
Johdanto
Biomassan tuotannon tutkimusryhmä toimii Metsätieteiden osaston yhteydessä ja keskittyy kestävien biomassan tuotantomenetelmien tutkimukseen kehittyvän biotalouden tarpeisiin. Intensiivinen metsätalous ja puuviljelmät tarjoavat merkittävää potentiaalia biomassan tuotantoon sekä mahdollistavat lisäekosysteemipalveluja, kuten maan, veden ja biodiversiteetin suojelua. Samalla biomassavarojen intensiivinen hyödyntäminen synnyttää kasvavia haasteita. Biomassan tuotantoon vaikuttavat erilaiset riskit: biottiset (taudit, tuholaiset), abiottiset (tuli, myrskyt, eroosio) sekä sosiaaliset (metsäkonfliktit). Hallintomallit ja puun arvonlisäys voidaan integroida riskienhallintastrategioihin näiden ongelmien ratkaisemiseksi.
Tutkimus- ja koulutuslinjat
Evaluation of biomass production systems, focusing on different plantation systems and cultivations dedicated to the sustainable production of biomass for traditional and emerging bioeconomy uses.
Forest biomass production, focusing on all aspects related to production, including intensive silviculture, efficient operations, optimised logistics and final transformation into higher added value products.
Integrating risk in biomass production, focusing on the integration into forest and plantation management of different disturbances and risks that affect prodution
Governance of natural resources and bioenergy, focusing on the social acceptance of biomass production systems and the sustainable intensification of forest management for the production of biomass.
Yhteistyö
-
Crop Production Ecology
-
Precision Forestry
-
Faculty of Forest Management
-
Landscape and Carbon Dynamics Network
-
Tämä on synteesi vuoden 2025 julkaisuista, joita Biomass Production -tutkimusryhmä johti tai joissa se oli osallisena. Tulokset on jäsennelty toimitusketjun mukaisesti raaka-aineiden alueellisesta suunnittelusta ja logistiikasta muuntoteknologioihin ja ilmastopalveluihin, ja ne korostavat politiikkaan ja käytäntöön ulottuvia poikkileikkaavia vaikutuksia.
Synkromodaliteetti kestävään biomassalogistiikkaan
Metsäbiomassan toimitusketjuille on ominaista huomattava alueellinen ja ajallinen vaihtelu, useat siirtovaiheet sekä materiaalin laadun heikkenemisen riskit varastoinnin aikana. Synkromodaalisen suunnittelun omaksuminen – kokonaisvaltainen, tieto- ja viestintäteknologiaan perustuva lähestymistapa, joka synkronoi kuljetus-, varasto- ja käsittelypäätökset – voi lisätä joustavuutta, koordinaatiota ja koko järjestelmän tehokkuutta. Katso (Prinz, Mola‑Yudego, & Erber, 2025) konseptuaalisesta viitekehyksestä, joka on räätälöity metsäbiomassan logistiikkaan ja jossa määritellään prioriteetit digitaalisen infrastruktuurin ja reaaliaikaisen datan osalta.
Ilmastouhat ja sidosryhmälähtöinen sopeutuminen
Viidellä eurooppalaisella alueella – Suomessa, Liettuassa, Romaniassa, Serbiassa ja Kreikassa – sidosryhmät tunnistivat heterogeenisia uhkakuvia ja korostivat aktiivisen metsänhoidon, osallistumisen ja kohdennettujen poliittisten uudistusten merkitystä metsien resilienssin vahvistamisessa. Koettu sopeutumiskyky vaihteli alueittain heijastaen eroja hallintokapasiteetissa ja häiriöjärjestelmissä. Katso (Khanam et al., 2025).
Bioenergiavaihtoehdot syrjäisille yhteisöille
Teknistaloudelliset arviot osoittivat, että pienimittakaavainen biomassakaasutukseen perustuva CHP-tuotanto voi olla toteuttamiskelpoinen Kanadan verkon ulkopuolisissa yhteisöissä, jos raaka-aine on luotettavaa, lämpöhyödyntäminen korkeaa, järjestelmät mitoitettu oikein ja käyttöaste riittävä sekä jos politiikkatoimet tukevat toimintaa esimerkiksi poistamalla dieselsubventioita ja arvottamalla vältetyt päästöt. (Schilling, et al., 2025) raportoivat sähkön hinnan vaihdelleen paikallisista olosuhteista riippuen noin 0,25–1,20 CAD/kWh. Yksityiskohtainen kestävyysarviointi biomassaan perustuvasta CHP-laitoksesta syrjäisessä alkuperäisyhteisössä osoitti merkittäviä työllisyys- ja tulohyötyjä sekä huomattavia kasvihuonekaasujen vähennyksiä (Schilling, et al., 2025), mutta paljasti myös toiminnallisia ja poliittisia ristiriitoja, jotka on ratkaistava pitkäaikaisen elinkelpoisuuden varmistamiseksi.
Kahvisivuvirtojen hydroterminen nesteytys
Kahvin hopeakuoren ja käytettyjen kahvinporojen hydroterminen nesteytys tuotti korkean energiasisällön omaavia hydrohiiliä (>33 MJ/kg) sekä öljyjakeita, jotka olivat runsaita alkaloideissa, rasvahapoissa ja fenolisissa yhdisteissä, ja joilla on potentiaalia esimerkiksi kosmetiikassa ja lääkealalla. Tulokset osoittivat sekä energia- että biokemiallisia arvonlisäyspolkuja elintarviketeollisuuden sivuvirroille osana kiertobiotaloutta. Katso (Papamatthaiakis et al., 2025).
Sininen hiili: mangrovemetsien biomassa- ja hiiliaineistot
Panaman mangrovemetsien Important Bird Areas -alueista tuotettiin uusi avoin aineisto, joka sisältää koealatason inventoinnit ja maisemamittakaavan kartat. Aineisto tukee biomassan ja hiilivarastojen tarkempaa arviointia, seurantaa ja validointia ja tarjoaa suoraa tietoa kansallisten ilmastostrategioiden ja NDC-tavoitteiden tueksi. Katso (Hoyos‑Santillán, et al., 2025).
Biomassajärjestelmät ja maankäytön monimuotoisuus
Euroopan laajuinen harmonisoitu paikkatietoanalyysi yli 426 000 lohkosta ja metsäkuviosta 17 maassa osoitti, että biomassan tuotantojärjestelmät voivat joko vahvistaa tai heikentää paikallista maankäytön monimuotoisuutta riippuen sijoittamisesta ja maisemayhteydestä. Strateginen sijoittaminen voi monipuolistaa homogeenisia maisemia, tukea ekologista yhteyttä ja pinota ekosysteemipalveluja, kun taas huonosti integroidut monokulttuurit lisäävät homogeenistumisen riskiä ja vähentävät resilienssiä. Katso (Pineda‑Zapata & Mola‑Yudego, 2025).
Maankäytöt ja dengue-hotspotit
Medellínissä (Kolumbia) dengue-tapaukset keskittyivät toistuviin hotspot-alueisiin, jotka sijaitsivat usein matalan tai keskitason sosioekonomisissa kerroksissa ja ihmisen muokkaamissa maankäytöissä. Spatiaaliset kuviot erosivat epidemia- ja ei-epidemiavuosien välillä. Havainnot motivoivat proaktiivisia, hotspot-kohdennettuja ennaltaehkäisystrategioita ja valvonnan parannuksia, jotka ottavat huomioon maankäytön ja sosioekonomisen kontekstin. Katso (Pérez‑Pérez et al., 2025).
Poikkileikkaavat vaikutukset
Yhdessä nämä tutkimukset vahvistivat kolme prioriteettia kestävän biotalouden kannalta: (i) digitaalinen ja datavälitteinen koordinaatio biomassan toimitusketjuissa, (ii) kontekstisidonnainen muuntoteknologioiden käyttöönotto yhdistettynä mahdollistaviin politiikkakehyksiin sekä (iii) alueellinen suunnittelu, joka sovittaa biomassajärjestelmät yhteen ekosysteemipalvelujen ja yhteisöhyötyjen kanssa. Avoimien aineistojen ja osallistavien, sidosryhmien näkemyksiin perustuvien lähestymistapojen edistysaskeleet tarjoavat tietopohjan tämän integraation tukemiseksi eri mittakaavoissa.
References
Hoyos‑Santillán, J., Miranda, A., Chavarría, J., Hormazabal, C., Mola‑Yudego, B., & González‑Mahecha, E. (2025). Plot and landscape‑level estimates of tree biomass and carbon stocks in Panama’s mangrove Important Bird Areas. Scientific Data, 12, 1016. https://doi.org/10.1038/s41597-025-05354-5
Khanam, T., Peris‑Llopis, M., Selkimäki, M., Brazaitis, G., Mola‑Yudego, B., Hartmann, H., … Berninger, F. (2025). Navigating climate threats in forestry across five European regions: Stakeholder’s adaptive management and policy strategies to resilience. Journal of Environmental Management, 388, 125903. https://doi.org/10.1016/j.jenvman.2025.125903
Papamatthaiakis, N., Barbero‑López, A., Eronen, E., Jänis, J., Mola‑Yudego, B., & Haapala, A. (2025). Hydrothermal liquefaction of coffee silverskin and spent coffee grounds: Bioenergy and biochemical potential. BioEnergy Research, 18, 65. https://doi.org/10.1007/s12155-025-10867-3
Pineda‑Zapata, S., & Mola‑Yudego, B. (2025). European biomass production systems: Characterization and potential contribution to land use diversity. GCB Bioenergy, 17, e70057. https://doi.org/10.1111/gcbb.70057
Pérez‑Pérez, J., Pulgarín Díaz, J. A., Rúa‑Uribe, G., Mola‑Yudego, B., Delmelle, E., Rojo, R., & Berninger, F. (2025). Effect of socioeconomic strata and land cover on dengue hotspots in Medellín, Colombia. The American Journal of Tropical Medicine and Hygiene, 112(6), 1289–1299. https://doi.org/10.4269/ajtmh.24-0665
Prinz, R., Mola‑Yudego, B., & Erber, G. (2025). Transferring synchromodal principles to forest biomass supply: A holistic approach to supply chain design. Research in Transportation Business & Management, 61, 101389. https://doi.org/10.1016/j.rtbm.2025.101389
Schilling, C., Mola‑Yudego, B., Marinescu, M., Gaston, C., & Röser, D. (2025). Biomass gasification as a viable alternative for small‑scaled combined heat and power technologies in remote communities in Canada. BioEnergy Research, 18, 19. https://doi.org/10.1007/s12155-024-10812-w
Schilling, C., Xie, S. H., Mola‑Yudego, B., Zerriffi, H., Gaston, C., & Roeser, D. (2025). Small‑scale biomass combined heat and power systems in remote Indigenous communities: Economic, social and environmental sustainability challenges amid policy misalignment. Cleaner Energy Systems, 12, 100201. https://doi.org/10.1016/j.cles.2025.100201
Avainsanat
Professorit
-
Blas Mola
ProfessoriMetsätieteiden osasto, Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta
Tutkijatohtorit
-
Tahamina Tahamina Khanam
TutkijatohtoriYmpäristö- ja biotieteiden laitos, Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta -
Mari Selkimäki
TutkijatohtoriMetsätieteiden osasto, Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta -
Marina Peris Llopis
VäitöskirjatutkijaMetsätieteiden osasto, Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta
Väitöskirjatutkijat
-
Daniela Nousiainen
VäitöskirjatutkijaMetsätieteiden osasto, Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta -
Sara Pineda Zapata
ApurahatutkijaMetsätieteiden osasto, Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta -
Jessenia Polack Huaman
VäitöskirjatutkijaMetsätieteiden osasto, Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta -
Nikolaos Papamatthaiakis
ProjektitutkijaMetsätieteiden osasto, Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta -
Qianqian Tian
VäitöskirjatutkijaMetsätieteiden osasto, Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta -
Xin Zhou
VäitöskirjatutkijaMetsätieteiden osasto, Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta -
Carlos Martin Cortes
VäitöskirjatutkijaMetsätieteiden osasto, Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta
Teknikot
Muut ryhmän jäsenet
-
Ioannis Dimitriou Apulaisprofessori (Associate Professor), Kasvintuotannon ekologia, Sveriges Lantbruksuniversitet (Ruotsi)
-
José Ramón González-Olabarria (Erikoistutkija), Tarkkuusmetsätalous, Centre de Ciència i Tecnologia Forestal de Catalunya (Espanja)
-
Carolina Martín Assistentti (Kartografia ja kartoitus)
-
Olalla Díaz-Yáñez Tutkija, Department of Environmental Systems Science, ETH Zurich (Sveitsi)
-
-