Tarkenna hakuasi

Itä-Suomen yliopiston tekniikan koulutuksen infrastruktuurin kehittäminen, Pohjois-Savo profiilikuva

Itä-Suomen yliopiston tekniikan koulutuksen infrastruktuurin kehittäminen, Pohjois-Savo

Projekti
01.10.2023 - 31.12.2024
Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta

Rahoittajat

Päärahoittaja

Itä-Suomen yliopiston tekniikan koulutuksen infrastruktuurin kehittäminen, Pohjois-Savo rahoittajan logo Itä-Suomen yliopiston tekniikan koulutuksen infrastruktuurin kehittäminen, Pohjois-Savo rahoittajan logo

Hanketta rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Hanketta toteuttaa Itä-Suomen yliopisto.

Johtajat

Teknologiateollisuuden alalla tarvitaan tulevan vuosikymmenen aikana kymmeniätuhansia korkeakoulutettuja osaajia. Itä-Suomessa kasvaneeseen tarpeeseen vastaavat erityisesti syksyllä 2023 alkavat omaleimaiset tekniikan alan koulutukset, jotka kouluttavat Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Savoon uusia osaajia elinkeinoelämän tarpeisiin. Yliopiston vahva luonnontieteellis-tekninen koulutus muuttuu entistä enemmän elinkeinoelämän tarpeisiin vastaavaksi. Itä-Suomen yliopisto Suomen monialaisimpana yliopistona tuo myös mahdollisuuden uudenlaisiin opintosisältöihin, joita hankkeen aikana pääsemme kehittämään opiskelijoiden sivuainevalintojen kautta. Tämä 3-vuotinen hanke alkaa samaan aikaan kun ensimmäiset tekniikan opiskelijat aloittavat opintonsa Itä-Suomen yliopiston uusissa tekniikan koulutuksissa. Kaikkiaan n. 200 tekniikan alan opiskelijaa aloittaa opinnot syksyllä 2023. Koulutusohjelmat Kuopiossa ja Joensuussa ottavat 100 uutta opiskelijaa yhteishaun kautta. Tekniikan opintoihin siirtyy sisäisesti kymmeniä opiskelijoita ja englanninkielisissä opinnoissa aloittaa 40 opiskelijaa syksyllä 2023. Tämä mahdollistaa hankkeen työpakettien pilotoinnin käynnissä olevassa koulutuksessa.

Hankekokonaisuus koostuu tekniikan koulutuksen kehittämishankkeesta, sekä siihen liittyvästä infrasruktuurihankkeesta. Koulutuksen kehittämishankkeessa kehitetään työelämäyhteistyötä alueen elinkeinoelämän kanssa, luodaan kestävä pohja naisten innostamiseksi tekniikan alan opintoihin, ja luodaan polut ammattikorkeakoulujen kanssa DI-ohjelmiin hakeutumiselle. Alueiden elinkeinoelämän kanssa tehdään työelämäyhteistyön kehittämistä, opiskelijarekrytointi in luodaan innostavia uusia käytänteitä, jotka innostavat nuoria hakeutumaan alalle ja ammattikorkeakoulujen kanssa koordinoidaan jatkokoulutusmahdollisuuksia olemassa oleviin insinööriohjelmiin. Opiskelijoiden sitoutumista Itä-Suomen tuetaan yrityksissä tehtävien harjoitteluiden ja kesätöiden kautta, jotka alkavat jo hankkeen toteutusaikana. Tekniikan kandidaatin tutkielmat tulevat ajankohtaisiksi vuonna v. 2026, jota pääsemme pilotoimaan koulutuksen kehittämishankkeen aikana. Ensimmäiset englanninkielisten tekniikan ohjelmien DI-tutkinnot valmistuvat hankkeen aikana ja DI-töiden elinkeinoelämäyhteydet ovat v. 2025 hankkeen pilotoitavana.

Hankekokonaisuuden tavoitteena on tukea kv-osaajien jäämistä Itä-Suomen alueelle. Opiskelijajärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö tukee myös tätä tavoitetta. Projektitöiden ja ryhmätöiden tekeminen laboratorioissa vaatii uutta laitteistoa, joita haetaan tässä infrastruktuurihakemuksessa. Hanketta toteutetaan yhtä aikaa Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa, mutta tässä haettu rahoitus kohdistuu Kuopion kampuksen toimintojen kehittämiseen. Hankkeen toimenpiteet hyödyttävät molempien maakuntien yritystoimintaa ja alueiden kehittymistä.

Tällä hakemuksella fokusoidutaan Kuopion kampuksella käynnistyvän tekniikan koulutuksen ensivaiheen koulutusinfran erityisiin kehittämistarpeisiin. Teknillisen fysiikan koulutuksen painopiste eroaa merkittävästi aiemmasta sovelletun fysiikan koulutuksesta. Teknillisen fysiikan laboratorioiden painopiste on mittaustekniikassa ja fysiikan teknillisissä sovelluksissa, kun taas aiemmin painopiste oli fysiikan ilmiöihin tutustumisessa. Oleellisesti kaikki teknillisen fysiikan laboratoriotyöt ovat uusia. Nämä uudet laboratoriotyöt edellyttävät elektroniikan ja mittaustekniikan peruslaitteistoja, joita laitoksella ei koulutuskäyttöön tällä hetkellä ole. Lisäksi opiskelijamäärän kasvu ja lukujärjestykselliset rajoitukset asettavat lisävaatimuksia laitteistojen lukumäärän suhteen, koska suuri osa töistä pitää tehdä samaan aikaan. Kaikki investoinnit eri harjoitustöihin, laboratorioympäristöihin ja opinnäytetöitä tukeviin työpajakokonaisuuksiin on suunniteltu yhdessä alueiden yritysten kanssa. Opetuslaboratorioiden kehittäminen tukee erityisesti uusien tekniikan professuurien opetus- ja tutkimusaloja.