Viliina Silvonen

Olen karjalaiseen itkuvirsiperinteeseen, tunteisiin ja perinteen muutokseen erikoistunut etnomusikologisesti suuntautunut folkloristi. Olen tutkinut itkuvirsiä niin karjalaisen arkistoaineiston pohjalta kuin etnografisesti haastatellen ja havainnoiden nyky-Suomen itkijöitä. Olen perehtynyt myös vähemmistönäkökulmiin, toiseuden ja kulttuurisen omimisen kysymyksiin. Yleisesti minua kiinnostaa menneisyyden ja nykyisyyden vuorovaikutus ja se, miten ihmiset uusintavat, soveltavat ja antavat merkityksiä perinteiksi mielletyille ilmiöille vaihtelevissa sosiaalisissa ja kulttuurisissa konteksteissa.

Tällä hetkellä (2/2026–3/2027) tutkin itkuvirisperinteen nykysovelluksia uskonnollisuuden ja henkisyyden näkökulmasta Alfred Kordelinin säätiön rahoituksella Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksella. Olen myös mukana Outi Valon johtamassa hankkeessa ”Kiistanalainen kansanperinne: Yhteisöjen osallistaminen tulevaisuuden arkistotutkimuksessa” (2026–2029, Taideyliopiston Sibelius Akatemia, Koneen Säätiö). Itä-Suomen yliopistolla olen etätyöläinen; työpisteeni on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkimusosastolla Helsingissä.

Väittelin Helsingin yliopistossa folkloristiikan alalta tammikuussa 2022. Väitöstutkimuksessani (ulkoinen linkki) analysoin aunuksenkarjalaisten itkuvirsien tunteita ja affektiivisuutta sekä poetiikkaa tekstin, musiikin ja tunteen kokonaisuutena arkistoäänitteillä. Monitieteinen tutkimus yhdistää performanssi- ja käytäntöteoreettisia sekä tunne- ja affektiteoreettisia näkökulmia. Metodologisesti tutkimus perustuu teksti-, musiikki- ja äänianalyysiin sekä moniaistiseen havainnointiin.

Kyynekanavat-hankkeessa (2021–2025, Koneen Säätiö, Itä-Suomen yliopisto, PI: Elina Hytönen-Ng) työskentelin yhteistyössä kansanmuusikko, itkijä Emmi Kuittisen kanssa. Tutkimme itkuja esittävänä taiteena ja nykykansanmusiikkina ja pohdimme erilaisia tapoja yhdistää tieteen ja taiteen näkökulmat; julkaisimme muun muassa ääniartikkelin (ulkoinen linkki). Kyynelkanavissa ja Karjalainen näkökulma kansanmusiikkiin Suomessa -hankkeessa (2023–2025, Suomen Kulttuurirahasto, Itä-Suomen yliopisto, PI: Pekka Suutari) olen analysoinut myös nyky-Suomen moninaisia, paikoin ristiriitaisiakin itkuvirsitulkintoja.

Filosofian maisteriksi valmistuin Turun yliopiston folkloristiikasta vuonna 2014. Minulla on myös äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan koulutus. Kuulun Eloren (ulkoinen linkki) toimituskuntaan ja olen yksi Päivystävä folkloristi -tiedeblogin (ulkoinen linkki) perustajista ja toimittajista.