Petäjiköistä puuplantaaseille: suomalainen metsänhoito osana globaalia transimperiaalista metsätiedettä, 1917–1939

Hanke analysoi metsätieteellisen tutkimuksen globaalia verkostoitumista sotienvälisenä aikana. Useiden maiden arkistolähteitä hyödyntävä tutkimus perehtyy siihen, miten suomalaisten metsätieteiden tuloksia sovellettiin ympäri maailmaa, mukaan lukien ilmastollisesti hyvin erilaisissa trooppisen vyöhykkeen siirtomaissa. Hanke osallistuu uusimpaan transimperiaalisen historian tutkimussuuntaukseen osoittamalla, miten Suomen kaltaiset pienet eurooppalaiset valtiot pystyivät haalimaan vaikutusvaltaa globaalin imperialismin rakenteissa. Hanke koostuu kolmesta osasta. Näistä ensimmäinen perehtyy kolmen suomalaisen metsäkoetilan rooliin globaalisti merkittävinä ympäristötiedon keskuksina. Toinen osa analysoi suomalaisen metsänhoito-opin sovelluksia Kaakkois-Aasian siirtomaiden puuplantaasitaloudessa. Kolmas osa puolestaan perehtyy suomalaisten metsätieteilijöiden poliittisiin ja tieteellisiin pyrkimyksiin heidän osallistumisessaan kansainvälisten metsätieteellisten järjestöjen toimintaan.

Kuva: ”Prof. Heikinheimo opastaa retkeilijöitä Ruotsinkylän kokeilualueella maailman metsätiet. laitosten kongressin aikana Suomessa”, kuvaaja Emil Vesterinen, Suomen Metsäyhdistyksen kokoelma (Lusto – Suomen Metsämuseo), tunniste V91002:2060. CC BY 4.0.