Pitkittynyt yskä-tutkimusryhmä

Professori Heikki Koskela ja tutkimusryhmä

Tutkimusryhmämme tavoitteena on tutkia laaja-alaisesti pitkittyneen yskän esiintyvyyttä, riskitekijöitä, mekanismeja, diagnostiikkaa ja ennustetta. Tutkimusryhmä on aloittanut toimintansa vuonna 1999. Syksyyn 2019 mennessä ryhmä on tuottanut aiheesta 40 alkuperäisjulkaisua kansainvälisissä alan tieteellisissä lehdissä.

Tutkimusryhmä

  • Heikki Koskela, dosentti, LT, heikki.koskela (at) kuh.fi, keuhkosairauksien erikoislääkäri, osastonylilääkäri, keuhkosairaudet, medisiininen keskus, KYS
  • Anne Lätti, LL, väitöskirjatutkija, keuhkosairauksien erikoislääkäri, keuhkosairaudet, medisiininen keskus, KYS
  • Hanna Nurmi, LT, kliininen opettaja, keuhkosairaudet, medisiininen keskus, KYS
  • Minna Purokivi, dosentti, LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, apulaisylilääkäri, osaamiskeskusjohtaja, keuhkosairaudet, medisiininen keskus, Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS)
  • Jukka Randell, LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, apulaisylilääkäri, keuhkosairaudet, medisiininen keskus, KYS
  • Eeva Saari, LL, väitöskirjatutkija, keuhkosairaudet, medisiininen keskus, KYS

Pääasiallinen yhteistyökumppani ulkomailla

  • John Brannan, Ph.D., and his group, Dept of Respiratory and Sleep Medicine, John Hunter Hospital, New Lambton, Australia

 

Ryhmän kiinnostus yskään alkoi, kun havaittiin, että astmaatikot yskivät huomattavasti terveitä enemmän mannitolialtistuksen aikana. Mannitoli on sokerialkoholi, joka pulverina hengitettynä nostaa ilmateiden limakalvon nestekerroksen väkevyyttä eli osmolariteettia. Tutkimusryhmämme pitkäaikaisin kohde ovatkin hyperosmolaariset ilmatiealtistukset ja niiden käyttö yskän refleksikaaren toiminnan tutkimisessa. Olemme kehittäneet erilaisia hyperosmolaarisia altisteita kuten hyperosmolaarisen histamiinialtistuksen ja hyperosmolaarisen suola-altistuksen, johon on liitetty esilääkitys salbutamolilla.

Olemme havainneet, että yskävaste kuivan ilman kiivaalle hengittämiselle korreloi suolan aiheuttaman yskävasteen kanssa. Olemme tutkineet tämän yskävasteen biokemiallisia mekanismeja, vasteen kykyä erotella yskäpotilaat ja astmaatikot terveistä verrokeista, vasteen kykyä ennustaa sitä, hyötyykö potilas hengitettävästä kortikosteroidista, vasteen muutosta yskän hoidon aikana, ja vasteen kykyä ennustaa yskän jatkumista viiden vuoden perspektiivillä. Jo kahdenkymmenen vuoden ajan olemme tehneet yhteistyötä John Brannanin tutkimusryhmän kanssa. He työskentelevät Australiassa, jossa Heikki Koskela oli post-doc tutkijana vuosina 1997 – 1998.

Vuonna 2017 teimme Kuopion ja Jyväskylän kaupungin työntekijöille kattavan kyselyn yskästä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Tutkimukseen osallistuneiden 3695 henkilön muodostamasta aineistosta olemme tutkineet pitkittyneen yskän esiintyvyyttä, riskitekijöitä ja seuraamuksia sekä analysoineet yskän ärsykkeiden yhteyttä yskän taustasairauksiin, kuten astmaan. Tutkituista seuraamuksista mainittakoon yskän aiheuttamat lääkärissäkäynnit ja sairaspäivät, joita siihen mennessä oli tutkittu hyvin vähän. Ensimmäisenä maailmassa pystyimme osoittamaan, että perinnöllinen tausta on mukana pitkittyneen yskän synnyssä.

Vuonna 2018 teimme osalle aiemman kyselyn vastaajista seurantakyselyn, jolla kartoitimme yskän jatkuvuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Aineistosta on tehty myös niin sanottu cluster analyysi, jolla pyritään määrittämään yskän fenotyyppejä. Osa vuoden 2017 tutkituista henkilöistä on antanut luvan käyttää jatkossa heidän Tilastokeskuksen, Kansaneläkelaitoksen, Syöpärekisterin sekä Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen tietojaan. Näiden rekistereiden avulla tulemme tulevaisuudessa edelleen tutkimaan pitkittyneen yskän ennustetta ja seuraamuksia.

Tutkimusryhmämme on mukana dosentti Minna Purokiven johtamassa fibrotisoivia keuhkosairauksia tutkivassa ryhmässä. Yhtenä sen tutkimushaarana on prospektiivisesti koottu kokonaisuus keuhkofibroosiepäilyn vuoksi tutkimuksiin tulleista potilaista, joille on perinteisten diagnostisten tutkimusten lisäksi tehty bronkoskopiateitse keuhkokudoksen kryobiopsia sekä runsaasti muita näytteitä. Tarkoituksena on tutkia fibrotisoiviin keuhkosairauksiin hyvin tavallisena oireena liittyvän yskän esiintyvyyttä, mekanismeja, riskitekijöitä ja ennustetta.

Vuonna 2020 on tarkoitus aloittaa uuden yskäkohortin rekrytointi. Siihen pyritään ottamaan henkilöitä, joilla yskä on alkanut vastikään, 3 – 8 viikkoa aikaisemmin. Tämä olisi ainutlaatuinen aineisto, jonka avulla pyrimme prospektiivisesti selvittämään, miksi yskä joillakin henkilöillä pitkittyy jopa vuosia kestäväksi, elämänlaatua voimakkaasti alentavaksi vaivaksi.

Avainsanat

Ryhmän jäsenet - UEF