Hanke tutkii datan käyttöä ja uusien datapohjaisten päätöksentekotyökalujen kehittämistä sosiaali- ja terveydenhuollon julkisissa organisaatioissa ja niiden päätöksenteossa. Kohteena ovat nykyiset käytännöt ja kehityshankkeet sekä niiden institutionaaliset ja yhteiskunnalliset sidokset ja vaikutukset. Yhtenä lähtökohtana on tutkia ja arvioida muuhun kuin yksilötasoiseen profilointiin tähtäävien työkalujen ja mallien hyödyntämismahdollisuuksia päätöksenteossa. Keskeinen tavoite on tunnistaa sosiaalisesti kestävän datakäytön kriteereitä yleisten eettisten periaatteiden luetteloimisen sijasta.
Hanke on osa monitieteistä Helsingin yliopiston koordinoimaa DataLit-konsortiota, joka yhdistää yhteiskunta-, oikeus- ja tietojenkäsittelytieteitä. Hankkeen tavoitteena on kehittää ymmärrettäviä ja luotettavia käytäntöjä ja työkaluja, joilla voi hyödyntää suomalaista sosiaali-, terveys- ja hyvinvointidataa, sekä edistää datalukutaitoa.
Rahoitus: Strategisen tutkimuksen neuvosto 10/2020–9/2023
Tutkimuksessani tarkastelen yhteyksiä lukiolaisten saaman tuen, koulu-uupumuksen sekä koulutukseen kiinnittymisen välillä ja näiden kehityskulkuja. Lukiolaiset nähdään usein hyvin pärjäävinä ja vähemmän tukea tarvitsevina, joten on tärkeää saada lisää tietoa heidän kokemistaan haasteista ja tuen tarpeista akateemisesti vaativan lukiokoulutuksen aikana. Toivon, että uudesta, tutkitusta tiedosta on hyötyä erityisesti lukioiden henkilöstölle ja opiskelijoille käytännössä.
Yliopistotutkija Tekoälyteknologiassa ja syövän yksilöllisen lääketieteen alalla
Tekoälyryhmän johtaja Itä-Suomen yliopiston Kliinisen, patologian ja oikeuslääketieteen instituutissa
Tohtori Hamid Behravan on suorittanut maisterin tutkinnon vuonna 2013 ja tohtorintutkinnon vuonna 2016, molemmat tietojenkäsittelytieteen alalta Itä-Suomen yliopistosta. Vuodesta 2017 lähtien hän on työskennellyt vanhempana tutkijana samassa yliopistossa tekoälyyn ja syöpään liittyvien aiheiden parissa. Hänen poikkitieteellinen tutkimustyönsä on kerännyt yli 500 000 euroa apurahoja Syöpäliitolta vuosina 2018 ja 2020 sekä Euroopan aluekehitysrahastolta. Oman tutkimuksensa lisäksi tohtori Behravan ohjaa jatko-opiskelijoita. Hänen tutkimusryhmänsä kehittää innovatiivisia selitettäviä tekoälyyn perustuvia menetelmiä rintasyövän ehkäisyyn ja potilaiden lopputuloksen ennustamiseen käyttämällä multimodaalista dataa.
Työni on liittynyt metaanin, hiilidioksidin ja dityppioksidin päästöihin ja päästöjä sääteleviin prosesseihin. Myös menetelmäkehitys liittyen kaasumäärien ja pysyvien isotooppien mittaamiseen on liittynyt työhöni.
Aloitin biogeokemian tutkimusryhmässä (nykyinen BGC) vuonna 1990. Olen tutkinut Suomen soiden kasvihuonekaasupäästöjä Oriveden, Ilomantsin ja Kevon soilla. Olen osallistunut tekoaltaiden kasvihuonekaasutasetutkimuksiin sekä hankkeisiin, jotka liittyvät turpeen käyttöön. Osallistuin EU-projektiin, jossa tutkittiin kasvihuonekaasutaseita pohjoisilla soilla. Väittelin vuonna 2003 Kuopion yliopistossa liittyen kasvihuonetaseiden muutokseen ojitetuilla ja luonnontilaisilla soilla. Jatkoin kasvihuonekaasutasetutkimusta liittyen biomassan tuottamiseen ruokohelvellä. Olen työskennellyt laboraattorina Kansanterveyslaitoksella Kuopiossa liittyen juomaveden puhdistukseen. Osallistuin ympäristöriskien arviointihankkeeseen liittyen kaivosvaikutteisen järven äkilliseen happamoitumiseen. Olen ollut tutkijana ja tuntiopettajana Savonian ammattikorkeakoulussa, Kuopiossa. Keväällä 2008 liityin Jyväskylän yliopistossa tutkimusryhmään, jossa selvitettiin humusjärven ravintoverkkoa ja biogeokemiaa käyttämällä hiilen vakaita isotooppeja ja hiilidioksidin ja metaanin päästömittauksia. Akatemiatutkijana (2010 – 2015) tutkin hiilivirtojen hapettoman turpeen ja järvien sedimenteissä. Tähän liittyvä ohjaamani väitöskirja valmistui 2018. Siirryin syksyllä 2021 koordinaattoriksi UEF Water tutkimusyhteisöön. Eli toinen jalka on vedessä ja toinen edelleen tutkimuksessa.
Tietojärjestelmien suunnittelu-, kehitys- ja hallinnointitehtävät.
Olen kiinnostunut lasten ja nuorten matematiikan motivaation kehityksestä, sekä erityisesti millaisin keinoin koulut ja opettajat voivat tätä kehitystä tukea. Väitöstutkimuksessani tarkastelen kuudennen luokan oppilaiden matematiikan motivaation muutosta yhden lukuvuoden aikana ja miten nämä muutokset ovat yhteydessä keskenään, sekä ovatko nämä muutokset erilaisia yhden opettajan ryhmän ja yhteisopettajuusryhmän kesken.
Olen kiinnostunut opiskelijoiden motivaatiosta ja hyvinvoinnista ja näiden yhteyksistä. Väitöskirjatutkimukseni tarkastelee yliopisto-opiskelijoiden motivaatioprofiileja, niiden kehitystä yli ajan, sekä kuinka eri tavoin motivoituneet opiskelijat eroavat hyvinvoinnin sekä opiskelujen aikaisissa kokemusten suhteen.
