Hanna Hallikainen ([email protected])
Työskentelen ohjauksen projektiasiantuntijana TNO Pohjois-Karjala – tietoa,neuvontaa ja ohjausta pohjoiskarjalaisten menestykseksi -ryhmähankkeessa, jossa Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskus ja ohjauksen koulutus ovat osatoteuttajina. Työni pääpaino on ohjauksen perustaitoja vahvistavan koulutuksen kehittämisessä ja toteuttamisessa työllisyydenhoidon erilaisissa toimintaympäristöissä työskenteleville asiantuntijoille. Lisäksi olen kehittämässä, toteuttamassa ja arvioimassa työllisyydenhoidon esihenkilöille suunnattua Ohjausosaamisen kehittäminen ja johtaminen -valmennusta. Valmennuksesta ja koulutuksesta vastaamme yhdessä opinto- ja uraohjauksen professorin kanssa.
Lisäksi teen parhaillaan väitöstutkimusta opinto- ja uraohjauksen koulutuksessa. Väitöstutkimukseni taustalla on ymmärrys siitä, että ekologiset kriisit aiheuttavat merkittävän uhan kaikelle elolliselle. Haitallisten kehityskulkujen hidastaminen edellyttää muutoksia kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Muutostarpeet ulottuvat myös työllisyydenhoidon käytänteisiin ja asiakasohjaukseen, johon tutkimukseni kohdentuu. Tutkimukseni avulla pyrin haastamaan yksilökeskeistä ja tuotosvetoista paradigmaa ja tuomaan ekososiaalista ajattelua osaksi ohjaustyötä.
Hanna Laako ([email protected])
Mesoamerikan trooppisten sademetsien suojelupolitiikan tutkimus Meksikon CONACYT:n (2019-2020) ja Koneen säätiön (2020-2024) rahoituksella.
Aikaisemmat tutkimusaiheet: Ylirajallisen Usumacintan jokilaakson suojelu (2017-2019), kätilönammatin tutkimus Meksikossa ja Latinalaisessa Amerikassa (2014-2016), Meksikon etelärajan tutkimus (2012-2014), dekolonisaatio ja Zapatistiliike (2006-2011).
Meksikon kansallisen tutkijajärjestelmän jäsen tasolla 1 (CONACYT-SNI 2019-2021).
Aikaisemmat tutkimusinstituutit: El Colegio de la Frontera Sur (ECOSUR, Meksiko), Centro del Cambio Global y la Sustentabilidad (CCGS, Meksiko) ja Centro de Investigaciones y Estudios Superiores en Antropología Social (CIESAS, Meksiko).
Hanna Lehtimäki ([email protected])
Hanna Lehtimäki (KTT, dosentti) on Innovaatiojohtamisen professori Itä-Suomen yliopiston Kauppatieteiden laitoksella. Hänen tutkimuksensa käsittelee kestävää innovointia strategisen johtamisen, johtajuuden, ekosysteemien ja yrittäjyyden tutkimuksen näkökulmista. Hänen tutkimuksensa painopiste on kestävän kiertotaloussiirtymän tutkimuksessa. Hänen artikkeleitaan on julkaistu kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä ja hän on ollut mukana kirjoittamassa kokoomateoksia kestävästä taloudesta.
Lehtimäki toimii vuonna 2023 perustamansa Kestävän kiertotalouden tutkimuskeskuksen (CECE) johtajana Itä-Suomen yliopistossa. Tutkimuskeskus kokoaa yhteen kiertotaloustutkijoita ja suuntaa aiheen tutkimusta kansallisesti ja kansainvälisesti. Keskuksessa työskentelee hänen oma tutkimusryhmänsä, Sustainable Innovation Lab (SUNLAB), joka edistää poikkitieteellistä tutkimusta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta kestävän kiertotaloussiirtymän edistämiseksi. Lisäksi hän on UEF:n tutkimusyhteisön Sustainable Resource Society: Circular Economy, Energy and Raw Materials (RESOURCE RC) varajohtaja, jossa hän kehittää monitieteistä tutkimusagendaa kestävän kehityksen siirtymään liiketoiminnassa ja yhteiskunnassa.
Lehtimäki on kokenut tutkimushankkeiden johtaja. Tällä hetkellä hän vastaa työpaketista Business Finlandin rahoittamassa tutkimuskonsortiossa Partnership model – plastic circularity, johtaa EU:n Just Transition Fundin sekä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntarahastojen rahoittamaa kehittämishanketta Circular economy microcredentials (CE4ALL) sekä Liikesivistysrahaston rahoittamaa tutkimushankketta Leading Regenerative Circular Economy (LEADSUS). Hän on aiemmin toiminut työpaketin johtajana Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa Multi-level governance of critical materials for future electric mobility (GOVERMAT) (2022–2025), varajohtajana ja työpaketin johtajana Strategisen tutkimuksen neuvoston hankkeessa Circular Economy Catalysts: From Innovation to Business Ecosystems (CICAT2025) (2019–2023) sekä johtajana suomalais-intialaisessa tutkimuskonsortiossa Circular Economy Solutions for Microplastics: Indo-Finnish Scientific Collaboration for Innovation (CESMI) (2022–2024).
Lisäksi hän edistää kestävän kehityksen koulutusta johtamalla kansainvälistä Sustainability Leadership -maisteriohjelmaa UEF:n kauppatieteiden laitoksella. Hän ohjaa väitöskirjatutkijoita ja on mukana ohjaajana Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa tohtorikoulutuspilotissa Kestävyysmurros (Sustainability Transformations, SusTra).
Hänen tutkimuksiaan on julkaistu kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä, ja hän on hiljattain ollut mukana toimittamassa kirjoja kestävän kiertotalouden vauhdittamisesta.
Hanna Nuutinen ([email protected])
Olen ohjauksen ja erityisen tuen asiantuntija ja pedagogi, jonka ydinosaaminen kytkeytyy yksilö- ja pienryhmiin liittyviin ohjausprosesseihin sekä ohjausvuorovaikutuksen ja sosiaalisten tekijöiden erilaisiin ilmiöihin ja vaikutukseen ohjauksessa. Työskentelen opinto- ja uraohjauksen koulutuksessa yliopisto-opettajana, jossa opetan perustutkinto-opiskelijoita em. teemoista sekä ohjaan harjoitteluja.
Väitöskirjatutkimuksessani tutkin lukiolaisnuorten uramuuntuvuutta ja siihen kytkeytyviä käsityksiä omista taidoistaan ja itsetuntemuksesta (eli käyttäytymis- ja tunnevahvuuksista). Kvantitatiivisessa tutkimuksessani selvitän millaista roolia sosiaaliset tekijät ja eronteot näyttelevät nuorten uramuuntuvuudessa sekä käsityksissä käyttäytymis- ja tunnevahvuuksista.
Ennen yliopistouraani työskentelin opinto- ja uraohjauksen sekä erityisen tuen erilaisissa opetus- ja kehittämistehtävissä yli kymmenen vuoden ajan niin toisella asteella, perusasteella kuin erilaisissa hankkeissa. Itä-Suomen yliopistossa olen ollut mukana sekä Suuntaa LukiOpolulle! tutkimus- ja kehittämishankkeessa että Ohjausosaamista yhteistyössä – hankkeessa. Hankkeissa olen vastannut hankkeen kehittämistyöstä sekä ollut vastuullisena henkilönä keräämässä ja tuottamassa hankkeiden tutkimusaineistoa kouluttajan ja tutkijan rooleissa.
Hanna Rekola ([email protected])
Työskentelen projektitutkijana ja suoritan jatko-opintojani yhteiskuntapolitiikan pääaineessa. Maisteritutkinnon olen suorittanut Helsingin yliopistossa maantieteen pääaineesta, minkä jälkeen työskentelin 2017-2021 Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella tutkimuspäällikkönä. Väitöstutkimukseni tarkastelee fyysisen ja sosiaalisen elinympäristön vaikutusta lasten ja nuorten mielenterveyteen.
Hanna Varjakoski ([email protected])
Olen ikääntymisen kulttuurisista ulottuvuuksista ja merkityksistä kiinnostunut filosofian tohtori. Taustani on humanistisessa mediatutkimuksessa ja väitöskirjassani tarkastelin ikääntymiseen, vanhempiin ihmisiin ja elämän jälkipuoleen liittyviä kulttuurisia kuvastoja suomalaisessa mediamaisemassa. Tällä hetkellä työskentelen tutkijana Koneen säätiön rahoittamassa Ajokortin tuolla puolen? Elämäkerrallinen ja toiminnallinen tutkimus ikämiesten autolla ajamisen loppumisesta ja siihen liittyvän elämänmuutoksen tukemisesta (DRIVEX) -hankkeessa. Aikaisemmin olen toiminut tutkijana hankkeissa, joissa on tarkasteltu etäkotihoitoa ja terveyspalveluiden digitalisoitumista ikääntyneen väestön näkökulmasta (HAIDI), iäkkäiden ihmisten Covid-19 pandemiakokemuksia (CAIDE85+) sekä ikääntyneiden kaupunkilaisten naapuriverkostoja ja -suhteita. Olen Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n hallituksen jäsen.
Toimin tuntiopettajana myös seuraavilla kursseilla:
Vanheneminen kulttuurisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä (Itä-Suomen yliopisto)
Mediakulttuuri, digitalisaatio ja terveys (Asklepios -opintokokonaisuus, Turun yliopisto)
Humanistisia näkökulmia terveyteen ja hyvinvointiin (Sote-akatemia, Turun yliopisto)
Hanna-Mari Lahtinen ([email protected])
Hanna Lahtinen (PsT) on erikoistunut oikeuspsykologiaan. Hänen työnsä on jo yli 20 vuoden ajan keskittynyt tarkastelemaan lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa sekä käytännön työn että tutkimuksen kautta. Erityisesti häntä on kiinnostanut väkivallan paljastuminen ja väkivaltaepäilyjen tutkintaan osallistuvien koulutus. Lahtinen on kiinnostunut myös siitä kuinka lasten oikeuksien toteutumista voidaan edistää käytännössä. Hän toimii lisäksi asiantuntijajäsenenä Itä-Suomen hallinto-oikeudessa lastensuojeluasioissa ja kouluttaa ammattilaisia lasten haastattelumenetelmistä. Lahtinen on mukana kahdessa projektissa:
1) Project Lens. Hankkeessa Lahtinen osallistuu tutkimustyöhön (1.3.2023 – 1.3.2025). Suojellaan Lapsia ry:n johtaman Lens-hankkeen tavoitteena on tunnistaa ja ennaltaehkäistä nousevia lapsiin kohdistuvan kuvapohjaisen seksuaaliväkivallan muotoja. Lens-hankkeessa kootaan tietoa lapsiin kohdistuvan kuvapohjaisen seksuaaliväkivallan ehkäisemisen tukemiseksi. Hanketta rahoittaa SafeOnline.
Lisätietoja projektista: https://www.suojellaanlapsia.fi/project-lens
2) YK:n julkaisemien Tehokkaan haastattelun periaatteiden toteuttamiseen tähtäävän projektin (COST Action to Establish networks to implement the principles on effective interviewing for investigations (ImpleMendez)) toimintaan Lahtinen osallistuu aktiivisesti 1.10.2023 – 30.9.2027. Hankkeen tavoitteena on tukea ja parantaa kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja periaatteiden laajempaa toteuttamista varten ja lopettaa julmat ja epäinhimilliset käytännöt, jotka ovat vaikuttaneet kielteisesti niin moniin ihmisiin epäeettisten kuulustelujen kautta. Lahtinen edustaa Suomea hankkeen johtoryhmässä ja toimii työryhmän 3 yhtenä vetäjänä. Hanketta rahoittaa Euroopan Unioni.
Lisätietoja:
Hannu Nykänen ([email protected])
Työni on liittynyt metaanin, hiilidioksidin ja dityppioksidin päästöihin ja päästöjä sääteleviin prosesseihin. Myös menetelmäkehitys liittyen kaasumäärien ja pysyvien isotooppien mittaamiseen on liittynyt työhöni.
Aloitin biogeokemian tutkimusryhmässä (nykyinen BGC) vuonna 1990. Olen tutkinut Suomen soiden kasvihuonekaasupäästöjä Oriveden, Ilomantsin ja Kevon soilla. Olen osallistunut tekoaltaiden kasvihuonekaasutasetutkimuksiin sekä hankkeisiin, jotka liittyvät turpeen käyttöön. Osallistuin EU-projektiin, jossa tutkittiin kasvihuonekaasutaseita pohjoisilla soilla. Väittelin vuonna 2003 Kuopion yliopistossa liittyen kasvihuonetaseiden muutokseen ojitetuilla ja luonnontilaisilla soilla. Jatkoin kasvihuonekaasutasetutkimusta liittyen biomassan tuottamiseen ruokohelvellä. Olen työskennellyt laboraattorina Kansanterveyslaitoksella Kuopiossa liittyen juomaveden puhdistukseen. Osallistuin ympäristöriskien arviointihankkeeseen liittyen kaivosvaikutteisen järven äkilliseen happamoitumiseen. Olen ollut tutkijana ja tuntiopettajana Savonian ammattikorkeakoulussa, Kuopiossa. Keväällä 2008 liityin Jyväskylän yliopistossa tutkimusryhmään, jossa selvitettiin humusjärven ravintoverkkoa ja biogeokemiaa käyttämällä hiilen vakaita isotooppeja ja hiilidioksidin ja metaanin päästömittauksia. Akatemiatutkijana (2010 – 2015) tutkin hiilivirtojen hapettoman turpeen ja järvien sedimenteissä. Tähän liittyvä ohjaamani väitöskirja valmistui 2018. Siirryin syksyllä 2021 koordinaattoriksi UEF Water tutkimusyhteisöön. Eli toinen jalka on vedessä ja toinen edelleen tutkimuksessa.
Harri Kalimo ([email protected])
Talous ja ympäristö ovat kestävän tulevaisuuden peruselementtejä Suomessa, Euroopassa ja kansainvälisesti. EU pyrkii parantamaan taloutensa kilpailukykyä ja vastaamaan valtaviin ympäristöä koetteleviin haasteisiin resurssien ja biodiversiteetin hupenemisesta ilmastonmuutokseen. Ympäristön ja talouden haasteet ovat lisäksi tiiviissä vuorovaikutussuhteessa. Globaalin hyvinvoinnin kasvua on tavoiteltava niissä rajoissa jotka resurssin riittävyys nykyisille ja tuleville sukupolville asettaa. Haasteesta avautuu toisaalta huomattavia uusia mahdollisuuksia niille jotka ovat edistyksellisimpiä talouden vihertämisessä.
Edellä kuvatut yhteiskunnalliset haasteet ja mahdollisuudet ovat keskiössä professuurissani ”Kiertotalousoikeus ja kansainvälinen talousoikeus”. Yhteiskunnalliset tavoitteet ja niiden tukikeinojen määrittely ja toimeenpano tapahtuvat pitkälti Suomen, EU:n ja kansainvälisen ympäristö- ja talousoikeudessa ja -politiikassa ja niiden vuorovaikutussuhteissa. Professuurini tavoitteena on teoreettisesti edistyksellinen, politiikkarelevantti tutkimus- ja opetustoiminta näillä talouden ja ympäristön rajapinnoilla, etenkin kiertotaloudessa, kestävässä kauppapolitiikassa ja vihreissä julkisissa hankinnoissa.
Tämän vision olen kehittänyt oikeusteoreettisia malleja, jotka koskevat esimerkiksi lain roolia kestävän kehityksen siirtymissä, tuottajavastuun käsitettä, ”flexilateralismia” EU:n kauppapolitiikassa, ”markkinoille pääsyä” EU:n sisämarkkinalainsäädännössä sekä EU:n ja Yhdysvaltojen välisen kansainvälisen oikeuden heuristiikkaa. Metodologisiin tutkimuskohteisiini lukeutuvat mm. ”vertaileva oikeudellisen diskurssi analyysi”, oikeuden koherenssi sekä politiikkainstrumenttien ”pehmeys”. Empiirisesti tutkimukseni ovat käsitelleet esimerkiksi mekanismeja, joilla ympäristö- ja talousnäkökohdat sovitetaan yhteen lainsäädännössä, EU:n kauppapolitiikan ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman välistä johdonmukaisuutta sekä tietosuojalainsäädännön ja kilpailulainsäädännön sekä kilpailulainsäädännön ja kauppalainsäädännön välisiä vuorovaikutussuhteita. Tutkin näitä teroeettisia, metodologisia ja empiirisia kysymyksiä yleensä merkittävien yhteiskunnallisten kysymysten, kuten elektroniikkajätteen, sähköajoneuvojen, verkossa leviävän laittoman sisällön ja lentopolttoaineiden kestävyyden konteksteissa, ja tyypillisesti Suomen Akatemian, Strategisen Tutkimuksen Neuvoston (STN), Horizon Europen, LIFE-ohjelman, ERASMUS+:n ja vastaavien ulkoisesti rahoitettujen tutkimushankkeiden puitteissa. Vuonna 2004 valmistunut väitöskirjani (”e-Cycling”) oli ensimmäisiä kattavia oikeudellisia analyysejä aiheesta jota nykyään kutsutaan ”kiertotaloudeksi”.
2.11.0.0