Työ ja mielen hyvinvointi - Mieliteko 2.0

Tausta

Tilastojen mukaan jopa puolella Suomen väestöstä on jokin mielenterveyden häiriö jossain vaiheessa elämää. Vakavat mielenterveyden häiriöt ovat yleisimpiä Pohjois-Savossa. Vuonna 2019 mielenterveyssyyt olivat ensimmäisen kerran yleisin syy jäädä työkyvyttömyyseläkkee lle. Vuonna 2021 mielialahäiriön takia varhaiseläköidyttiin useimmin mm. Pohjois-Savossa. Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä kasvoi vuosien 2016 ja 2019 välillä peräti 43 prosenttia. Mielenterveyssyiden aiheuttamat sairauspoissaolot ovat yleistyneet viime vuosina selvästi etenkin nuorilla ja varhaiskeski-ikäisillä naisilla. Mielenterveyden suorat ja epäsuorat kustannukset ovat Suomessa OECD-maiden suurimpien joukossa.

Tämänhetkiset yhteiskunnan poikkeukselliset isot haasteet sekä työelämän murros ja jatkuva muutos ovat lisänneet ihmisten mielenterveyteen ja mielen hyvinvointiin liittyviä haasteita niin alueellisesti, kansallisesti kuin kansainvälisesti. Työelämän jatkuva muutos ilmenee pysyvänä kiireen tunteena, informaationmäärän rajuna kasvuna ja lisääntyneenä moniosaamisen vaateena. Aivotyö ja teknologian hyödyntäminen ovat tulleet yhä useammalla työpaikalla osaksi työn tekemisen arkea. Näiden rinnalla koronapandemia aiheutti työnteon tavoissa nopeat muutokset, kuten digitalisaation sekä etä- ja hybridityön lisääntymisen. Pitkittynyt koronapandemia sekä Euroopan muuttunut turvallisuustilanne kuormittavat työntekijöitä suoraan työhön liittyvien kuormitustekijöiden lisäksi.

Tavoite ja kohderyhmä

Tämän ryhmähankkeen tavoitteena on edistää pohjoissavolaisen työikäisen väestön mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia työhyvinvoinnin näkökulmasta. Näin hanke on osaltaan ratkaisemassa Pohjois-Savossa mitattua maan korkeinta mielenterveyden sairastavuutta. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat Pohjois-Savossa työssä olevat vähintään 18 vuotta täyttäneet henkilöt. Itsensä työllistäjät ja yksinyrittäjät sekä osatyökykyiset kuuluvat kohderyhmään. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat yksityiset ja julkiset työnantajat eli työpaikat, jossa kohderyhmään kuuluvat henkilöt työskentelevät.

Toimenpiteet

Kuopion kaupunki toteuttaa kokonaisvaltaista työhyvinvoinnin muutosvalmennusta ja vaikuttavaa muutosviestintää, Savonia-ammattikorkeakoulun valmennuksissa erityispiirteenä on traumatietoinen lähestymistapa ja Humanistinen ammattikorkeakoulu keskittyy täsmätyökykyvalmennukseen. Itä-Suomen yliopisto tuottaa tietoa mielenterveysjohtamisesta ja tukee sen tietoon perustuvaa kehittämistä sekä toteuttaa mielen hyvinvoinnin edistämisen ABC-ohjelman pilotointia, implementointia ja arviointi yhdessä THL:n kanssa.

Tulokset

Ryhmähankkeen valmennusten tuloksena osallistujien kyky tunnistaa omaan mielenterveyteensä ja mielen hyvinvointiinsa liittyviä haasteita vahvistuu. Myös mielenterveyteen liittyvä osaaminen ja ymmärrys asiasta lisääntyvät. Työyhteisöjen ja organisaatioiden työkulttuuri muuttuu mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia paremmin tukevaksi. Näillä toimilla ja tuloksilla on suora yhteys työssä jaksamiseen ja siinä pysymiseen. Näillä on puolestaan suora positiivinen vaikutus työn tuottavuuteen. Lisäksi ryhmähankkeen tulosten avulla tuetaan suoraan tiedolla johtamista mielenterveysjohtamisen näkökulmasta sekä pilotoidaan ABC-toimintamalli, joka on maailman ensimmäinen tutkimukseen perustuva mielenterveyden edistämiseen tähtäävä yhteisöllinen ja kokonaisvaltainen väestötason ohjelma. Lisäksi vaikuttavalla viestinnällä tuetaan laaja-alaista toimintakulttuurin muutosta ja mielenterveyskysymyksiin liittyvää asennemuutosta lisäämällä mm. tietoa mielenterveyden tukemisesta työelämässä. Ryhmähankkeen toimilla tuetaan STM:n käynnistämää hallitusohjelman mukaista työelämän kehittämisohjelmaa (TYÖ2030). Henkilöstön työhyvinvointi on organisaatioiden tärkein pääoma, ja mielenterveys on keskeinen osa sitä.

Tämä ryhmähanke on osa vuonna 2021 käynnistynyttä kymmenvuotiseksi suunniteltua Pohjois-Savon laajuista Mieliteko-ohjelmaa.