Kouluhyvinvointi, oppimisen tuki ja opettajasegregaatio (KOTOPE); Skolvälfärd, stöd för lärande och lärarsegregering (KOTOPE)

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa tutkimushankkeessa tarkastellaan opettajasegregaatiota sekä lasten ja nuorten matalan kynnyksen tuen ja hyvinvoinnin käytäntöjä varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa.

Tarkastelu toteutetaan valtakunnallisen kyselyaineiston sekä laadullisen haastatteluaineiston avulla. Sosiologian, kasvatustieteen ja kaupunkimaantieteen näkökulmia yhdistävässä hankkeessa vastataan muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

• Miten lasten ja nuorten oppimisen tukea ja hyvinvointiin tähtääviä toimia toteutetaan koulujen ja varhaiskasvatuksen palveluyksiköiden arjessa?
• Miten ja millaisin perustein erityisopettajat, varhaiskasvatuksen opettajat, luokanopettajat ja aineenopettajat suomen- ja ruotsinkielisissä kouluissa ja varhaiskasvatuksessa ovat alueellisesti sijoittuneet, eli miten opettajasegregaatio rakentuu alueellisesti varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa?
• Miten ilmiöt vaikuttavat lasten ja nuorten tasavertaisiin mahdollisuuksiin ja henkilöstön hyvinvointiin?

I detta forskningsprojekt, som finansieras av utbildnings- samt kulturministeriet, granskas lärarsegregering samt stöd- och välfärdstjänster med låg tröskel ämnade för barn och unga inom småbarnspedagogik, grundskolan samt gymnasieutbildning.

Granskningen utförs med hjälp av material som samlats via en nationell förfrågan, samt intervjumaterial. I forskningen, som kombinerar perspektiv inom sociologi, pedagogik samt urban geografi, besvaras bland annat följande frågor:

• Hur uppfylls åtgärderna för stöd för lärande, samt välfärdstjänster för barn och unga i skolornas samt daghemmens vardag?
• Hur och på vilka grunder har speciallärare, småbarnspedagoger, klasslärare samt ämneslärare i finsk- och svenskspråkiga skolor samt daghem, placerats regionalt? Alltså hur byggs lärarsegregering upp inom småbarnspedagogik, grundskolan samt gymnasieundervisning?
• Hur inverkar dessa fenomen på barn och ungas jämställda möjligheter, samt personalens välmående?