Tunteet vuorovaikutuksessa

Tutkimme sosiaalista vuorovaikutusta erityisesti siinä viriävien tunteiden suhteen – miten tunteita ilmaistaan ja säädellään ihmisten välisissä kohtaamisissa ja millaisia merkityksiä niille annetaan yksilön kokemusmaailmassa. Olemme siis kiinnostuneet tunteista ennen kaikkea sosiaalisena ilmiönä. Tutkimuksemme liikkuu sosiologian, kasvatustieteiden ja psykologian välimaastossa.

Tutkimuksemme aineistona ovat videonauhoitetut vuorovaikutustilanteet, haastattelut sekä kirjoitelmat. Tutkimuksen konteksteina ovat erilaiset ohjaustilanteet, työhön liittyvät ammattilaisten väliset vuorovaikutustilanteet, lyhytterapia, psykoterapia ja psykiatria. Tutkimusotteemme on kvalitatiivinen; tutkimme aineistoista niiden sisältämiä vuorovaikutuskäytänteitä, kokemuksen kuvauksia sekä merkityksiä. Tavoitteenamme on myös osallistua tunteiden tutkimuksen teoreettis-metodologiseen keskusteluun.

Tutkimusryhmän käynnissä olevat tutkimukset:

Työhäpeä arjessa koettuna ja kanssatutkimuksessa tarkasteltuna

Tutkin väitöskirjassani työhäpeää eli työhön, ammattiin ja uraan liittyviä häpeäkokemuksia. Tarkennan tutkimuksessani yksilön kokemuksen ja kokemusta kehystävän kontekstin dialektiikkaan, ja tutkimukseni tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, mitä ja millaista työhäpeä on arjessa koettuna ja elettynä. Lisäksi olen kiinnostunut siitä, kuinka häpeän kaltainen kipeä, sensitiivinen ja osittain tiedostamaton kokemus asettuu tietoisen reflektoinnin ja yhteisen keskustelun kohteeksi. Sovellan tutkimuksessani kanssatutkimuksellista otetta ja dialogisen ohjauskeskustelun periaatteita.

Tutkija: Maija Mustonen

Ostrakismi koulujen työyhteisöissä 

Väitöskirjatutkimukseni tarkastelee ostrakismia eli sosiaalista ulossulkemista koulujen työyhteisöissä. Ilmiötä ei ole juurikaan tutkittu nimettynä käsitteenä, vaan se on noussut esiin lähinnä kiusaamistutkimusten yhteydessä. Tutkimukseni tavoitteena on ymmärtää, miten ostrakismi ilmenee kouluyhteisöissä, millaisia tunteita ja vaikutuksia se herättää, ja näkyykö kokemuksissa esimerkiksi kouluyhteisöjen hierarkkisuus tai henkilöstöryhmien väliset erot. Laadullinen aineisto kerätään kirjoitelmina opettajilta ja koulunkäynninohjaajilta. Tutkimus tuottaa uutta tietoa työhyvinvoinnin ja psykologisen turvallisuuden edistämiseksi koulumaailmassa.

Tutkija: Anna Räsänen

Ohjaajan ääni allianssin rakentamisen ja ylläpitämisen osana 

Väitöskirjan tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa ohjausvuorovaikutuksesta, erityisesti intonaation vaikutuksesta vihjeitä välittävänä modaliteettina allianssin muodostumisessa ja säilymisessä. Aineistona ovat kahdenväliset ohjauskeskustelut. Ohjaajan ja ohjattavan ensitapaamisissa voidaan tarkastella erityisesti allianssin muodostumisen kohtia äänenkäytön näkökulmasta ohjauksen orientaatioiden eli työmenetelmien yhteydessä. Hyödynnän metodologisesti Interpersonal Process Recall -menetelmää yhdessä keskustelunanalyysin kanssa. Kaksi menetelmää yhdistämällä voidaan tutkia koettuja tunnetiloja osallistuttamalla tutkittavia, näin tuottaen uutta tietoa ohjausalalle myös metodologisesti. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää laajemmin kaikessa vuorovaikutustyössä äänenkäytön osaamisen ja ymmärtämisen lisäämiseksi.

Tutkija: Tiia Seppä

Social Shyness: knowledge, practice, ethics 

Teen teoreettista väitöstutkimusta ujoudesta ihmistieteellisenä kategoriana. Väitöksessäni Social Shyness: knowledge, practice, ethics tarkastelen, miten ujous sijoittuu eri tiedonjärjestelmissä ja millaisiaepistemologisia jännitteitä siihen liittyy. Olen kiinnostunut jäsentämään ujoutta biopsykososiaalisena ilmiönä sekä analysoimaan, mitä käytäntöön sovellettavan tiedon tuottaminen ujoudesta edellyttää. Lähestymistapani on integratiivinen ja monitieteinen. Tavoitteenani on ylittää totunnaisia metodologisia rajoja tutkiessani ilmiötä, joka ei asetu helposti perinteisten tieteenalojen tai menetelmien sisään.

Tutkija: Päivi Häkkinen

Toimijuuden rakentuminen kuntoutuksessa

Väitöskirjatutkimuksessani ”Toimijuuden rakentuminen kuntoutuksen yksilöllisten tavoitteiden asettamisessa” tarkastelen toimijuuden käsitteen konkreettisia vuorovaikutuksellisia kytkentöjä kuntoutuksen tavoitteenasettamisen kontekstissa. Pyrin ymmärtämään sitä, miten ja millä ehdoilla kuntoutuksessa toteuttava yksilöllinen tavoitteen asettaminen rakentaa kuntoutujan toimijuutta. Lähestyn toimijuuden rakentumista havaittavina olevina tavoitteen asettamisen vuorovaikutuskäytänteinä, että tavoitteen asettamiseen osapuolten siihen liittäminä subjektiivisina ja kulttuurisina merkityksinä. Tavoitteen asettaminen luo pohjan onnistuneelle ja tuloksekkaalle kuntoutumisen prosessille. Se, miten tavoitteista neuvotteleminen rakentaa tai horjuttaa kuntoutujan toimijuutta, on kuitenkin epäselvää.Mari Kantanen

Tutkija: Mari Kantanen

Oppilaanohjauksen vuorovaikutuskäytännöt suomalaisessa yläkoulussa

Tutkimme opojen ja yläkoulun oppilaiden välistä vuorovaikutusta. Tutkimus kytkeytyy yksikössämme käynnissä olevaan TEHEKOP-hankkeeseen, jossa tutkitaan tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta ja sen rakentumista koulun arkikäytännöissä. Tutkimuksen viitekehyksenä ja menetelmänä on keskustelunanalyysi, jossa aineistot ovat videoituja ohjaustapaamisia.Tutkimme, millaisia vuorovaikutuksellisia toimintoja opinto-ohjauksessa on ja miten niiden kautta toteutetaan ohjauksen institutionaalisia tehtäviä. Yläkoulun oppilaanohjauksesta ei ole aikaisemmin toteutettu maassamme keskustelunanalyyttisiä tutkimuksia.

Tutkijat:

Liisa Voutilainen

Sanna Vehviläinen

TEHEKOP-hanke

Masennuksen selitysmallit ja vuorovaikutus

Tarkastelen väitöskirjassani depression hoitoon liittyvää diagnostista arviointiprosessia ja sen seurauksena muodostuvaa hoitoneuvottelua psykiatrin vastaanotolla pitkittäisen keskustelunanalyysin keinoin. Keskiössä on, miten masennuksen selitysmallit muovaavat lääkärin ja potilaan välistä vuorovaikutusta, miten lääkäri osoittaa empatiaa potilasta kohtaan ja miten arviointiprosessin aikana rakentuu päätössiitä, tarjotaanko depressiopotilaalle psykoterapiaa, masennuslääkitystä vai näiden yhdistelmää.

Tutkija: Eve Rasku (HY)

Terapeutin ja asiakkaan välinen vuorovaikutus ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa

Väitöskirjassani tutkin asiakkaan ja terapeutin välistä vuorovaikutusta ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa, tarkastellen erityisesti millaisin käytäntein osalliset tuottavat vuorovaikutuksellista sitoutumista (engl. engagement). Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaista tämä sitoutuminen on ja minkälaisia terapeuttisia seurauksia sillä on tilanteissa, joissa terapiaprosessi on erityisen lyhyt. Aineistona on videotallenteet sekä suomen- että ruotsinkielisten terapeutti-asiakas-dyadien tapaamisista, ja tutkimusmenetelmänä on keskustelunanalyysi. Tutkimus tuottaa uutta tietoa ratkaisukeskeisen lyhytterapian toimivuudesta ja sen mahdollisesta roolista osana kuormittunutta ja porrastettua mielenterveyspalvelujärjestelmää sekä auttaa määrittelemään millainen vuorovaikutus on riittävää ollakseen terapeuttista ja mielenterveyttä edistävää.

Tutkija: Mariel Wuolio (HY)