MONIMETSÄ - Etämetsänomistus ja sen mahdollisuudet Pohjois-Karjalan elinvoimalle

Perinteinen perhemetsätalous on muuttunut ja yhä enemmän edelleen muuttumassa etämetsänomistajuudeksi.  Etämetsänomistus haastaa Pohjois-Karjalan metsämaakunnan ja sen kuntien tulevaisuuden. Mitä asumisen ja metsätilan yhteyden erkaantuminen toisistaan tarkoittaa? Miten omistajat ovat sidoksissa ja kytköksissä maakuntaan ja millaisia aluetaloudellisia ja elinvoimavaikutuksia etämetsänomistajuudella voi olla? Mikä metsien rooli on kaukaisten omistajien elämässä? Hoidetaanko niitä itse? Millaisia ovat metsää koskevat tulevaisuudensuunnitelmat? Miten metsänomistus kytkeytyy muuhun monipaikkaisuuteen kuten vapaa-ajan asumiseen, kiinteistöomistukseen ja hoivaan?

Kehityskululla voi ennakoida olevan Pohjois-Karjalalle sekä mahdollisuuksia että uhkia. Uhkakuvat kumpuavat esimerkiksi siitä, että metsätulot karkaavat maakunnan ulkopuolelle, tai etäomistajien väljempi suhde metsään voi tarkoittaa niiden myymistä rahastoille. Toisaalta metsien hoidosta voi syntyä työmahdollisuuksia enenevässä määrin maakunnan metsäpalveluyrittäjille, ja kasvavaa neuvonnan tarvetta vaikkapa kestävälle hoidolle ja käytölle. Etäomistajien osaaminen ja verkostot voivat myös tarjota asumisen maaseudulle uusia eväitä, jos aluesidosta onnistutaan syventämään.

Tavoitteen voi tiivistää seuraaviin kysymyksiin: Mikä on maakunnan ulkopuolella asuvien, maakunnassa metsää omistavien yksityismetsänomistajien suhde metsäomaisuuteensa, alueeseen ja yhteisöihin?  Mitä tulevaisuudensuunnitelmia heillä on metsäomaisuuteensa liittyen?

Hanke tuottaa tutkittua tietoa maakunnan ja kuntien etämetsänomistajien tulevaisuuden suunnitelmista metsän käytölle ja yhteydestä Pohjois-Karjalaan. Tähän voidaan tukeutua erilaisissa ja eri tahojen toteuttamissa jatkotoimenpiteissä kuten kehittämistoimissa, kuntastrategioissa ja elinkeino-ohjelmissa. Hanketta rahoittavat Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto, Pohjois-Karjalan maaseutupalvelut ja Itä-Suomen yliopisto