Johtajat
Kyynelkanavat-hanke tarkastelee tieteen ja taiteen keinoin itkuvirsiperinteen jatkumoa ja roolia modernissa suomalaisessa yhteiskunnassa. Perinteen juuret juontuvat itämerensuomalaisista, etenkin karjalaisista ja inkeriläisistä perinteistä. Hankkeessa etsimme vastausta kysymykseen, minkälaisiin tarpeisiin itkuvirret ja äänellä itkeminen nykymaailmassa vastaavat. Hankkeessa työskentelee kolme taiteilija–tutkija-työparia, jotka lähestyvät aihetta kokemuksellisuuden, uskonnollisuuden, yhteisöllisyyden ja tunteen näkökulmista, myös karjalaisuus on keskeinen teema. Hankkeessa folkloristiikan, etnomusikologian ja kulttuurintutkimuksen näkökulmat yhdistyvät taiteen tapoihin lähestyä ja soveltaa itkuvirsiperinnettä. Hanke toimii Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksella. Hanketta johtaa FT Elina Hytönen-Ng.
Nykyajassa itkuvirsiperinne on versonut moniin eri suuntiin ulottuen taiteesta terapeuttiseen itseilmaisuun. Tutkimuksemme pääkysymyksiä ovatkin, mitä kaikkea itkuvirret nykyaikana ovat ja minkälaisia merkityksiä itkuvirsille ja äänellä itkemiselle annetaan. Nyky-Suomessa (suomalaisen yhteiskunnan vaikutuspiirissä ja maantieteellisenä alueena – ei siis vain suomalaisuutena) on eri taustoista ja lähtökohdista nousseita tapoja ymmärtää, määritellä ja merkityksellistää itkuvirsiperinnettä.
Hankkeemme tavoitteena on tutkia tätä itkuvirsiperinteen laajaa kenttää nyky-Suomessa ja tuoda esille, miten moninaisista ilmiöistä se muodostuu. Hankkeen yhtenä päämääränä toivomme lisää avoimuutta ja keskustelevuutta sekä ennen kaikkea keskinäistä ymmärrystä näiden erilaisten näkemysten välille. Hankkeen tavoitteena ei siis ole tuottaa yhtä totuutta siitä, mitä itkuvirsiperinne nykyajassa on, vaan tuoda esiin sen moninaisuus ja eri ilmenemismuotoja, itkuvirsien saamia merkityksiä ja itkuperinteen ympärillä nousseita keskusteluita.
Hankkeen työryhmä on monialainen ja kunkin tutkijan ja taiteilijan tausta itkuvirsiperinteen parissa hyvin erilainen. Näin myös käsityksemme itkuvirsistä, itkuperinteestä ja itkujen merkityksistä ovat vaihtelevat, eikä hankkeella siten ole yhtä yksimielistä mielipidettä tai näkemystä keskusteluissa, joihin hankkeen puitteissa olemme osallistuneet ja osallistumme. Kukin hankkeen toimijoista – tutkijoista ja taiteilijoista – edustaa siis aina itseään ja omia mielipiteitään, ei koko hankkeen työryhmän näkemyksiä.
Haluamme hankkeemme myötä lisätä myös yleistä tietämystä itkuvirsiperinteen juurista, karjalaisuudesta ja karjalaisesta kulttuurista sekä tukea karjalan kielen elvytystyötä.
Kyynelkanavat-hankkeessa järjestämme vuosittain itkuvirsiin ja äänellä itkemiseen keskittyviä tapahtumia. Tapahtumien tavoitteena on luoda kohtaamispaikka kaikille itkuvirsistä kiinnostuneille. Tapahtumissa tuodaan tutkija–taiteilija-työparien teemoja esille ja käydään keskustelua niin tutkimuksen kuin äänellä itkijöiden kentän kanssa.
Kansainvälinen itkuvirsikonferenssi Helsingissä 15.–17.5.2023
Itkuvirret eli itkut on ympäri maailmaa tunnettu rituaalisen suremisen perinne, jonka käytännöt ja merkitykset vaihtelevat kulttuurista ja kontekstista toiseen.
Tässä konferenssissa tarkastelemme itkuvirsiperinteitä ja itkuvirsien moninaisuutta, itkujen merkityksiä ja käytäntöjä muuttuvassa maailmassa. Tavoitteenamme on pohtia ajankohtaisia kysymyksiä ja näkökulmia, jotka ovat olennaisia itkuvirsiperinteille, sekä etsiä yhteisiä linjoja eri kulttuurien perinteiden ja keskusteluiden välillä. Konferenssissa lähestymme itkuja muun muassa perinteisenä, uudistettuna, historiallisena, säilytettynä, pelastettuna, elvytettynä, muokattuna, välitettynä, omittuna, koettuna, aistittuna, tallennettuna, arkistoista kaivettuna, uudelleentulkittuna sekä punoutuneena johonkin uuteen – mutta ei tyystin kadonneena.
Tapahtuma jakautuu kahteen osioon. Tapahtuman ensimmäisenä päivänä ohjelmassa on suomenkielinen yleisöluento nyky-Suomen moninaisesta itkuvirsiperinteestä ja konsertti, jossa on itkuvirsiä ja itkuperinteistä inspiroitunutta musiikkia. Tapahtuman toinen ja kolmas päivä on omistettu kansainvälisille tutkimusesitelmille ja kutsuluennoille. Tapahtuman toinen ja kolmas päivä ovat englanninkieliset.
Tarkemmat tiedot englanninkielisellä konferenssi-sivulla.
Kuvakollaasi itkuvirsistä Karjalassa ja nyky-Suomessa. Kuvat: I.K. Inha 1894 / Museovirasto; Kuvakaappaus YouTube-videosta 2020; P. Virtaranta 1968 / Ahavatuulien armoilla (1999); R. Patrikainen 2021; A.O. Väisänen 1915 / Museovirasto; R. Patrikainen 2021; Kuvakaappaus YouTube-videosta 2020.
Julkaisuja ja muuta
Tutkimusjulkaisu:
Mielikuvien, ruumiillisuuden ja perinteen kohtaamispisteessä. Tapaustutkimus tunteista nykyajan muusikko-itkijän itkuvirsiperformansseissa. Elore 29(2)
Viliina Silvosen ja Emmi Kuittisen yhteistyönä syntynyt artikkeli keskittyy itkuvirsiin esittävän taiteen kontekstissa nyky-Suomessa. Mukana on hitunen pohdintaa tiede-taide-yhteistyön haasteista. Artikkeli on luettavissa ja ladattavissa verkossa osoittessa: https://journal.fi/elore/article/view/121298.
Podcast vieraana:
SKS:n Keskustelemuksia-podcastissa aiheena itkuvirret
Hankkeen Emmi Kuittinen ja Viliina Silvonen olivat Vesa Kyllösen vieraina Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Keskustelemuksia-podcastissa keskustelemassa itkuvirsiperinteestä. Makupaloja voi nauttia videolta, koko keskustelu kuunneltavissa SKS:n keskustelemuksia-sivustolla sekä Spotify, Anchor, Apple Podcasts ja Google Podcasts -alustalla.
Julkaisu:
Kyynelkanavat. Nykyajan itkuvirret ja itkuvirsiperinteen merkitykset modernissa suomalaisessa yhteiskunnassa. Elore 28(1)
Tutkijoiden laatima hanke-esittely Eloressa. Artikkeli on luettavissa ja ladattavissa verkossa osoittessa: https://journal.fi/elore/article/view/107424
Kyynelkanavat – iänelläitkuperinneh nyky-Šuomešša
Kyynelkanavat-projekti tarkaštelou tiijon ta taijon keinoloin iänelläitkuperintehen jatkumuo ta roolie šuomelaisešša yhtehiskunnašša. Perintehen juuret tullah baltienmerenšuomelaisista, liijatenki karjalaisista ta inkeriläisistä perintehistä. Projektissa ečimmä vaštahušta kyšymykšeh, mimmosih tarpehih itkuvirret ta iänellä itentä vaššatah nykyseššä muailmašša? Projektissa ruatau kolme taitoilija–tutkija-ruatoparie, kumpaset kačellah aihetta kokemukšeh ta tuntehih pohjautujan tai yhtehisöllä ta uškonnolla kuulujan tiijon näkökulmista, karjalaisuš on niisi keškehini teema. Projektissa folkloristiikan, etnomusikologijan ta kulttuurintutkimukšen tarkaštelutavat yhissytäh taijon tapoih kačella ta šopivuttua iänelläitkuperinnehtä. Projekti ruatau Päivännoušu-Šuomen yliopiston Karjalan tutkimušlaitokšella. Projektie vetäy FT Elina Hytönen-Ng.
Meijän aikah iänelläitkuperinneh on kašvan monih eri šuululoih levittäytyön taijošta terapeuttiseh ičenesitäntäh. Meijän tutkimukšen piäkyšymykšet ollah šemmoset, mitä nykyjäh itkuvirret ollah ta mimmosie merkitykšie iänelläitkuloilla ta iänellä itennällä annetah. Projektin tavottehena on tutkie nykyitkuviršiperintehen šuurta alua Šuomešša ta tuuvva näkövih, kuin monenmoisista ilmijölöistä še muuvvoštuu. Šamalla tahomma lisätä ylehistä tietuo iänelläitkuperintehen juuriloista, karjalaisuošta ta karjalaisešta kulttuurista šekä tukie karjalan kielen elvytyšruatuo.
Kyynelkanavat-projektissa järješšämmä vuosittuan itkuviršilöih ta iänellä itentäh liittyjie pitoja. Pitojen tavottehena on tarita vaštuantakohta kaikkija itkuviršilöistä kiinnoštunuisie varoin. Pitoloissa tuuvvah tutkija–taitoilija-ruatoparien teemoja kačeltavakši ta paissah kuin tutkimušta niin iänelläitkijänki alua.
Ruatojoukko ta teemat
Projektin taitoilija–tutkija-ruatopariloilla on jokahisella oma teema ta näkökulma. Etnomusikologi, kulttuurintutkija, FT, dosentti Elina Hytönen-Ng ta rahvahanlaulaja, musiikkipedagogi (amk), Iänellä itkijät ry:n pakinanvetäjä Emilia Kallonen keškitytäh iänellä itennän luovah, omakohtaseh ta runkallis-tuntehelliseh prosessih itettäjän, itkutilantehen ta yhtehisöllisyön näkökulmašta.
Kulttuuritutkijan, TM Riikka Patrikaisen ta rahvahanmusiikin esittäjän, MuM Liisa Matveisen yhtehisruavon tavottehena on tutkie kiriköllisen perintehen ta rahvahanperintehen vierekkäh kulentua itkuviršilöissä, kumpasie ammultau karjalaisešta perinteheštä pravoslavnoi meijän aijan iänelläitkijä. Kiinnoššukšen kohtiena on ni itettäjän muailmankaččomukšen vaikutuš hänen itkuloilla annettuloih merkitykših.
Folkloristi, FT Viliina Silvosen ta rahvahanmusiikin esittäjä, MuM Emmi Kuittisen tutkimušinteressat šitouvutah itkuviršien moninaisuoh perintehisistä ritualitavoista nykysen aijan esitettäväkši taijokši. Ruatopari tarkaštelou iänelläitkuesitykšie, kontekstija ta tapoja liijaten tuntehen ta yhtehisöllisyön näkökulmista.
Ruatojoukkuo yhistäy karjalaisuš šekä tahto eistyä iellähpäin ylehistä tietuo karjalaisuošta ta karjalaisešta kulttuurista.
Kiännöš vienankarjalakši: Olga Karlova.
Avainsanat
Johtajat
Tutkijatohtorit
Väitöskirjatutkijat
Muut ryhmän jäsenet
-
Liisa Matveinen, muusikko, itkijä, MuM
-
Emmi Kuittinen, muusikko, itkijä, MuM
-
Emilia Kallonen, kansanlaulaja, itkijä, musiikkipedagogi (amk)