Johtajat
Kauran vesiliukoisella kuidulla, beetaglukaanilla, tiedetään olevan kolesterolia alentava vaikutus ja se tasaa aterian jälkeistä verensokerin nousua. Lisäksi kaura sisältää antioksidanttisia fenolisia yhdisteitä, kuten avenantramideja, ja kauran kuidut ovat suolistomikrobistolle tärkeää ravintoa. Kauraa käytetään laajasti pohjoismaalaisessa ruokavaliossa ja se sopii osaksi gluteenitonta ruokavaliota, eikä siinä ole FODMAP-yhdisteitä. Yli puolet maailman ihmisistä puolestaan käyttää riisiä pääasiallisena ravinnonlähteenään ja se on tuttu elintarvike myös suomalaisessa ruokapöydässä. Riisiä on tarjolla myös täysjyvänä, eikä siinä ole gluteenia tai FODMAP-yhdisteitä.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia vaikutuksia ja mitä eroja kauralla ja riisillä on kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ruokavaliossa, jossa ei ole gluteenia.
TUTKIMUSHENKILÖITÄ ETSITÄÄN — OTA ROHKEASTI YHTEYTTÄ!
Ajankohtaista
-
Vaikuttaako vähägluteeninen ruokavalio terveyteen?Vaikuttaako vähägluteeninen ruokavalio terveyteen?
-
OAT-GUT-BRAIN Turun yliopiston sivuilla
OAT-GUT-BRAIN Turun yliopiston sivuilla
Lue tutkimuksesta Turun yliopiston sivuilta. Kuva: Turun yliopisto/ Hanna Oksanen
Yhteistyö
Tutkimuksen kulku
Interventiotutkimuksen kesto on kuusi viikkoa ja se alkaa ja päättyy ateriakokeeseen.
Tutkimuksen kulku on esitetty alla olevassa kuvassa. Tutkimuksen aikana tutkittavat korvaavat ruokavalionsa viljatuotteet kaura- tai riisituotteilla annettujen ohjeiden mukaisesti ja välttävät muita gluteeniviljoja (= vähägluteeninen ruokavalio). Pienet määrät gluteenia hyväksytään (esim. pakkausmerkintä ”saattaa sisältää vehnää”) ja tutkittavilla on muutama vapaapäivä joka tutkimusviikko, jolloin saa syödä vapaasti.
Tutkimuspäivien ateriakokeiden yhteydessä otetaan verikokeita, tehdään neuropsykologisia testejä tietokoneella sekä selvitetään aterian aiheuttamaa kylläisyyttä ja vireystilaa. Tutkimuksen avulla voidaan selvittää, kuinka pitkäaikainen kauran tai riisin käyttö vaikuttaa ihmisen kokonaisvaltaiseen terveyteen, mutta myös miten pitkäaikainen käyttö vaikuttaa yksittäiseen kaura- tai riisiateriasta syntyvään vasteeseen.
Näin kattavaa tutkimusta kauran terveysvaikutuksista ei ole aiemmin tehty. Tutkimuksen avulla voidaan oppia ymmärtämään paremmin kauran kokonaisvaltaista merkitystä kansansairauksien ehkäisyssä ja gluteenia välttävien terveydessä.
Tutkimuksen kulku havainnekuvana:
Tutkimushenkilöt
Tutkimukseen otettiin mukaan henkilöitä Kuopiosta ja lähiseuduilta. Tutkimukseen otettiin uusia tutkittavia huhtikuun 2023 loppuun saakka ja tutkimusinterventio päättyy kesäkuussa 2023.
Tutkimuslaadun varmistamiseksi tutkittaville on määritelty seuraavat kriteerit:
Sisäänottokriteerit:
- Ikä 30–68-vuotta
- BMI 25–36
- korkea kolesteroli (ei vielä lääkitystä):
- kokonaiskolesteroli yli 5 mmol/l
- ja LDL yli 3 mmol/l
- tai HDL (miehet / naiset) alle 1,0 / 1,2 mmol/l
- kokonaiskolesteroli yli 5 mmol/l
- tai korkea verenpaine (lääkitys sallitaan):
- Systolinen: yli 140 mmHg
- Diastolinen: yli 90 mmHg
- tai molemmat
- tai sekä korkea kolesteroli että korkea verenpaine
- Sitoutuu noudattamaan annettua tutkimusruokavaliota kuuden viikon ajan
Poissulkukriteerit:
- Säännöllistä lääkitystä vaativa tila
- Säännöllinen tupakointi
- Raskaana tai imettää
Tutkimukseen soveltuvuus varmistettiin lisäksi seulontaverikokeella.
Lisätietoja
Näytteenotto
Tutkimuksen toteuttajat
Tutkimuksen toteuttavat Turun yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto ja se on tutkijalähtöinen. Tutkimuksen johtavat tutkijat ovat professori Kaisa Linderborg, Turun yliopisto ja professori Marjukka Kolehmainen, Itä-Suomen yliopisto. Vastuullinen lääkäri: Milla Tauriainen, Itä-Suomen yliopisto.
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin lääketieteellinen alueellinen tutkimuseettinen toimikunta on arvioinut tutkimussuunnitelman ja antanut siitä puoltavan lausunnon.
Tutkimuksen päärahoittajia ovat Suomen Kulttuurirahasto, sekä Turun ja Itä-Suomen yliopistot.
