MaalleKo - Maaseudun asuttavuus, asuminen ja kotoutuminen maaseudulla

Maaseutupoliittisen MaalleKo -verkostohankkeen tavoitteena on tukea ja edistää maaseudun asuttavuutta, maaseudulla asumisen edellytyksiä ja houkuttelevuutta sekä uusien tulijoiden kotoutumista maaseutualueille. Toiminnan temaattisina painopisteinä ja työpaketteina ovat:

1)  Maaseudun palvelurakenteet

Maaseudun palvelurakenteiden osalta työ keskittyy erityisesti sosiaali-, terveys- ja turvallisuuspalveluiden, kouluverkon sekä liikenteen kysymyksiin. Erityisenä tarkastelukohteena ovat myös digitaaliset ja liikkuvat palvelut ja näihin liittyvät maaseutukysymykset kuten digisyrjäytyminen ja tähän pureutuvat ratkaisut.

Keskeinen osa työtä on palveluverkkokehityksen seuraaminen ja arviointi maaseutuvaikutusten (MVA) osalta sekä tiedonvälitys ja vaikuttamistyö maaseutuvaikutusten arvioinnin integroimiseksi osaksi hyvinvointialueiden ja kuntien päätöksentekoa.

2) Kyläturvallisuus

Verkosto tuottaa tietoa arjen turvaan maaseutualueilla vaikuttavista tekijöistä ja olemassa olevista hyvistä käytännöistä. Monilla maaseutualueilla turvallisuudesta vastaavien viranomaisten vasteajat ovat pitkiä, mistä syystä kylätason yhteisöllinen ja ennaltaehkäisevä toiminta on tärkeää. Verkosto edistää erityisesti kyläturvallisuustoimintaa koskevan tutkimustiedon tuottamista sekä tekee vaikuttamistyötä, että kyläturvallisuustoiminta tunnettaisiin paremmin ja huomioitaisiin osana kokonaisturvallisuuden ketjua.

Työtä tehdään laaja-alaisessa yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, joista keskeisimpiä ovat Sisäministeriön Harvaturva-verkosto, Suomen Kylät ry:n Kyläturvallisuus-jaosto ja Kylävara-hanke, hyvinvointialueet, kunnat, maakunnalliset kyläyhdistykset sekä käynnissä olevat alueelliset turvallisuushankkeet.

3) Maallemuutto ja maaseutupaikat kotoutumisen paikkoina ja yhteisöinä

Verkosto kokoa tietoa ja tekee maaseutuanalyysiä muuttoliikkeestä, maallemuutosta ja kotoutumisesta, sekä nostaa esiin ja levittää käytännön esimerkkejä onnistumisista. Verkostossa kartoitetaan myös kansainvälisiä esimerkkejä ja hahmotellaan niiden pohjalta mahdollisia kokeilupilotteja Suomessa. Kerätyllä tiedolla tuetaan kylien ja kuntien maallemuuttotyötä sekä tuotetaan tietoa päätöksenteon tueksi. Toimenpiteillä tuetaan hallitusohjelman kirjausta “Selvitetään mahdollisuuksia luoda kannustimia maaseudulle ja saaristoon muuttamisen edistämiseksi.”

4) Osallisuuden ja kansalaistoiminnan vahvistaminen

Verkosto tukee maaseudun asukkaiden ja yhteisöjen osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia heitä koskevissa asioissa. Osallisuutta edistetään läpileikkaavasti eri teemoissa erityisesti maaseutuvaikutusten arvioinnin (MVA) osallisuusprosessin edistämiseksi. Verkosto levittää tietoa maaseutuvaikutusten arvioinnista ja edistää toiminnallaan osallistavaa suunnittelua tukevan työkalun systemaattista käyttöönottoa osana kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksentekoa ja toimintaa.

Tärkeä osa työtä on myös maaseutunäkökulman vieminen Oikeusministeriön johdolla valmisteltavaan kansalliseen Demokratiaohjelmaan sekä Kansalaisjärjestöstrategiaan. Toimintaa suunnataan niin ikään edustuksellisen demokratian ja maaseudun asukkaiden/kansalaisjärjestöjen välisen vuoropuhelun ja suoran demokratian vahvistamiseen. Toimenpiteitä suunnataan erilaisista osallisuusmenetelmistä tiedottamiseen ja vaikuttamistyöhön osallisuusmenetelmien juurruttamiseksi osaksi kuntien ja hyvinvointialueiden pysyvää toimintaa.

***

Verkostohanke toteuttaa maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa 2021–2027 sekä toimii osana maaseutupolitiikan neuvostoa (MANE) toteuttaen neuvostolle asetettuja tehtäviä. Verkostohankkeen toiminta keskittyy erityisesti maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2021–2027 lukuihin 3.4. Sujuvan arjen varmistaminen ja 3.5. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen maaseudulla.

Verkoston toiminta on valtakunnallista keskittyen kuitenkin erityisesti väestöltään supistuville maaseutualueille. Verkoston toiminnassa huomioidaan myös ihmisten lisääntynyt monipaikkaisuus ja tämän tuomat mahdollisuudet ja kehittämistarpeet erityisesti kausittaisesti kasvavilla alueilla. Verkostossa tunnistetaan paikkaperusteisuus ja -sensitiivisyys, älykkään sopeutumisen avaimet ja erityiset kehittämistarpeet erilaisilla maaseutualueilla.

Keskeisenä työnä on päättäjien tukeminen poikkihallinnollisissa ja strategisesti tärkeissä maaseutupoliittisissa kysymyksissä tuottamalla päätöksenteon pohjaksi tietoa sekä viestimällä ja vaikuttamalla aktiivisesti verkostomaista toimintatapaa ja kumppanuuksia hyödyntäen. Työhön kuuluu paitsi strateginen pitkäjänteinen työ myös nopea reagointi verkoston teemoihin ja maaseutupoliittisesti ajankohtaisiin kysymyksiin. Työn keskeisiä työmuotoja ovat mm.  kannanotot, lausunnot, webinaarit, työpajat sekä osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Verkostohanketta toteutetaan Kajaanin ammattikorkeakoulun (koordinaattori), Itä-Suomen yliopiston, Suomen Kylät ry:n ja Vaasan yliopiston yhteistyöhankkeena. Verkoston erityisasiantuntijoiden työtiimin muodostavat Tarja Lukkari (KAMK), Mari Kattilakoski (UEF), Johanna Niilivuo (Suomen Kylät ry) sekä Heli Siirilä (UWASA).