty yksilöiden turvallisuuden, aktiivisuuden, osallisuuden, omatoimisuuden, yksityisyyden ja itsenäisyyden lisäämiseen. Yhdeksi lupaavaksi uudeksi hyvinvointiteknologiaksi on tunnistettu digitalisaation seuraava aalto, Metaversumi, jolla tarkoitetaan immersiivistä kolmiulotteista ja moniaistista digitaalista ympäristöä. Metaversumi mahdollistaa merkittävän lisäarvon tuottamisen asiakkaille kustannustehokkaasti, jolloin kyse on ns. strategisesta innovaatiosta. Hyvinvointialalla tämä tarkoittaa samanaikaisesti hyvinvoivia ihmisiä ja hyvinvoivan yksityisen/julkisen sektorin talouden.

Metaversumin keskeisiä elementtejä ovat kolmiulotteisten virtuaalimaailmojen/-tilojen lisäksi avatarit sekä virtuaaliobjektit ja digitaaliset kaksoset (esim. palvelut ja esineet). Metaversumipohjaisissa ratkaisuissa hyödynnetään teknologioina erityisesti laajennettua todellisuutta (Extended Reality, XR), tekoälyä (Artificial Intelligence, AI) ja puettavaa teknologiaa (Wearable Technology, WT).

Hyvinvointialueiden asiantuntijoiden ja hankkeesta kiinnostuneiden yritysten kanssa käydyissä keskusteluissa pintaan nousivat hyvinvointialalta neljä ongelma-aluetta, joita lähdetään hankkeessa ratkomaan metaversumin avulla:

A) Ikääntyneiden, kehitysvammaisten, vammautuneiden ja nuorten heikentynyt henkinen ja fyysinen hyvinvointi
B) Tehoton perehdytys hyvinvointialan töihin
C) Kuluttajien passiivisuus oman hyvinvoinnin edistämiseen ja omatoimisuutta edistävien palvelujen puuttuminen
D) Työntekijöiden ja kuluttajien hyvinvointia heikentävät tilaratkaisut

Hankkeessa innovoidaan näihin ongelma-alueisiin metaversumipohjaisia hyvinvointipalveluja sekä rakennetaan Suomeen hyvinvointialalle metaversumikyvykkyyksiä. Innovointia ja kyvykkyyksien rakentamista tuetaan tutkimuksella, jossa keskitytään ihmisen ja metaversumiteknologioiden rajapintaan; metaversumin ja sen teknologioiden hyödyntämiseen innovointiprosessissa; käyttäjäkokemuksen mittaamiseen ja arviointiin; vaikutusten arviointiin; kansainväliseen benchmarkingiin; sekä epävarmuuden vähentämiseen kokeilevalla kehittämisellä.

Hankkeeseen valikoitui kumppaneiksi viisi pilot-yritystä: Validia, Norlandia Care, Merivaara, Pihla Group ja Hiava, jotka halusivat lähteä ratkaisemaan hanketoteuttajien kanssa hyvinvointialan ongelmia metaversumin avulla. Pilot-yritysten kanssa luotiin tunnistettuihin ongelmiin hankevalmistelun aikana alustavat ratkaisuideat, joita jatkotyöstetään hankkeessa kokeilevan kehittämisen opein. Hanke sisältää yhteensä yhdeksän innovointicasea, joista syntyy prototypioinnin kautta liiketoimintapotentiaalia omaavia innovaatioaihioita. Hankkeessa etsitään myös yritykset, jotka lähtevät jatkojalostamaan, tuotteistamaan ja kaupallistamaan innovaatioaihioita hankkeen jälkeen.

LUTin toteuttajakumppaneiksi valikoituivat Itä-Suomen yliopisto (UEF) sekä Savonia- ja LAB-ammattikorkeakoulut. Näillä toimijoilla on toisiaan täydentävää TKI-osaamista, mitä tarvitaan hyvinvointialan ongelmien ratkaisemiseen. Lisäksi tällä kombinaatiolla saatiin hankkeeseen mukaan kolme hyvinvointialuetta: Etelä-Karjala, Päijät-Häme ja Pohjois-Savo, mikä laajentaa hankkeen maantieteellistä vaikuttavuutta. Kansainvälisiksi kumppaneiksi valikoituivat Amsterdamin, Namibian, Malesian, Bremenin, Filippiinien ja Brnon yliopistot/korkeakoulut, jotka ovat kiinnostuneita metaversumin tutkimuksesta eri näkökulmista (esim. innovointi, käyttäjäkokemus, prototyyppien valmistaminen ja tietoturva) ja haluavat tuottaa kontribuutiota hankkeen teemoihin omien osaamisalueidensa kautta.