Fotoniikan valmistustaitojen työelämälähtöisyyden ja yritysyhteistyön kehittämishanke, FoVa-kehittämishanke
Rahoittajat
Päärahoittaja
Hanketta rahoitetaan Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+). Hanketta toteuttaa Itä-Suomen yliopisto.
Yhteyshenkilöt
Hankkeen tavoitteena on tehostaa fotoniikan komponenttien mikro- ja nanovalmistuksen käytännön taitojen koulutusta alan yritysten kasvavaan osaajapulaan vastaamiseksi. Suomalaiset fotoniikka-alan yritykset ennustavat liikevaihdolleen yli 30 % prosentin vuosittaista kasvua, ja teollinen valmistus on yritysten tärkein kohdemarkkina. Valmistuksen käytännön taitojen opetuksen tapahtuminen pääasiallisesti yksilöopetuksena tiukat puhtaus- ja turvallisuuskriteerit omaavassa puhdastilaympäristössä muodostaa kuitenkin tällä hetkellä pullonkaulan yhdessä tarvittavien laitteistojen rajallisen käyttöajan kanssa sekä yliopiston opetuksessa että alan yritysten henkilöstön laitekoulutuksessa.
Hankkeessa kehitetään opetuksen tutkimukseen pohjautuen uusi malli mikro- ja nanovalmistuksen käytännön taitojen kouluttamiseen siten, että osa koulutuksesta voidaan toteuttaa lisätyn todellisuuden ja etäläsnäolon teknologioita hyödyntämällä. Näin aiempaa huomattavasti suurempi määrä opiskelijoita ja yritysten henkilökuntaa pääsee perehtymään puhdastilalaboratorioon ja sen laitteisiin yhdellä kertaa ja perehtymiselle voidaan varata enemmän aikaa. Koulutuksessa tarvittavien lisätyn todellisuuden ja etäläsnäolon teknologioiden kehittäminen on osa hanketta. Etäläsnäoloa soveltavien osuuksien ohella koulutusmallia varten tuotetaan teoriapainotteisia materiaaleja ja kehitetään lyhyitä kontaktiopetuskertoja laboratoriossa siten että koulutusmallin osiot toimivat oppimisen näkökulmasta toinen toistaan tukien. Koulutuksen kehittäminen tehdään tiiviissä yritysyhteistyössä.
Hanketta tukee kolme pohjoiskarjalaista fotoniikkayritystä. Hankkeessa syntyvä koulutusmalli jää pysyväksi osaksi Itä-Suomen yliopiston fotoniikan diplomi-insinöörikoulutusta ja tukee aiempaa monipuolisempaa täydennyskoulutusta jatkuvan oppimisen mallin mukaisesti. Kehitettyjä menetelmiä voidaan myöhemmin hyödyntää valtakunnallisesti koulutukseen ja perehdytykseen myös muilla aloilla, joilla työskennellään vaativissa olosuhteissa, kuten lääketieteessä, biologiassa ja kemiassa. Hankkeen myötä fotoniikan yliopistokoulutus ja yritysten henkilöstölle tarjottavat jatkuvan oppimisen mahdollisuudet vastaavat entistä paremmin työelämän osaamistarpeisiin. Hanke vahvistaa osaltaan Pohjois-Karjalan fotoniikkaekosysteemin kehittymistä ja Joensuun asemaa Euroopan kärkikaupunkina fotoniikan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa.