Lastentautien tutkimusyksikkö (KUPRU)

Tässä laajassa tutkimuskokonaisuudessa tutkitaan lisämunuaiskuoren miessukupuolituotannon heräämistä (adrenarkea) lapsuudessa. Sen syitä, ilmentymiä ja ennustetta. Tutkimusta tehdään sekä tapaus-verrokki –tutkimuksessa että eri kohorteissa. Olemme tähän mennessä osoittaneet, että

• Lapsilla, joilla on myöhemmin ennenaikainen adrenarke, pituuskasvu kiihtyy jo ensimmäisellä ikävuodella. Näin ollen adrenarke ilmentyy jo varhaislapsuudessa.
• Ennen murrosikää ennenaikainen adrenarke yhdistyy lievään hyperinsulinismiin.
• Ennenaikainen adrenarke varhaistaa tyttöjen murrosikäkehitystä.
• Ennenaikaisen adrenarken taudinkuva lieventyy aikuisikään mennessä.
• Ennenaikainen adrenarke yhdistyy androgeenireseptorin toistojakson pituuteen
• Ennenaikaisen adrenarken suuri esiintyvyys tytöillä poikiin nähden selittyy tyttöjen poikia suuremmalla kehon rasvaprosentilla, mikä vaikuttaa hormonien muuttumiseen vaikuttaviksi androgeeneiksi.

Päätutkija

• Jarmo Jääskeläinen, professori, Itä-Suomen yliopisto ja KYS
  jarmo.jaaskelainen(at)kuh.fi

Muu tutkimusryhmä ja tärkeimmät yhteistyökumppanit

• Jani Liimatta, LT, KYS
• Raimo Voutilainen, professori emeritus, Itä-Suomen yliopisto
• Seppo Auriola, professori, Itä-Suomen yliopisto
• Pauliina Utriainen, dosentti, erl, HUS
• Saila Laakso, LT, erl, HUS
• Aino Mäntyselkä, tohtorikoulutettava, erl, Itä-Suomen yliopisto ja KYS
• Timo Lakka, PANIC-tutkimuksen johtaja, professori, Itä-Suomen yliopisto
• Virpi Lindi, dosentti, Itä-Suomen yliopisto
• Juha Pekkanen, LUKAS-tukimuksen johtaja, professori, THL ja Helsingin yliopisto

Tutkimusta ovat rahoittaneet

• Lastentautien tutkimussäätiö
• KYS
• Suomen lääketieteen säätiö
• Sohlberg
• Suomen Akatemia
• Jalmari ja Rauha Ahokkaan säätiö

Julkaisut

• Liimatta J, Utriainen P, Voutilainen R, Jääskeläinen J. Trajectories of Growth and Serum DHEAS and IGF-1 Concentrations in Girls With a History of Premature Adrenarche: Attenuation of the Phenotype by Adulthood. Front Endocrinol (Lausanne). 2018 Jul 10;9:375
• Mäntyselkä A, Lindi V, Viitasalo A, Eloranta AM, Ågren J, Väisänen S, Voutilainen R, Laitinen T, Lakka TA, Jääskeläinen J. Associations of Dehydroepiandrosterone Sulfate With Cardiometabolic Risk Factors in Prepubertal Children. J Clin Endocrinol Metab. 2018 Jul 1;103(7):2592-2600.
• Liimatta J, Sintonen H, Utriainen P, Voutilainen R, Jääskeläinen J. Children with a History of Premature Adrenarche Have Good Health-Related Quality of Life at the Age of 12 Years. Horm Res Paediatr. 2018;89(3):184-188.
• Liimatta J, Utriainen P, Voutilainen R, Jääskeläinen J. Girls with a History of Premature Adrenarche Have Advanced Growth and Pubertal Development at the Age of 12 Years. Front Endocrinol (Lausanne). 2017 Oct 31;8:291.
• Mäntyselkä A, Jääskeläinen J, Eloranta AM, Väistö J, Voutilainen R, Ong K, Brage S, Lakka TA, Lindi V. Associations of lifestyle factors with serum dehydroepiandrosterone sulphate and insulin-like growth factor-1 concentration in prepubertal children. Clin Endocrinol (Oxf). 2018 Feb;88(2):234-242.
• Nordman H, Voutilainen R, Antikainen L, Jääskeläinen J. Prepubertal children born large for gestational age have lower serum DHEAS concentrations than those with a lower birth weight. Pediatr Res. 2017 Aug;82(2):285-289.
• Utriainen P, Laakso S, Liimatta J, Jääskeläinen J, Voutilainen R. Premature adrenarche–a common condition with variable presentation. Horm Res Paediatr. 2015;83(4):221-31. doi: 10.1159/000369458. Epub 2015 Feb 7. Review.
• Mäntyselkä A, Jääskeläinen J, Lindi V, Viitasalo A, Tompuri T, Voutilainen R, Lakka TA. The presentation of adrenarche is sexually dimorphic and modified by body adiposity. J Clin Endocrinol Metab. 2014 Oct;99(10):3889-94.
• Voutilainen R, Jääskeläinen J. Premature adrenarche: etiology, clinical findings, and consequences. J Steroid Biochem Mol Biol. 2015 Jan;145:226-36.
• Liimatta J, Laakso S, Utriainen P, Voutilainen R, Palvimo JJ, Jääskeläinen T, Jääskeläinen J. Serum androgen bioactivity is low in children with premature adrenarche. Pediatr Res. 2014 May;75(5):645-50.
• Utriainen P, Jääskeläinen J, Voutilainen R. Blood erythrocyte and hemoglobin concentrations in premature adrenarche. J Clin Endocrinol Metab. 2013 Jan;98(1):E87-91.
• Utriainen P, Laakso S, Jääskeläinen J, Voutilainen R. Polymorphisms of POR, SULT2A1 and HSD11B1 in children with premature adrenarche. 2012 Sep;61(9):1215-9.
• Laakso S, Utriainen P, Laakso M, Voutilainen R, Jääskeläinen J. Polymorphism Pro12Ala of PPARG in prepubertal children with premature adrenarche and its association with growth in healthy children. Horm Res Paediatr. 2010;74(5):365-71.
• Utriainen P, Jääskeläinen J, Voutilainen R. Serum anti-müllerian hormone concentrations in prepubertal girls with and without premature adrenarche: The influence of body mass index. Horm Res Paediatr. 2010;74(3):207-11.
• Utriainen P, Jääskeläinen J, Gröhn O, Kuusisto J, Pulkki K, Voutilainen R. Circulating TNF-Alpha and IL-6 Concentrations and TNF-Alpha -308 G > A Polymorphism in Children with Premature Adrenarche. Front Endocrinol (Lausanne). 2010 Nov 24;1:6.
• Utriainen P, Jääskeläinen J, Saarinen A, Vanninen E, Mäkitie O, Voutilainen R. Body composition and bone mineral density in children with premature adrenarche and the association of LRP5 gene polymorphisms with bone mineral density. J Clin Endocrinol Metab. 2009 Nov;94(11):4144-51.
• Lappalainen S, Voutilainen R, Utriainen P, Laakso M, Jääskeläinen J. Genetic variation of FTO and TCF7L2 in premature adrenarche. 2009 Sep;58(9):1263-9.
• Utriainen P, Voutilainen R, Jääskeläinen J. Girls with premature adrenarche have accelerated early childhood growth. J Pediatr. 2009 Jun;154(6):882-7.
• Utriainen P, Voutilainen R, Jääskeläinen J. Continuum of phenotypes and sympathoadrenal function in premature adrenarche. Eur J Endocrinol. 2009 Apr;160(4):657-65.
• Lappalainen S, Saarinen A, Utriainen P, Voutilainen R, Jääskeläinen J, Mäkitie O. LRP5 in premature adrenarche and in metabolic characteristics of prepubertal children. Clin Endocrinol (Oxf). 2009 May;70(5):725-31.
• Lappalainen S, Utriainen P, Kuulasmaa T, Voutilainen R, Jääskeläinen J. ACTH receptor promoter polymorphism associates with severity of premature adrenarche and modulates hypothalamo-pituitary-adrenal axis in children. Pediatr Res. 2008 Apr;63(4):410-4.
• Lappalainen S, Utriainen P, Kuulasmaa T, Voutilainen R, Jääskeläinen J. Androgen receptor gene CAG repeat polymorphism and X-chromosome inactivation in children with premature adrenarche. J Clin Endocrinol Metab. 2008 Apr;93(4):1304-9.
• Utriainen P, Jääskeläinen J, Romppanen J, Voutilainen R. Childhood metabolic syndrome and its components in premature adrenarche. J Clin Endocrinol Metab. 2007 Nov;92(11):4282-5.

Lasten alahengitystieinfektiot

Viruksen aiheuttamiin alahengitystieinfektioihin liittyvä hengitysvaikeus on yleinen syy pienten lasten sairaalahoidolle. Sairaalahoidon keskeisimpänä tehtävänä on turvata potilaan happeutuminen ja tarvittaessa riittävä nesteytys. Viimeisen vuosikymmenen aikana uudeksi hoitomuodoksi on noussut korkeavirtaushappiviiksihoito, joka saattaa vähentää tehohoidon tarvetta ja lyhentää sairaalahoidon pituutta. Tutkimusryhmämme selvittää virusinfektioon liittyvä hengitysvaikeuden epidemiologiaa ja riskitekijöitä, sekä erilaisia hoitomuotoja sekä havainnoivissa asetelmissa että interventiotutkimuksin. Teemme yhteistyötä Tampereen ja Oulun yliopiston lastenklinikoiden kanssa.

Päätutkija

• Marjo Renko, professori, Itä-Suomen yliopisto ja KYS

Muu tutkimusryhmä ja yhteistyökumppanit

• Eeva Mykkänen, LL, KYSInka Hämynen, LL, KYS
• Paula Waris, LL, Tampereen yliopisto
• Paula Heikkilä, FT, Tampereen yliopisto
• Minna Mecklin, LT, Tampereen yliopisto
• Matti Korppi, professori emeritus, Tampereen yliopisto
• Sauli Palmu, LT, Tampereen yliopistoRoope Poutanen, LL, Tampereen yliopisto
• Terhi Tapiainen, dosentti, PEDEGO tutkimusryhmä, Oulun yliopisto
• Merja Kallio, LT, PEDEGO tutkimusryhmä, Oulun yliopisto
• Outi Peltoniem-Ailisto, LT, PEDEGO tutkimusryhmä, Oulun yliopisto

Julkaisut

• Pruikkonen H, Uhari M, Dunder T, Pokka T, Renko M. Initial oxygen saturation values can predict the need to hospitalise children with mild wheezing. Acta Paediatr. 2014 Sep;103(9):951-6
• Pruikkonen H, Uhari M, Dunder T, Pokka T, Renko M. Infants under 6 months with bronchiolitis are most likely to need major medical interventions in the 5 days after onset. Acta Paediatr. 2014 Oct;103(10):1089-93
• Heikkilä P, Renko M., Korppi M. Hypertonic saline inhalations in bronchiolitis – a cumulative meta-analysis. Ped Pulmonol, 2018 Feb;53(2):233-242. doi: 10.1002/ppul.23928
• Pruikkonen H, Tapiainen T, Kallio M, Dunder T, Pokka T, Uhari M and Renko M. Intravenous magnesium sulphate for treating severe wheezing in children under 4 years of age: A double-blind randomized controlled trial. European Respiratory Journal, 2018 Feb 7;51(2). pii: 1701579. doi: 10.1183/13993003.01579-2017
• Palmu S, Mecklin M, Heikkilä P, Backman K, Peltola V, Renko M, Korppi M. National treatment guidelines decreased the use of racemic adrenaline for bronchiolitis in four Finnish university hospitals. Acta Paediatrica, 2018 May 12. doi: 10.1111/apa.14397. [Epub ahead of print]
• Heikkilä P, Sokuri P, Mecklin M, Nuolivirta K, Tapiainen T, Peltoniemi O, Renko M and Korppi M. Using high-flow nasal cannulas for infants with bronchiolitis admitted to paediatric wards is safe and feasible. Acta Paediatrica, 2018 May 26. doi: 10.1111/apa.14421

Hengityselinsairauksien diagnostiikka ja kotiarviointi nykyisillä menetelmillä on vaikeaa, mikäli tutkittava henkilö ei vielä pysty ikänsä takia puhaltamaan virtausmittareihin. Tälle vaihtoehtoinen tapa on käyttää hengitysmekaniikkamittaria. Hengitysmekaniikan mittaaminen ulkoisesti perustuu olettamukseen, että vatsan ja rintakehän nousu kuvastaa sisäänhengitystä, ja vastaavasti lasku uloshengitystä.

Erilaisissa hengityselinsairauksissa hengityksen mekaniikka ja liikemalli muuttuvat, samoin ajalliset suhteet sisään- ja uloshengityksessä sekä sisäänhengityksen pidättämisessä muuttuvat. Tutkimusryhmämme on kehittänyt laitteen, jolla pystytään mittaamaan hengitystyötä ja hengitysmekaniikan vaiheita paikallaan tai vähäisessä liikkeessä olevalla henkilöllä.

Uusi laitteemme hyödyntää kaupallisia antureita, joilla on olemassa jo CE-merkintä, joten kehitystyöhömme tavoitteena on laitteen saaminen helppokäyttöiseksi lapsipotilaiden seurantaan sekä laitteen lääketieteellinen arviointi.

Tutkimus aloitetaan menetelmävertailulla, jossa älypuhelimeen ja ulkoisiin antureihin luotua liikettä tunnistavaa algoritmia verrataan muihin aiemmin validoituihin menetelmiin kuten venytysanturiin perustuvaan hengitysvyöhön ja sähköiseen impedanssiin perustuvaan impedanssipneumografiaan. Mikäli liikeanturialgoritmi osoittautuu luotettavaksi, edetään tutkimukseen, jossa arvioidaan liikeanturoinnin käyttöä lasten uloshengitysvaikeuden tunnistamisessa.

Päätutkija

• Miika Arvonen, LT, KYS, miika.arvonen (at) kuh.fi

Tutkimusryhmä

• oili.niskanen (at) fimnet.fi
• salla.aario (at) gmail.com
• j.koivumaeki (at) gmail.com
• tuomo.tompuri (at) kuh.fi
• katri.backman (at) kuh.fi
• simo.sarkka (at) aalto.fi
• roland.hostettler (at) aalto.fi
• timo.leppanen (at) uef.fi
• jari.viik (at) tut.fi
• miika.arvonen (at) kuh.fi

Päätutkija

• Dos Eija Piippo-Savolainen ja Dos Pekka Arikoski

Muu tutkimusryhmä ja yhteistyökumppanit

• LL Kati Räsänen (väitöskirjatutkija)
• Dos Eija Piippo-Savolainen
• Prof Timo Lakka
• Dos Pekka Arikoski
• LT Terhi Remes-Pakarinen
• Dos Liisa Kröger
• LT Pauliina Hiltunen
• LT Kati Markula-Patjas
• LL Saija Kantanen
• Prof Ursula Shcwab
• Prof Raimo Voutilainen
• LL Anna-Kaisa Valve-Dietz

• Itä-Suomen yliopisto/ kliininen lääketiede
• Kuopion yliopistollinen sairaala
• Itä-Suomen yliopisto/ kliininen fysiologia
• Tampereen yliopistollinen sairaala/ lastentaudit
• Itä-Suomen yliopisto/ ravitsemustiede

Tavoitteet

• kartoittaa tulehduksellista sairautta potevien lasten ja nuorten metaboliseen ja kardiovaskulaarisairastavuuteen liittyviä varhaisia riskitekijöitä
• selvittää ravitsemuksellisten tekijöiden yhteyttä kroonisen tulehduksellisen sairauden aktiivisuuteen, elämänlaatuun, toimintakykyyn ja liikunnalliseen aktiivisuuteen
• selvittää lastenreumaa tai tulehduksellista suolistosairautta sairastavien kouluikäisten lasten elämänlaatua, toimintakykyä, liikunnallista aktiivisuutta ja fyysistä suorituskykyä suhteessa saman ikäisiin terveisiin koululaisiin.

Tutkimuksen merkitys

Tutkimuksen odotetaan tuovan uraa uurtavaa tietoa kroonisen inflammaation yhteydestä liitännäissairauksiin ja erityisesti verisuoniterveyteen jo lapsuusiällä. Tämä antaa mielenkiintoisen mahdollisuuden seurata tulevina vuosina näiden lasten verisuonten tilanteen kehittymistä kroonisen inflammaation yhteydessä.

Kroonisista tulehduksellista sairauksista potevat nuoret usein kokevat elämänlaatunsa ja toimintakykynsä huonommiksi kuin ne objektiivisesti arvioituina vaikuttavat olevan. Perusteellinen fyysisen kunnon kartoitus yhdessä monipuolisen elämäntapakartoituksen ja elämänlaatulaatukyselyn kanssa auttaa selvittämään koetun toimintatason ja objektiivisen toimintakyvyn yhteyttä sekä siihen vaikuttavia tekijöitä.

Tutkimusta ovat tukeneet

• Lastentautien tutkimussäätiö
• Suomen Kulttuurirahasto
• Lääketieteen säätiö
• Urheiluopistosäätiö
• Reumatautien tutkimussäätiö

Tutkimustyön tavoitteena on kehittää 3D tulostettu simulaatiolaitteisto, jota voidaan käyttää demonstroimaan eri keuhkotautien hengitysmekaniikan häiriön ilmiasua ensihoidon sekä lääketieteen opetuksessa. Tutkimuksen ja kehitystyön tavoitteena on parantaa keuhkotautien sekä hengityksen arvioinnin opetusta. 3D-suunnittelum mallina on 4-vuotias lapsi.

3D-tulostetulla simulaatiolaitteella pystymme jäljittelemään hengitysliikkeitä eri ruumiinosissa kuten kaulakuopan korostumista päännyökkääjälihasten kiristyessä, nenäsiipihengitystä, rintalastan alaista kuoppaa, kylkiluuvälejä. Laitteen ohjausjärjestelmä mahdollistaa demonstroimaan paineilmarinnan, eri asteisen uloshengitysvaikeuden ja paradoksaalisen hengityksen ja apuhengityslihasten käytön, sisäänhengitysvaikeuden, tihentyneen hengityksen, Kusmaulin hengityksen, keuhkokuumeessa, atelektaaseissa ja keuhkopöhössä havaittavan alveolaarisen hapettumisen ongelman kompensoimisen sisäänhengitystä pidättämällä (ähkimällä).

Ohjausjärjestelmän tehtävä on myös kuvata tapahtumasarja, jossa erilaiset hengityshäiriöt asteittain pahenevat johtaen ei-kompensoituun hengityshäiriöön. Tutkimusryhmämme tavoitteena on myös kehittää digitaalisiin äänitiedostoihin perustuva hengitysääni osaksi simulaattorin toimintaa.

Digitaalisesti tallennettuja hengitysääniä pystytään kuunelemaan stetoskoopin näköisellä laitteella jossa kuitenkin äänet tulevat kuulokkeista riippuen simulaattorin liikkeen hengitysvaiheesta, kuuntelupaikasta ja demonstroitavasta hengityshäiriöstä. Tutkimusryhmämme on validoimassa simulaatiolaitteen kestävyyttä ja käyttöä eri opetusryhmillä.

Päätutkija

• LT Miika Arvonen, KYS, miika.arvonen (at) kuh.fi

Tutkimusryhmä

• LL Oili Niskanen, oili.niskanen (at) fimnet.fi
• Ins. Petri Mäkelä, petri.makela (at) savonia.fi
• Dos. Pekka Arikoski, pekka.arikoski (at) kuh.fi
• DI Antti Alonen, antti.alonen (at) savonia.fi
• DI Arto Urpilainen
• Ins. Lauri Alonen, lauri.alonensavonia.fi
• Dos. Jussi Koivumäki
• DI Väinö Tikkanen, vaino.tikkanen (at) universale.fi
• El Tuomo Tompuri, tuomo.tompuri (at) kuh.fi
• Prof. Heikki Tikkanen, heikki.tikkanen (at) uef.fi
• LT Miika Arvonen, miika.arvonen (at) kuh.fi
• El Kirsimarja Metsävainio, kirsimarja.metsavainio (at) kuh.fi

Lymfoblastilymfooma on nopeasti etenevä imusolmukesyöpä (non-Hodgkin lymfooma). Lymfoblastilymfoomaa sairastavista lapsista ja nuorista paranee pysyvästi tällä hetkellä jopa 90 % potilaista. Jos tauti uusiutuu, siitä on kuitenkin lähes mahdotonta parantua: vain alle 15 % potilaista selviää. Uuden hoito-ohjelman ensisijainen tavoite onkin vähentää taudin uusiutumista ja lisätä parantuvien potilaiden osuutta.

LBL 2018 on saksalaisjohtoisen BFM konsortiumin, pohjoismaisen NOPHO:n ja useiden muiden eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten tutkimusryhmittymien yhteinen lasten ja nuorten lymfoblastilymfooman randomisoitu monikeskustutkimus, jossa pyritään vähentämään taudin uusiutumista ja lisäämään parantuvien potilaiden osuutta.

LBL 2018 -hoito-ohjelmassa merkittävin muutos on aiempaa tarkempi riskiryhmäluokittelu, joka ohjaa hoidon intensiteetin valintaa (EURO-LB 02-protokollassa hoidon intensiteettiin vaikutti vain taudin levinneisyys). Riskiryhmäluokittelu (vakioriski/korkea riski) perustuu taudin levinneisyyden lisäksi kasvaimen immunofenotyyppiin ja geneettisiin löydöksiin. Uusi hoito-ohjelma mahdollistaa kasvainkudosnäytteiden geenivirheiden tutkimisen keskitetysti Münsterissä, jossa on mahdollista tutkia NOTCH1 ja FBXW7-mutaatiot.

Lisäksi uutta on se, että tutkimusprotokollan puitteissa selvitetään randomisoidusti, pystytäänkö hoidon intensiteettiä lisäämällä vähentämään kaikkien potilaiden keskushermostouusiutumista ja parantamaan korkean uusimisriskin potilaiden tautivapaata elossapysymistä.

EudraCT number: 2017-001691-39. VHP-käsittelyn positiivinen päätös Fimeasta 15.1.2018 (Klnro 140/2018

Tutkimusryhmä

• Suomen päätutkija: Kaisa Vepsäläinen, LT, lastentautien erikoislääkäri, lastenhemato-onkologi, KYS Lasten ja nuorten klinikka, PL 100, 00029 KYS, +358 17 172443, kaisa.vepsalainen (at) kuh.fi
• Helsinki: Pasi Huttunen, LT, K10 HYKS, PL 281, 00029 HUS, +358 50 4270427, pasi.huttunen (at) hus.fi
• Oulu: Hanna Juntti, LT, OYS, lasten ja nuorten tulosalue, PL 23, 90029 OYS, +358 8 3155314, hanna.juntti (at) ppshp.fi
• Tampere: Päivi Raittinen, LL, PL 2000, 33521 Tampere, Finland, paivi.raittinen (at) fimnet.fi, +358 3311611
• Turku: Päivi Lähteenmäki, dos., TYKS lasten ja nuorten klinikka, PL 52, 20521 Turku, Finland, +358 2 3131416, paivi.maria.lahteenmaki (at) tyks.fi

PFAPA (phtous stomatitis, haryngitis, denitis)  -syndrooma on tavallisin lapsilla esiintyvä kuumeoireyhtmä. Sen etiologia ja patogeneesi ovat epäselviä. Oireiden ilmaantuessa lapset ovat useimmiten alle 5-vuotiaita, mutta harvinaisena tätä oireyhtymää on kuvattu myös aikuisilla. Nielurisojen poisto parantaa oireet.

Tutkimysryhmämme selvittää PFAPA: n esiintymistä Pohjois-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Savon alueilla, perheittäistä esiintymistä, sekä sairastumiselle altistavia ympäristöriskitekijöitä. Tutkimme myös poistettujen nielurisojen histologiaa ja mikrobiologiaa sekä perinteisin, että modernein sekvenointimenetelmin. Meneillään on OYS:n, TAYS:n ja TYKS:n yhteistyönä randomisoitu tutkimus sekventiaalisella asetelmalle sen selvittämiseksi, riittääkö hoidoksi säästävämpi tonsillotomia perinteisen nielurisojen poiston sijaan.

Päätutkija

• Marjo Renko, professori, Itä-Suomen yliopisto ja KYS

Muu tutkimusryhmä

• Sallamaaria Kettunen, LL, tohtoriopiskelija, PEDEGO- tutkimusryhmä, Oulun yliopisto
• Ulla Lantto, LT Korva-, nenä ja kurkkutautien klinikka OYS, PEDEGO -tutkimusryhmä, Oulun yliopisto
• Terhi Tapiainen, dos, Lasten ja nuorten klinikka, OYS PEDEGO- tutkimusryhmä, Oulun yliopisto
• Tytti Pokka, FM, Lasten ja nuorten klinikka, OYS
• Petri Koivunen, dos, Korva-, nenä ja kurkkkutautien klinikka OYS, PEDEGO -tutkimusryhmä, Oulun yliopisto
• Jarno Kujansivu, LL, TAYS, Korva- nenä ja kurkkkutaudit
• Elina Halme, LT, TAYS, Korva- nenä ja kurkkkutaudit
• Sakari Linnola, LK, TAYS, lastenklinikka
• Merja Helminen, dosentti, TAYS, lastenklinikka
• Henna Uosukainen, LK, Itä-Suomen yliopisto
• Mysore Tejesvi, dosentti, Oulun Yliopisto, Ekologian ja genetiikan yksikkö
• Annamaria Pirttilä, dosentti, Oulun Yliopisto, Ekologian ja genetiikan yksikkö
• Marko Suokas, Oulun Yliopisto, Ekologian ja genetiikan yksikkö
• Petri Vänni, Oulun Yliopisto, Ekologian ja genetiikan yksikkö
• Virpi Glumoff, dosentti, Oulu Diagnostics<br>Pasi Hirvikoski, dosentti, Oulu Diagnostics
• Elisabet Einarsdottir, dosentti, HY/Karolinska<br>Juha Kere, professori, HY/Karolinska
• Janna Saarela, dosentti, FIMM
• Jaakko Piitulainen, LT, Turku ENT

Julkaisut

• Kettunen S, Lantto U, Koivunen P, Tapiainen T, Uhari M, Renko M., Risk factors for periodic fever, aphthous stomatitis, pharyngitis, adenitis (PFAPA) syndrome: A case–control study. Eur J Pediatr. 2018 Aug;177(8):1201-1206. doi: 10.1007/s00431-018-3175-1.
• Lantto U, Kettunen S, Tapiainen T, Koivunen P, Uhari M, Renko M. Comorbidity of PFAPA (Periodic Fever, Aphthous Stomatitis, Pharyngitis, and Adenitis) Patients: A Case Control Study. Clin Exp Rheumatol. 2018 Nov-Dec;36 Suppl 115(6):129-134.
• Lantto U, Koivunen P, Tapiainen T, Renko M. Term Outcome of Classic and Incomplete PFAPA (Periodic Fever, Aphthous Stomatitis, Pharyngitis, and Adenitis) Syndrome after Tonsillectomy. J Pediatr. 2016 Dec;179:172-177.e1.
• Tejesvi M, Uhari M, Tapiainen T, Pirttilä AM, Suokas M, Lantto U, Koivunen P, Renko M. Tonsillar microbiota in children with PFAPA (Periodic Fever, Aphtous stomatitis, Pharyngitis and Adenitis) syndrome. European Journal of Clinical Microbiology & Infectious Diseases 2016;35(6):963-70.
• Lantto U, Koivunen P, Tapiainen T, Glumoff V, Hirvikoski P, Uhari M and Renko M. Microbes of the tonsils in PFAPA (Periodic Fever, Aphtous stomatitis, Pharyngitis and Adenitis) syndrome – a possible trigger of febrile episodes. APMIS. 2015 Jun;123(6):523-9.
• Renko M., Salo E, Putto-Laurila A, Saxen H, Mattila PS, Luotonen J, Ruuskanen O, and Uhari M. A randomized, controlled trial of tonsillectomy in periodic fever, aphthous stomatitis, pharyngitis, and adenitis syndrome. Pediatr. 2007;151 (3):289-292

Itä-Suomen ja Turun yliopistojen sekä KYSin ja TYKSin yhteishankkeessa tutkitaan synnynnäisen kilpirauhasen vajaatoiminnan yleisyyttä, geneettistä etiologiaa, ilmentymiä, ennustetta ja hoidon vaikutusta ennusteeseen. Tutkimuskokonaisuus on kaksiosainen: kansallinen rekisteritutkimus ja KYS- ja TYKS-erva-alueilla tehtävä rekisteri- ja kliininen tutkimus.

Päätutkija

• Jarmo Jääskeläinen, professori, Itä-Suomen yliopisto ja KYS
  jarmo.jaaskelainen(at)kuh.fi

Muu tutkimusryhmä ja yhteistyökumppanit

• Harri Niinikoski, professori, Turun yliopisto ja TYKS
• Jukka Kero, dosentti, Turun yliopisto ja TYKS
• Hanna Huopio, dosentti, KYS
• Emmi Danner, tohtorikoulutettava, erl, Itä-Suomen yliopisto ja KYS
• Laura Niinikoski, tohtorikoulutettava, Turun yliopisto ja TYKS

Tutkimusta ovat rahoittaneet

• Lastentautien tutkimussäätiö
• KYS
• KYS erva-alueen Valtion tutkimusrahoitus

Synnynnäinen hyperinsulinismi (CHI, congenital hyperinsulinism) ja neonataalidiabetes ovat toisilleen vastakkaiset sairaustilat, joissa glukoosiaineenvaihdunnan häiriö ilmaantuu vastasyntyneisyyskaudella tai myöhemmin imeväisiässä. Nämä ovat ns. monogeenisia sairauksia, joissa sairauden aiheuttaa yksittäisen geenin mutaatio. Geenimutaation laadusta riippuen sairauden ilmiasu voi vaihdella paljon. Sairauden geneettisen taustan tunnistamisella sekä eri geenivirheisiin liittyvällä taudinkuvan määrittämisellä on merkitystä potilaan hoidon suunnittelussa sekä sairauden ennusteen arvioinnissa. Tutkimus käynnistyi Kuopiossa vuonna 1997 ja jatkuu edelleen aktiivisena. Genetiikan tutkimukset on tehty yhteistyössä UEF:n genomikeskuksen (aiemmin Kuopion yliopiston sisätautiklinikan laboratorio) kanssa. DNA:n eksomisekvensointi on meneillään tutkimusyhteistyössä National Institutes of Health (NIH, USA) -tutkimuslaboratorion kanssa. Sairauden perusmekanismeja selvitetään potilaiden ihonäytteen fibroblastiviljelystä tehtyjen tutkimusten avulla (IPS-solututkimus) Helsingin yliopiston kantasolututkimusryhmän kanssa.

Gestaatiodiabetestutkimus

Gestaatiodiabeteksella (GDM) tarkoitetaan tilannetta, jossa glukoosiaineenvaihdunnan häiriö todetaan ensimmäisen kerran raskauden aikana. GDM:n tiedetään olevan riskitekijä myöhempää aikuisiän diabetesta (T2DM) ajatellen. Tämä riski selittyy osittain perintötekijöillä ja osittain elintapatekijöillä. Äidin raskaudenaikainen hyperglykemia aiheuttaa myös kehittyvälle sikiölle hyperglykemian, joka lisää sikiön insuliinin eritystä. Tästä intrauteriinisesta hyperinsulinismista seuraa sikiön likakasvu (makrosomia) ja syntymän jälkeen hyperinsulinismiin liittyvä hypoglykemiataipumus. Nykytutkimusten perusteella tiedetään myös, että äidin raskaudenaikainen terveydentila ja tässä tapauksessa raskausdiabetes, vaikuttaa sekä vastasyntyneeseen lapseen että lapsen myöhempään terveydentilaan ja altistaa erityisesti metabolisille ongelmille.

Tärkeimmät tähänastiset tutkimustuloksemme

Synnynnäinen hyperinsulinismi

• Suomalaisten CHI-potilaiden sairauden geneettinen tausta tunnetaan noin 60 %:ssa tapauksista.
• Suomalaisilla CHI-potilailla esiintyy kaksi erilaista valtamutaatiota, jotka selittävät noin 90 % mutaatiopositiivisista tautitapauksista.
• Suomalaisiin CHI-valtamutaatioihin liittyy spesifi fenotyyppi ja mutaation tunnistaminen sairauden taustalla vaikuttaa hoidon valintaan.
• Osassa tapauksista CHI-tauti esiintyy fokaalisena. Tämä muoto voidaan todeta genetiikan tutkimusten ja PET-kuvantamisen avulla ja tämä sairaustyyppi voidaan parantaa kirurgisella hoidolla.
• CHI vastasyntyneellä altistaa myöhemmälle insuliinipuutosdiabeteksen kehittymiselle.
• Pitkittynyttä / pysyvää CHI-tautia sairastaneilla lapsilla esiintyy ongelmia keskittymiskyvyssä, muistissa ja näköhavaintoihin perustuvissa sekä sensomotorisissa toiminnoissa. Ohimenevää hyperinsulinismia sairastaneille ei ole todettu eroa myöhemmässä kehityksessä verrattuna kontrolliväestöön.

Neonataalidiabetes

• Alle kuuden kuukauden iässä todetun diabeteksen taustalta löytyy useimmiten monogeeninen syy.
• Yli kuuden kuukauden iässä diabetekseen sairastuneilla todetaan iän myötä lisääntyvässä määrin korkean HLA-riskin genotyyppejä ja diabetesautovasta-aineita, jotka viittaavat autoimmuunietiologiaan sairauden taustalla.
• IPS-solututkimusten perusteella insuliinigeenimutaatiot johtavat poikkeavan proinsuliinin syntyyn, joka puolestaan heikentää beetasoluproliferaatiota ja johtaa diabeteksen kehittymiseen.

Raskausdiabetes

• GDM:n ja T2DM:n geneettinen tausta on yhtenevä. MTNR1B-geenin riskivariantti assosioituu raskausdiabetekseen nostamalla paastoglukoosia ja vähentämällä insuliinin eritystä
• Prediabeettiset tilat GDM-raskauden jälkeen ovat tavallisia ja niihin liittyy progressiivinen T2DM-riski, jonka taustalla on beetasolujen kyvyttömyys kompensoida lisääntynyttä insuliiniresistenssiä lisääntyneellä insuliinierityksellä. Vyötärönympäryksen kasvu ja painonnousu ovat tärkeimmät progressiota edistävät riskitekijät.
• Useampi poikkeava arvo raskaudenaikaisessa oraalisessa glukoosirasituksessa lisää myöhempää T2DM:n ja metabolisen oireyhtymän kehittymisen riskiä raskausdiabeetikoilla.
• Makrosomisen lapsen (LGA, large for gestational age) syntymä GDM-raskaudesta lisää myöhempää T2DM:n ja metabolisen oireyhtymän kehittymisen riskiä raskausdiabeetikoilla.
• Raskausdiabeetikoiden jälkeläisillä voidaan todeta matala-asteinen tulehdusreaktio ennen puberteettia vaikka kasvussa tai glukoosi- ja rasva-aineenvaihduntaa kuvaavissa tutkimuksissa ei todettu eroa normaaliraskaudesta syntyneisiin nähden.

Päätutkija

• Hanna Huopio, dosentti, KYS ja Itä-Suomen yliopisto

Muut tutkimusryhmän jäsenet

• Jonna Männistö, LL, KYS
• Leena Antikainen, LL, KYS
• Heidi Hakkarainen, LL, KYS
• Timo Otonkoski, professori, Helsingin yliopisto
• Markku Laakso, professori, Itä-Suomen yliopisto
• Jarmo Jääskeläinen, professori, Itä-Suomen yliopisto ja KYS
• Raimo Voutilainen, professori emeritus, Itä-Suomen yliopisto
• Seppo Heinonen, professori, Helsingin yliopisto

Päätutkijat

• Tuure Kinnunen
• Liisa Kröger

2019

• LL Henrikki Nordman: Impact of birth size and early growth on cardiometabolic risk factors in prepubertal children

2018

• LL Jani Liimatta: Premature adrenarche: androgen bioactivity, natural course, and long-term outcome
• LL Kaisa Vepsäläinen: FVIII prophylaxis in children with severe haemophilia A – A nationwide survey of outcome and costs in Finland 

2020

Arvonen M, Vänni P, Sarangi AN, V Tejesvi M, Vähäsalo P, Aggarwal A, Stoll ML. Microbial orchestra in juvenile idiopathic arthritis: Sounds of disarray? Immunol Rev. 2020 Mar;294(1):9-26. doi: 10.1111/imr.12826. Epub 2019 Dec 13.

Bergroth E, Aakula M, Elenius V, Remes S, Piippo-Savolainen E, Korppi M, Piedra PA, Bochkov YA, Gern JE, Camargo CA Jr, Jartti T. Rhinovirus Type in Severe Bronchiolitis and the Development of Asthma. J Allergy Clin Immunol Pract. 2020 Feb;8(2):588-595.e4. doi: 10.1016/j.jaip.2019.08.043. Epub 2019 Sep 11.

Grönlund MM, Remes-Pakarinen T, Kröger L, Markula-Patjas K, Backström M, Putto-Laurila A, Aalto K, Vähäsalo P. Efficacy and safety of tocilizumab in a real-life observational cohort of patients with polyarticular juvenile idiopathic arthritis. Rheumatology (Oxford). 2020 Apr 1;59(4):732-741. doi: 10.1093/rheumatology/kez291.

Liimatta J^1,2, Jääskeläinen J^1,2, Karvonen AM³, Remes S^1,2, Voutilainen R^1,2, Pekkanen J^3,4.Tracking of Serum DHEAS Concentrations from Age 1 to 6 Years: A Prospective Cohort Study.  J Endocr Soc. 2020 Feb 1;4(2):bvaa012. doi: 10.1210/jendso/bvaa012.

Pasma H, Honkila M, Pokka T, Renko M, Salo E, Tapiainen T. Epidemiology of Kawasaki disease before and after universal Bacille Calmette-Guérin vaccinations were discontinued. Acta Paediatr. 2020 Apr;109(4):842-846. doi: 10.1111/apa.15012. Epub 2019 Oct 3.

Renko M, Tapiainen T. Change in respiratory syncytial virus seasonality in Finland.  Acta Paediatr. 2020 Jan;109(1):202-203. doi: 10.1111/apa.14983. Epub 2019 Sep 16.

Renko M, Vuopio J, Tapiainen T. Lasten vaikeat A-streptokokki-infektiot. Suomen Lääkäril 2020;75(4):179-184.

Tapiainen T, Lantto U, Renko M. PFAPA-jaksokuume on lapsen tavallisin kuumeoireyhtymä. Duodecim 2020;136(9):1013-20.

Korpela K, Renko M, Paalanne N, Vänni P, Salo J, Tejesvi M, Koivusaari P, Pokka T, Kaukola T, Pirttilä AM, Tapiainen T. Microbiome of the first stool after birth and infantile colic. Pediatr Res. 2020 Feb 13. doi: 10.1038/s41390-020-0804-y. [Epub ahead of print]
2019

Albertsen BK, Harila-Saari A, Jahnukainen K, Lähteenmäki P, Riikonen P, Möttönen M, Lausen B. Asparaginase treatment in infants with acute lymphoblastic leukemia; pharmacokinetics and asparaginase hypersensitivity in Interfant-06. Leuk Lymphoma 2019:60(6):1469-1475. 201900389.

Arikoski P. Metso M. Lasten yö- ja päiväkastelu. Yleislääkäri 2019:34(5):9-12. 201900581.

Becker S, Korpelainen S, Arvonen M, Hämäläinen S, Jantunen E, Lappalainen M, Pulkki K, Riikonen P, Juutilainen A. MMP-10 and TIMP-1 as indicators of severe sepsis in adult hematological patients with febrile neutropenia. Leuk Lymphoma. 2019 Dec;60(12):3036-3043. doi: 10.1080/10428194.2019.1617859. Epub 2019 May 24.

Consolaro A, Giancane G, Alongi A, van Dijkhuizen EHP, Aggarwal A, Al-Mayouf SM, Bovis F, De Inocencio J, Demirkaya E, Flato B, Foell D, Garay SM, Lazăr C, Lovell DJ, Montobbio C, Miettunen P, Mihaylova D, Nielsen S, Orban I, Rumba-Rozenfelde I, Magalhães CS, Shafaie N, Susic G, Trachana M, Wulffraat N, Pistorio A, Martini A, Ruperto N, Ravelli A; Paediatric Rheumatology International Trials Organisation. Phenotypic variability and disparities in treatment and outcomes of childhood arthritis throughout the world: an observational cohort study. Lancet Child Adolesc Health. 2019 Apr;3(4):255-263. doi: 10.1016/S2352-4642(19)30027-6. Epub 2019 Feb 26. PMID:30819662.

Helander H, Hovi M, Immonen T, Lähdesmäki T, Makkonen I, Saarenpää-Heikkilä O. Lasten ja nuorten krooninen
väsymysoireyhtymä. Suomen Lääkärilehti 2019:74(18):1114-1120.

Häkkinen MR, Murtola T, Voutilainen R, Poutanen M, Linnanen T, Koskivuori J, Lakka T, Jääskeläinen J, Auriola S. Simultaneous analysis by LC-MS/MS of 22 ketosteroids with hydroxylamine derivatization and underivatized estradiol from human plasma, serum and prostate tissue. J Pharm Biomed Anal. 2019 Feb 5;164:642-652. doi: 10.1016/j.jpba.2018.11.035.

Karvonen AM, Kirjavainen PV, Täubel M, Jayaprakash B, Adams RI, Sordillo JE, Gold DR, Hyvärinen A, Remes S (LAST, OK133 Päätoimi), von Mutius E, Pekkanen J. Indoor bacterial microbiota and development of asthma by
10.5 years of age. J Allergy Clin Immunol 2019:144(5):1402-1410.

Kohva E, Huopio H, Hietamäki J, Hero M, Miettinen PJ, Raivio T. Treatment of gonadotropin deficiency during the first year of life: long-term observation and outcome in five boys. Hum Reprod. 2019 May 1;34(5):863-871. doi: 10.1093/humrep/dez040.

Koskela M, Jahnukainen T, Endén K, Arikoski P, Kataja J, Nuutinen M, Ylinen E. Methylprednisolone or cyclosporine a in the treatment of Henoch-Schönlein nephritis: a nationwide study. Pediatr Nephrol 2019:34(8):1447-1456. 201900400.

Kröger L, Löppönen T, Ala-Kokko L, Kröger H, Jauhonen HM, Lehti K, Jääskeläinen J. A novel mutation in the matrix metallopeptidase 2 coding gene associated with intrafamilial variability of multicentric osteolysis, nodulosis, and arthropathy. Mol Genet Genomic Med. 2019 Jul 3:e802. doi: 10.1002/mgg3.802.

Kuiri-Hänninen T (LAST, OK133), Koskenniemi J, Dunkel L, Toppari J, Sankilampi U. Postnatal Testicular Activity in Healthy Boys and Boys With Cryptorchidism. Front Endocrinol 2019:10:489. 201900567.

Leskinen S, Merras-Salmio S. Itkuinen imeväinen – milloin vatsavaivat ovat aihe lisätutkimuksiin? Yleislääkäri 2019:34(3):9-12.

Liimatta J, Utriainen P, Laitinen T, Voutilainen R, Jääskeläinen J. Cardiometabolic Risk Profile Among Young Adult Females With a History of Premature Adrenarche. J Endocr Soc. 2019 Jul 15;3(10):1771-1783. doi: 10.1210/js.2019-00193. eCollection 2019 Oct 1. PMID: 31528825.

Muukkonen L, Männistö J, Jääskeläinen J, Hannonen R, Huopio H. The effect of hypoglycaemia on neurocognitive outcome in children and adolescents with transient or persistent congenital hyperinsulinism. Dev Med Child Neurol. 2019 Apr;61(4):451-457. doi: 10.1111/dmcn.14039.

Männistö JME, Jääskeläinen J, Huopio H. Health-Related Quality of Life in Children With Congenital Hyperinsulinism. Front Endocrinol (Lausanne). 2019 Oct 1;10:670. doi: 10.3389/fendo.2019.00670. eCollection 2019. PubMed PMID: 31632349; PubMed Central PMCID: PMC6779698.

Mäntyselkä A, Haapala EA, Lindi V, Häkkinen MR, Auriola S, Jääskeläinen J, Lakka TA. Associations of IGF-1 and Adrenal Androgens with Cognition in Childhood. Horm Res Paediatr. 2019;91(5):329-335. doi: 10.1159/000501719. Epub 2019 Aug 9. PubMed PMID: 31401625.

Remes TM, Suo-Palosaari MH, Heikkilä V, Sutela AK, Koskenkorva PK, Toiviainen-Salo S, Porra L, Arikoski PM, Lähteenmäki PM, Pokka TM-L, Arola MO, Riikonen Pekka, Sirkiä KH, Lönnqvist TR, Rantala HM, Ojaniemi MK,       Harila-Saari AH. Radiation-Induced Meningiomas After Childhood Brain Tumor: A Magnetic Resonance Imaging Screening Study. J Adolesc Young Adult Oncol 2019:8(5):593-601. 201900700.

Renko M, Lantto U, Tapiainen T. Towards better diagnostic criteria for periodic fever, aphthous stomatitis, pharyngitis and adenitis syndrome. Acta Paediatr. 2019;108(8):1385-1392. doi: 10.1111/apa.14792. Review.

Riikonen R, Kokki H. CSF nerve growth factor ([beta]-NGF) is increased but CSF insulin-like growth factor-(IGF-1) is normal in children with tuberous sclerosis and infantile spasms. Eur J Paediatr Neurol  2019:23(1):191-196. 201900188.

Riikonen R, Lauhkonen E, Törmänen S, Backman K, Koponen P, Helminen M, Nuolivirta K, Korppi M. Prospective study confirms that bronchiolitis in early infancy increases the risk of reduced lung function at 10-13 years of age. Acta Paediatr 2019:108(1):124-130.  201900124.

Riikonen R, Törmänen S, Saari A, Koponen P, Helminen M, Nuolivirta K, Korppi M, Lauhkonen E. Preliminary communication suggests overweight was associated with reduced lung function in adolescence after infant
bronchiolitis. Acta Paediatr 2019:108(9):1729-1730. 201900553.

Seppä S, Tenhola S, Voutilainen R. Fibroblast growth factor 21, adiponectin and irisin as markers of unfavorable metabolic features in 12-year-old children. J Endocr Soc 3(4):825-837, 2019 doi:  10.1210/js.2018-00399

Seppä S, Tenhola S, Voutilainen R. Association of serum total osteocalcin concentrations with endogenous glucocorticoids and insulin sensitivity markers in 12-year-old children: a cross-sectional study. Front Endocrinol 10: 798, 2019  doi:  10.3389/fendo.2019.00798

Tapiainen T, Koivusaari P, Brinkac L, Lorenzi HA, Salo J, Renko M, Pruikkonen H, Pokka T, Li W, Nelson K, Pirttilä AM, Tejesvi MV. Impact of intrapartum and postnatal antibiotics on the gut microbiome and emergence of antimicrobial resistance in infants. Sci Rep. 2019 Jul 23;9(1):10635. doi: 10.1038/s41598-019-46964-5.

Tarkiainen M, Tynjälä P, Vähäsalo P, Kröger L, Aalto K, Lahdenne P. Health-related quality of life during early aggressive treatment in patients with polyarticular juvenile idiopathic arthritis: results from randomized controlled trial. Pediatr Rheumatol Online J. 2019 Dec 16;17(1):80. doi: 10.1186/s12969-019-0370-1.

Tompuri TT, Jääskeläinen J, Lindi V, Laaksonen DE, Eloranta AM, Viitasalo A, Laitinen T, Lakka TA. Adiposity Criteria in Assessing Increased Cardiometabolic Risk in Prepubertal Children. Front Endocrinol (Lausanne). 2019 Jun 26;10:410. doi: 10.3389/fendo.2019.00410. eCollection 2019.

Varimo T, Huopio H, Kariola L, Tenhola S, Voutilainen R, Toppari J, Toiviainen-Salo S, Hämäläinen E, Pulkkinen MA, Lääperi M, Tarkkanen A, Vaaralahti K, Miettinen PJ, Hero M, Raivio T. Letrozole versus testosterone for promotion of endogenous puberty in boys with constitutional delay of growth and puberty: a randomised controlled phase 3 trial. Lancet Child Adolesc Health. 2019 Feb;3(2):109-120. doi: 10.1016/S2352-4642(18)30377-8. Epub 2019 Jan 4.

Ylinen MK, Tyni VE, Pihkala JI, Salminen JT, Sairanen H, Sarkola T. Procedural risk factors, incidence and timing of reintervention after treatment for native coarctation of the aorta in children: a population-based study? Eur J Cardiothorac Surg 2019:55(3):564-571. 201900381.

KuPRU Lastentautien tutkimusyksikkö

Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala

Lasten ja nuorten osaamiskeskus

Rak 6, 5. krs

PL 100

70029 Kuopio