Metsäbiotalouden tulevaisuusajattelijat -yhteisoivaltamo

WEBINAARI Miten käsitellä tulevaisuuden monia mahdollisia kehityspolkuja metsäalalla? Metsäammattilaisten tarpeisiin räätälöity valmentautumisaineisto tulevaisuusajatteluun julkistetaan webinaarissa 26.1.2023 klo 14-15. Mukana tulevaisuudentutkija, professor emerita Sirkka Heinosen johdanto tulevaisuuslukutaitoon: ”Kuinka luodata metsäalan tulevaisuuksia – tavoitteena tulevaisuusresilienssi”  Linkki hankkeen tuottamaan valmentautumisaineistoon tästä.

Tulevaisuustietoa on tarjolla ehkä enemmän kuin koskaan ennen: metsäalan mennyttä ja tulevaa kehitystä arvioivat ja biotalouden tulevaisuutta luotaavat useat tutkimuslaitokset, ministeriöt, etujärjestöt ja yrityksetkin. Tulevaisuus ei kuitenkaan ole tullut yhtään tiettävämmäksi – pikemminkin päinvastoin, toimintaympäristö tuntuu entistä monimutkaisemmalta ja vaikeammin hahmotettavalta.

METUMO-hanke esittelee tulevaisuudentutkimuksen kehittämiä ajattelun apuvälineitä toimintaympäristön kehityksen tarkasteluun ja vaihtoehtoisten tulevaisuuksien analysointiin. Yhdessä metsäalan toimijoiden kanssa kokeillaan, miten löytää uusia tapoja soveltaa ennakointitutkimuksen tuottamaa tietoa ja ennakoivaa otetta omassa työssä, oman organisaation ja metsäalan kehittämisessä.

Hanke toteutetaan kaksivaiheisena: ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin tulevaisuuden käsittelyä metsäalan organisaatioissa sekä tulevaisuudentutkimuksen alalla kehitettyjen verstasmenetelmien lisäarvoa metsäalan toimintakenttään. Kolmessa käytännönläheisessä kokeilussa tutustuttiin tulevaisuusverstaiden työkaluihin (ks. lisätietoja ja esimerkki tästä). Tammikuulle 2023 saakka jatkuvassa toisessa vaiheessa on työstetty aineisto, joka tukee tulevaisuusajatteluun valmentautumista (ks. aineiston esite tästä). Aineiston esimerkit ja näkökulmat toimintaympäristön kehityksen tarkasteluun ja vaihtoehtoisten tulevaisuuksien analysointiin tulevat metsäalalta. Tämäkin työvaihe on toteutettu yhdessä testaten ja käytäntöön kokeillen:

• Miten metsäalan korkeakoulutuksen aineopinnoissa voidaan hyödyntää tulevaisuusverstasta opiskelijoiden tulevaisuusajattelun herättelyyn, tulevaisuutta koskevien kysymysten tunnistamiseen ja käsittelyyn? – Olipa kyseessä metsäsuunnittelu, ekologia, ekonomia tai vaikkapa uudenlaiset biotalouden ratkaisut, tulevaa ammattikuvaa voi jäsentää suhteessa laajempaan muutokseen: tulevaisuus on läsnä jo tässä päivässä useina mahdollisina kehityskulkuina.
• Miten työelämässä metsäalan yrityksissä voidaan kehittää henkilöstön tulevaisuusvalmiuksia, toimintaympäristön epävarmuuksien tiedostamista ja rakentavaa käsittelyä? – Olipa työntekijän oma tehtävä missä yrityksen tehtäväkentän osassa tahansa, metsäalan muutoksia ja tulevaisuudesta käytävää keskustelua voi jäsentää suhteessa laajempiin kehityskulkuihin: vaikka lopputulemaa olisi vaikea nähdä tämän päivän muutospaineiden keskellä, muutokset ovat olleet osa mennyttäkin polkua ja avautumista kohtaamaan uutta.

Tulevaisuudentutkimuksen käsitteet ovat apuna käsitellä tulevaisuutta avoimena ja tunnistaa omaa näkökulmaa tulevaisuuteen

Metsäalalla on vahva strategisen ennakoinnin perinne, mutta laajempi ennakoinnin kenttä ja erilaiset tavat tarkastella tulevaisuuksia jäävät usein vieraiksi (ks. katsaus metsäalan tulevaisuustöihin ). Vaikka tietoa ja tiedonlähteitä on paljon, ennakointitiedon soveltaminen vaatii tulevaisuuslukutaitoa ja kykyä tulkita ennakointitietoa omassa työssä. Samalla peruskäsitteet ovat hahmottumattomia: vaikka tulevaisuudentutkimuksen verstasmenetelmiä on jo metsäalallakin käytössä, useinkaan ei pohdita osallistujien näkökulmasta, mitä tulevaisuuden käsittelyllä tarkoitetaan tai kuinka sellaisia taitoja voi työssään paremmin käyttää (peruskäsitteistä, esim. Tulevaisuuden tutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä).

Aineisto tulevaisuusajatteluun valmentautumiseksi vastaa tähän tarpeeseen. Opettajat ja valmentajat saavat havainnollisia metsäalan esimerkkejä siitä, kuinka tulevaisuuslukutaitoa voi kehittää yhdessä oppien, mitä tulevaisuudentutkimuksen käsitteet tarkoittavat ja millaisia verstasmenetelmiä on metsäalan käyttöön edelleen sovellettavaksi. Itseopiskeluun aineiston esimerkit tarjoavat lähtökohdan hahmottaa näiden työkalujen soveltamista itselle olennaisten kysymysten käsittelyyn.

Samalla hanke aktivoi metsäalan tulevaisuuksista käytävää keskustelua ja metsäalan ammattilaisten omaa ääntä: Tieteellinen tulevaisuudentutkimus tai laajat yleistajuisetkaan julkaisut eivät itsessään tuota tarvittavia taitoja, joita metsäbiotalouden ennakoinnissa tai kestävän tulevaisuuden rakentamisessa tarvitaan.

Valmentautumassa tulevaisuuden metsäammattilaiseksi

Tulevaisuusajattelun juurruttaminen arkityöhön edellyttää yhdessä oppimista, ennakointitutkimuksen tuottaman tiedon soveltamista sekä toimintaympäristön muutoksen jatkuvaa havainnointia ja tulkintaa. Itä-Suomen yliopiston ja Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen yhteistyössä tulevaisuudentutkimuksen kehittämiin ajattelun apuvälineisiin tutustutaan metsäbiotalouden näkökulmasta.

Valmiita paketteja tulevaisuusverstaiden järjestämiseen on jo olemassa. Sitä työtä METUMO-hankkeessa ei enää tehdä uudestaan, vaan avataan tulevaisuudentutkimuksen käsitteitä ja työkalupalettia metsäalan esimerkein ja käytännön kysymysten kautta saavutettavaksi laajemmalle joukolle toimijoita. Kenelle tahansa meistä, joita tulevaisuus pohdituttaa: miten metsien käyttö muuttuu, jos vaatimusten ristiriidat vain kasvavat? Miten oma työ muuttuu, jos algoritmit tulevat näkyvämmin rinnalle ja kaikki, mikä on metsäammattilaisen työssä automatisoitavissa, automatisoidaan? Miten omaa osaamista voi vahvistaa muutosten keskellä? Mitä keinoja on käsitellä tulevaa ja hahmottaa erilaisia näkökantoja – emmekö kuitenkin kaikki ole tekemässä parempaa tulevaisuutta?

Hankkeen on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoa www.mmsaatio.fi