Rahoittajat
Päärahoittaja
Globaalit kehityskulut ovat synnyttäneet pitkän aikavälin yhteiskunnallisia murroksia, jotka muokkaavat yhteiskuntaamme perustavanlaatuisesti. Murrospolitiikat ovat väistämättä tietointensiivisiä ja kansalaiset jäävät etäälle murroksia koskevasta asiantuntijavetoisesta keskustelusta ja poliittisesta päätöksenteosta. Päätökset kuitenkin vaikuttavat merkittävästi heidän arkeensa ja tämä on omiaan tarjoamaan sytykkeitä poliittiselle kärjistämiselle.
Material Democracy -hanke tutkii ja kehittää tapoja lisätä osallisuutta Suomen ympäristö- ja energiapolitiikan valmistelussa ja toimeenpanossa. Kyse ei ole vain valmistelun ja toimeenpanon käytäntöjen avoimuudesta, vaan näiden käytänteiden kehittämisestä niin että avoimempi osallistuminen myös aidosti hyödyttää valmistelua. Tutkimme myös kansalaisten omaehtoista toimintaa ja sen suhdetta julkisten toimijoiden aloitteisiin.
Hanke kehittää uutta materiaalista näkökulmaa osallistumiseen: tämä tarkoittaa, että tarkastelemme toimintatapojen ja prosessien käytännön järjestymistä ja järjestelyjä, sekä näiden roolia osallisuuden mahdollistamisessa.
Material Democracy on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston kuusivuotista Demokratian tulevaisuus -ohjelmaa 2024–2030. Material Democracy-konsortiossa ovat mukana Aalto-yliopisto, LUT-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto ja Demos Helsinki. Hanketta johtaa professori Sampsa Hyysalo Aalto-yliopistosta.
Projekti on jaettu viiteen työpakettiin.
Tietämyksen siirtäminen, kerryttäminen ja syntetisointi (WP1)
Material Democracy -hankkeen WP1 kehittää ja ylläpitää konsortion sisäisiä toimintatapoja joilla taataan sujuva tietämyksen siirtäminen ja kerryttäminen työpakettien ja konsortio-osapuolten välillä. Hankkeen edetessä painopiste siirtyy osatutkimusten ristiinpölyttämiseen ja syntetisointiin.
Työpaketista vastaa professori Sampsa Hyysalo Aalto-yliopistosta.
Demokraattinen osallistuminen tulevaisuuden suunnittelussa (WP2)
Tarkastelemme, miten demokraattista osallistumista tulevaisuuden suunnitteluun voidaan ymmärtää ja edistää. Tutkimme, miten infrastruktuureihin, uusiutuvaan energiaan ja ympäristöön liittyvät kysymykset kytkeytyvät asiantuntijoiden strategiseen ennakointiin ja suunnitteluun ja miten kansalaisia pyritään ottamaan mukaan tähän ennakoivaan toimintaan. Tutkimuskohteemme kattavat sekä julkisen sektorin että elinkeinoelämän toimijoita ja keskitymme ennakointiin 2030-luvulta vuoteen 2050 saakka.
Tutkimme esimerkkien kautta, minkälaisia materiaalisia osallistumisen muotoja käytetään ennakointitoiminnassa ja miten nämä käytännöt ymmärtävät kansalaisosallistumisen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että murrosareenaan osallistuminen vaikuttaa osallistujien näkemyksiin eri tavalla kuin jos kansalaisten näkemyksiä kerätään kyselytutkimuksella. Kysymme, mitä osallistumisen muotoja erilaiset ennakointikäytännöt mahdollistavat, miten ne vaikuttavat osallistumiseen sekä erilaisten äänien kuulumiseen ennakoivassa suunnittelussa. Tarkastelemme myös tapoja, joilla yhteiskunnan eri sidosryhmien kuten kansalaisten, viranomaisten, järjestöjen ja tutkijoiden osallistumista voidaan parantaa ja muuttaa avoimemmaksi. Voisiko esimerkiksi tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä kehittää osallistavan muotoilun kautta varmistamaan, että ennakoinnin lopputulos vastaa kaikkien sidosryhmien tarpeita?
Tutkimuksesta liittyen vastaa apulaisprofessori Antti Silvast LUT-yliopistosta.
Mielekkäät sidosryhmäprosessit osana kestävyysmurroksen demokraattista hallintaa (WP3)
Tutkimme monitoimijaisten/monenvälisten sidosryhmäprosessien toimivuutta ja kykyä käsitellä kiistanalaisia kysymyksiä. Kartoitamme käytäntöjen kenttää ja avaamme nykyisten järjestelyjen ongelmakohtia ja edistämme niiden uudelleenorganisointia osallistavan toimintatutkimuksen avulla. Tarkastelussa on niin kansallisen, alueellisen kuin paikallisen tason työryhmiä.
Tapaustutkimuksemme kattavat niin luontoon ja luonnonvaroihin kuin kestäviin kaupunkeihin liittyviä kysymyksiä. Teemme yhteistyötä muun muassa saimaannorpan suojelutyöryhmien, alueellisten metsäneuvostojen ja metsäkeskusten kanssa sekä käynnistämme kaupunkisuunnittelun kestävyyshaasteita tarkastelevan reflektointiprosessin.
Sidosryhmäprosessien tutkimusosuudesta vastaa professori Lasse Peltonen Itä-Suomen yliopistosta.
Materiaaliset käytännöt vastalääkkeenä affektiiviselle polarisaatiolle (WP4)
Tutkimme, voiko arkinen ilmastotyö ja eri tavoin ilmastokysymyksistä ajattelevien ihmisten yhdessä työskentely lieventää polarisaatiota. Tarkastelemme, miten ilmastopoliittiset kiistanaiheet kytkeytyvät ihmisten arkisiin huolenaiheisiin ja toimintaan. Selvitämme myös, onko tutkimuksessa yksimielisyyttä siitä, ketkä vastustavat ilmastopolitiikkaa ja miksi.
Tutkimme case-esimerkkien kautta, miten erilaiset materiaaliset käytännöt kääntyvät kansalaisosallistumisen muodoiksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, miten itserakennuskurssille osallistuminen vaikuttaa osallistujien poliittisiin näkemyksiin ja siihen, kuka osallistuu paikalliseen ilmastotyöhön. Kysymme, mitä osallistumisen muotoja kotitalouksien toisiaan täydentävät uusiutuvan energian ratkaisut mahdollistavat ja miten. Tutkimme HINKU-kuntien kuntalaisten osallistumisen muotoja (esimerkiksi energiailtoja, korjauspajoja ja itserakentamiskursseja). Tarkastelemme myös, miten politiikan valmistelussa ja päätöksenteossa nähdään polarisaation ongelma ja sen mahdolliset ratkaisut. Voisivatko esimerkiksi kansalaisten nettifoorumit olla osa virallista energianeuvontaa ja miten tukea voisi paremmin suunnata aktiivisille kansalaisille?
Tutkimuksesta liittyen materiaalisiin käytäntöihin vastalääkkeenä affektiiviselle polarisaatiolle vastaa professori Eva Heiskanen Helsingin yliopistosta.
Demokratiaverstas (WP5)
Hankkeemme demokratiaverstas kerryttää näkemystä ja oivalluksia materiaalisesta demokratiasta. Keräämme hyviä ympäristö- ja energiapolitiikkaan sekä yleisemmin kestävyyssiirtymään liittyviä osallistumisen käytäntöjä, tapausesimerkkejä ja oppeja kokeiluista helposti lähestyttävään muotoon. Näitä kootaan verkkopohjaiseen tietokantaan, jonka lisäksi järjestämme aiheeseen liittyviä tapahtumia kaikille kiinnostuneille. Tutustumme myös verstaan kansainvälisiin innoittajiin ja verrokkeihin esimerkiksi Englannissa ja Norjassa.
Demokratiaverstaasta vastaa johtava tutkija Kaisa Schmidt-Thomé Demos Helsingistä.
