MITÄ ON ÄLYKÄS SOPEUTUMINEN SUOMESSA?

Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATiA toteuttaa Mitä on älykäs sopeutuminen Suomessa? -tutkimushankkeen vuosina 2021–2022 yhdessä Norrum Oy:n ja kansainvälisen tutkimusryhmän kanssa. Tutkimus luo tilannekuvan Suomen väestöltään vähenevien ja ikääntyvien alueiden ja kuntien muutoksen hallinnasta ja uusista mahdollisuuksista. Hankkeen rahoittaa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (VN TEAS).

Tutkimuksen päätavoitteena on tuottaa tietoa, siitä, miten väestöltään vähenevillä ja ikääntyvillä alueilla opitaan hallitsemaan muutosta ja etsimään uusia mahdollisuuksia. Tutkimuksessa on neljä osatavoitetta: 1) Laatia synteesi alueellista eriytymistä, eriarvoistumista ja älykästä sopeutumista koskevista suomalaisista tutkimuksista sekä tunnistaa kehittämistarpeet älykkään sopeutumisen mittaamiseen ja määrittämiseen 2) Selvittää älykkään sopeutumisen näkökulman soveltamista kansainvälisesti, esimerkkimaina Hollanti, Ruotsi ja Skotlanti 3) Kartoittaa älykkään sopeutumisen edellytyksiä sekä etsiä soveltamisen malleja ja ratkaisuja suomalaisessa yhteiskunnassa 4) Esittää keskeiset suositukset älykkään sopeutumisen toteuttamiseksi eri aluetasoilla ja uuden ajattelutavan tuomiseksi politiikoiden valmistelutyöhön ja alueelliseen päätöksentekoon.

Tutkimussynteesillä tavoitellaan tietoa siitä, mitä älykkäällä sopeutumisella voidaan ymmärtää ja miten sitä voidaan mitata. Tutkimuksissa käytetyistä mittaristoista ja indikaattoreista arvioidaan niiden soveltuvuutta älykkään sopeutumisen mittaamiseen sekä kartoitetaan tietoperustan aukkopaikat ja laadullisen tiedon tarpeet.

Älykkään sopeutumisen kansainvälisen näkökulman selvittämisen tavoitteena on tuottaa tietoa Europan unionin alueellista erilaistumista, oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista syrjäytymistä koskevien politiikoiden merkityksestä älykkään sopeutumisen mahdollistajana ja toteuttajana Suomessa. Esimerkkimaiden älykkään sopeutumisen soveltamisesta etsitään hyviä käytäntöjä, joita on mahdollista soveltaa Suomessa väestöltään supistuvilla alueilla ja kunnissa.

Älykkään sopeutumisen edellytyksiä, soveltamismahdollisuuksia ja ratkaisuja suomalaisessa yhteiskunnassa kartoitetaan aluksi kaikkien väestöltään supistuneiden kuntien näkemysten pohjalta ja sen jälkeen analyysiä syvennetään 4–5 tapaustutkimuskuntaan ja niiden sijaintimaakuntiin sekä kansalliseen tasoon. Tapaustutkimuskunnista laaditaan sopeutumisprofiilit ja -mallit, joiden pohjalta voidaan kuvata myös päätöksentekokoketjuja, joilla voidaan edetä kohti älykkään sopeutumisen soveltamista suomalaiseen yhteiskuntaan ja päätöksentekojärjestelmään paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla. Näiden tapaustutkimusten ja kansainvälisten maaesimerkkien tulosten pohjalta voidaan tarkentaa analyysia siitä, millä edellytyksillä älykäs sopeutuminen voi olla ratkaisu alueellisen eriytymisen hillitsemiseksi ja miten eriytymisen seurauksia voidaan lievittää suomalaisessa yhteiskunnassa.

Älykkään sopeutumisen ajattelutavan tuomisessa valmistelutyöhön ja päätöksentekoon sekä älykkään sopeutumisen toteuttamisessa eri aluetasoilla on keskeistä selvittää, millainen älykkään sopeutumisen ajattelutapa ja toimintamalli tukisi parhaiten hallinnon eri tasojen politiikoiden valmistelutyötä ja päätöksentekoa sekä poikkihallinnollista yhteistyötä. Tähän tavoitteeseen liittyy myös aluekehitykseen suunnattujen EU:n koheesiopolitiikan voimavarojen hyödyntämisen arviointi älykkään sopeutumisen näkökulmasta.