Sulje

Tarkenna hakuasi

Eino Solje ([email protected])

Kliinisen tutkimuksen apulaipsrofessori ja Aivotutkimusyksikön johtaja

Tutkimusjohtaja, Frontotemporal Lobar Degeneration and Early Onset Dementia -tutkimusryhmä
Partneri kansallisessa FinFTD-tutkimuskonsortiossa

Kiinnostuksenkohteet

  • Otsa-ohimolohkorappeumat
  • Alzheimerin tauti
  • Varhain alkavat harvinaiset muistisairaudet
  • Biomarkkerit
  • Genetiikka
  • Eettiset kysymykset
  • Diagnostiikka
  • Muistisairauksiin liittyvät oikeudelliset kysymykset

 

Henri Leinonen ([email protected])

Laboratorioni tutkimus keskittyy pääasiassa kahteen aiheeseen: (1) Verkkokalvon homeostaattiseen hermostomuovautumiseen, sen mekanismeihin ja vaikutuksiin näön toiminnan kannalta; (2) kliinisten lääkkeiden uusiokäyttöön verkkokalvorappeumatautien hoidossa. Käytämme silmän verkkokalvoa mallikudoksena hermostomuovautuvuuden, farmakologian ja lääketutkimuksen tutkimuksessa useasta syystä: silmän läpinäkyvyys mahdollistaa verkkokalvon anatomian kuvantamisen kajoamattomin menetelmin; verkkokalvossa on tarkasti piirtynyt kerroksittainen rakenne ja rakenne-toimintahierarkia on selkeä; verkkokalvon hermovälitysjärjestelmä ja fysiologia on samantapainen kuin aivoissa, koska verkkokalvo ja väliaivot kehittyvät samasta massasta sikiön kehityksen aikana. Lisäksi on perusteltua väittää, että kehomme hermostojärjestelmistä verkkokalvon toiminta tunnetaan parhaiten.

Lääkekehityksemme keskittyy G proteiini-reseptoreihin vaikuttavien lääkeaineiden uusiokäyttöön verkkokalvorappeumissa, joihin ei ole olemassa lääkehoitoja. Olemme osoittaneet, että valitsemamme kolmen lääkeaineen yhdistelmähoito hidastaa verkkokalvorappeuman edistymistä merkittävästi tautimalleissa. Hankkeen seuraava tärkeä tavoite on löytää lääkehoitomme terapeuttiset mekanismit, jotta voimme jalostaa hoitostrategiaamme eteenpäin. Mekanistinen tietämys avaisi myös tietä täysin uudenlaisten lääkeaineiden kehitykselle.

Jarjish Rahaman ([email protected])

Olen tohtoritutkija, ja väitöskirjani otsikko on ’Mallinnus ja kuvankäsittely älykkäälle diffuusioläpivalaisulle’. Diffuusioläpivalaisu (DOT) on kuvantamistekniikka biologisten rakenteiden tutkimiseen näkyvällä ja lähellä infrapunaista valoa käyttäen. Sillä on potentiaalisia sovelluksia lääketieteessä, kuten funktionaalisten aivotutkimusten, rintasyöpäkuvantamisen ja pienten eläinten kuvantamisen osalta.

Työskentelen MSCA-DN-verkostossa nimeltä CONcISE, jonka tavoitteena on kehittää tietotehokkaita ja laadukkaita tekniikoita biolääketieteelliseen optiseen kuvantamiseen. Tutkimukseni keskittyy DOT:iin, jossa kehitän mallinnus- ja käänteisongelmanratkaisumenetelmiä älykkäälle DOT-järjestelmälle. Tutkimukseni sisältää valon kuljetusmallin kehittämisen, käänteisongelman ratkaisujen muotoilun ja yhteistyön muiden verkoston tutkijoiden kanssa.

Kaisa Paldanius ([email protected])

Kaisa Paldanius on koulutukseltaan filosofian tohtori (biokemia, molekulaarinen neurobiologia), joka toimii tieteellisenä koordinaattorina kansainvälisissä EU-rahoitteisissa ikääntymiseen ja dementiariskin ehkäisyyn liittyvissä tutkimushankkeissa: AD-RIDDLE, Prominent ja 2D-BioPAD. Kaisalla on yli 20 vuoden kokemus akateemisesta tutkimuksesta sekä prekliinisen vaiheen tutkimuksesta globaalissa CRO yrityksessä. Näitä taitoja hän hyödyntää moninaisissa Aivotutkimusyksikön kehitys- ja viestintätehtävissä.

Marja Laasonen ([email protected])

Marja Laasonen on psykologi, neuropsykologian erikoispsykologi ja opettaja. Hän on toiminut vuodesta 2021 logopedian professorina ja oppiaineen johtajana Itä-Suomen yliopistossa. Tämä ohella hän toimii Helsingin yliopistolla dosenttina ja vastuullisena tutkijana sekä tutkimuksen johtajana Helsingin yliopistollisessa sairaalassa. Aiemmin Marja Laasonen on toiminut psykologian ja logopedian professuureissa Turun yliopistossa ja yliopistonlehtorina neuropsykologian erikoistumiskoulutuksessa Helsingin yliopiston psykologian oppiaineessa.

Laasosella on kattava kokemus kliinisen neuropsykologian työstä ja hän on tehnyt yli 20 vuotta tutkimusta kehityksen ja oppimisen vaikeuksiin liittyen. Aihealueina ovat olleet dysleksia, ADHD, autismikirjon häiriöt ja kehityksellinen kielihäiriö. Tärkeimmässä tämänhetkisessä projektissaan Laasonen keskittyy kehitykselliseen kielihäiriöön pitkittäisasetelmassa ja monella analyysin tasolla aina genetiikasta ja aivotutkimuksesta monikielisyyteen ja vuorovaikutukseen: https://www.hus.fi/helsli-seurantatutkimus Hankkeessa sovelletaan edistyneitä koneoppimismentelmiä, vertailuita kansainvälisiin kohortteihin sekä rekisteritutkimusta.

Koulutuksen kehittämisessä Laasonen on edistänyt etenkin sulautuvia ja digitaalisia käytäntöjä ja viimeisimpänä tekoälykokeiluita. Myös tiedeviestinnässä ja tieteellisen tiedon kansantajuistamisessa hän hyödyntää tekoälyn mahdollisuuksia: https://twitter.com/ChildDMatters