Pitkittynyt yskä -tutkimus

Ryhmän kiinnostus yskään alkoi, kun havaittiin, että astmaatikot yskivät huomattavasti terveitä enemmän mannitolialtistuksen aikana. Mannitoli on sokerialkoholi, joka pulverina hengitettynä nostaa ilmateiden limakalvon nestekerroksen väkevyyttä eli osmolariteettia. Tutkimusryhmämme pitkäaikaisin kohde ovatkin hyperosmolaariset ilmatiealtistukset ja niiden käyttö yskän refleksikaaren toiminnan tutkimisessa. Olemme kehittäneet erilaisia hyperosmolaarisia altisteita kuten hyperosmolaarisen histamiinialtistuksen ja hyperosmolaarisen suola-altistuksen, johon on liitetty esilääkitys salbutamolilla. Viime aikoina olemme jälleen keskittyneet mannitolialtistukseen ja luoneet terveiden vapaaehtoisten avulla viitearvot sekä yskä- että keuhkoputkisupistumisvasteille.

Olemme havainneet, että yskävaste kuivan ilman kiivaalle hengittämiselle korreloi suolan aiheuttaman yskävasteen kanssa. Olemme tutkineet tämän yskävasteen biokemiallisia mekanismeja, vasteen kykyä erotella yskäpotilaat ja astmaatikot terveistä verrokeista, vasteen kykyä ennustaa sitä, hyötyykö potilas hengitettävästä kortikosteroidista, vasteen muutosta yskän hoidon aikana, ja vasteen kykyä ennustaa yskän jatkumista viiden vuoden perspektiivillä.

Vuonna 2017 teimme Kuopion ja Jyväskylän kaupungin työntekijöille kattavan kyselyn yskästä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Tutkimukseen osallistuneiden 3695 henkilön muodostamasta aineistosta olemme tutkineet pitkittyneen yskän esiintyvyyttä, riskitekijöitä ja seuraamuksia sekä analysoineet yskän ärsykkeiden yhteyttä yskän taustasairauksiin, kuten astmaan. Tutkituista seuraamuksista mainittakoon yskän aiheuttamat lääkärissäkäynnit ja sairaspäivät, joita siihen mennessä oli tutkittu hyvin vähän. Ensimmäisenä maailmassa pystyimme osoittamaan, että perinnöllinen tausta on mukana pitkittyneen yskän synnyssä.

Vuonna 2018 teimme osalle aiemman kyselyn vastaajista seurantakyselyn, jolla kartoitimme yskän jatkuvuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Aineistosta on tehty myös niin sanottu cluster analyysi, jolla pyritään määrittämään yskän fenotyyppejä. Osa vuoden 2017 tutkituista henkilöistä on antanut luvan käyttää jatkossa heidän Tilastokeskuksen, Kansaneläkelaitoksen, Syöpärekisterin sekä Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen tietojaan. Näiden rekistereiden avulla tulemme tulevaisuudessa edelleen tutkimaan pitkittyneen yskän ennustetta ja seuraamuksia.

Vuonna 2021 teimme Suomen Eläkeliiton jäsenille vastaavan kyselytutkimuksen kuin vuonna 2027 työikäisille. Näin aineistomme kattaa kaikki ikäryhmät.

Tutkimusryhmämme on mukana dosentti Minna Purokiven johtamassa fibrotisoivia keuhkosairauksia tutkivassa ryhmässä. Yhtenä sen tutkimushaarana on prospektiivisesti koottu kokonaisuus keuhkofibroosiepäilyn vuoksi tutkimuksiin tulleista potilaista, joille on perinteisten diagnostisten tutkimusten lisäksi tehty bronkoskopiateitse keuhkokudoksen kryobiopsia sekä runsaasti muita näytteitä. Tarkoituksena on tutkia fibrotisoiviin keuhkosairauksiin hyvin tavallisena oireena liittyvän yskän esiintyvyyttä, mekanismeja, riskitekijöitä ja ennustetta.

Vuonna 2024 aloitimme tutkimuksen, jossa pyrimme läytämään krooniseen yskään mahdollisesti liittyviä geneettisiä poikkeavuuksia hyödyntämällä Finngen aineistoa.

Vuonna 2025 pyrimme aloittamaan vuoden 2017 ja 2021 kerättyjen yskäkohorttien seurantatutkimukset terveysrekistereiden avulla. Tällä pyrimme tutkimaan kroonisen yskän pitkäaikaisseuraamuksia ja vaikutuksia. Tutkimme esimerkiksi, kuinka suurelle osalle yskijöistä vuosien mittaan kehittyy astma tai keuhkosyöpä ja mikä on kroonisen yskän vaikutus odotettavissa olevaan elinaikaan. Lisäksi tutkimme eläköitymistä, terveyspalvelujen käyttöä ja erilaisten hengitystielääkkeiden käyttöä.