Brexit, eli Iso-Britannian ero Euroopan unionista, tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia sitä, kuinka viralliset ja epäviralliset rajat ja rajanteot näkyvät eurooppalaisten muuttajien arjessa. Britannia erosi EU:sta tammikuun lopussa, mutta vuoden 2020 loppuun asti kestävänä siirtymäkautena on tärkeä tutkia tämän historiallisen muutoksen vaikutuksia muuttajien näkökulmasta. Pitkä epävarmuuden aika on jo vaikuttanut Euroopan sisäisten muuttajien elämään monin eri tavoin: heidän oleskeluoikeuksiinsa, työtilanteeseen ja uranäkymiin, identiteettiin sekä kuulumisen tunteisiin, olivat kyseessä sitten Britanniassa asuvat EU-kansalaiset tai muissa EU-maissa asuvat britit.
Itä-Suomen yliopistossa on käynnissä useampi Brexitiin ja muuttoliikkeisiin liittyvä tutkimushanke. YTT Tiina Sotkasiira on haastatellut Skotlannissa ja Englannissa asuvia suomalaisia osana Brexit ja Britannian suomalaiset -tutkimushankettaan. YTT Saara Koikkalainen on kerännyt aineistoa liittyen pohjoismaisten muuttajien kokemuksiin Lontoossa. Yhdessä tutkija Peter Holleyn (Helsingin yliopisto) ja YTT Nicol Savinettin (Global Europeans, Kööpenhamina), Koikkalainen on myös kerännyt myös kyselyaineiston liittyen muissa EU-maissa asuvien brittien kokemuksiin (n=752).
Tutkimukseni keskittyy nykykulttuuriin, mediaan ja yhteiskuntaan; osaamisalueisiini kuuluu mm. kirjallisuus- ja mediaturismi, digitalisaatio, median käyttö, fanikulttuurit ja kuuluminen. Työskentelen tohtoritutkijana ’Kieliviha – monitieteinen tutkimus kielivähemmistöjen kohtaamasta vihapuheesta Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä’ hankkeessa (Koneen Säätiö 2024-2026).
Organometallisten luminoivien yhdisteiden synteesi ja karakterisointi
Tutkimusteni keskeiset teemat liittyvät kehitykseen, oppimiseen ja tunnesäätelyyn. Viitekehyksenä on aivoterveys ja aivoergonomiset toimintaympäristöt. Aivoergonomiassa ympäristöä tarkastellaan joukkoon kuulumisen (turvallisuuden tunteen), informaatiomäärän ja kognitiivisten vaatimusten näkökulmista. Tavoitteena on suojata aivoja haitalliselta stressiltä ja ylikuormitukselta. Ylikuormittuminen heikentää aivoterveyttä, ja jarruttaa sekä tunnesäätelyn että toiminnanohjauksen iänmukaista kehitystä. Aivoterveyden edellytyksiä ovat myös riittävä ja palauttava uni, liikkuminen ja terveellinen ravitsemus, joihin tutkimukseni myös liittyvät.
Yleisen kiinnostukseni kohteena ovat kehityksen ja oppimisen biologiset reunaehdot, ihmisen tiedonkäsittelyn rajat sekä kulttuurin ja biologian yhteenkietoutuminen yksilönkehityksessä. Tutkimusten ja teoreettisen tarkastelun avulla pyrin lisäämään ymmärrystä ihmisen mielen toiminnasta, aivoterveyden merkityksestä ja tavoista edistää sitä. Tavoitteena on auttaa rakentamaan inklusiivisia ja aivoergonomisia toimintaympäristöjä, joissa kaikki voivat hyvin, kuuluvat joukkoon ja innostuvat oppimisesta.
Tavoitteenamme on kehittää ja tutkia uusien metalliyhdisteiden synteesimenetelmiä ja fysikaalista käyttäytymistä yhdistämällä kiinteästi kokeellisia ja laskennallisia lähestymistapoja. Merkittävä osa tutkimuksestamme sisältää helposti muokattavien valoa tuottavien molekyylien rakennesuunnittelua sekä niiden fotokemiallisten ominaisuuksien muutoksen seuraamista molekyylirakenteen sekä heikkojen molekyylien sisäisten ja välisten vuorovaikutusten funktiona. Perustava tieto rakenne-aktiivisuussuhteista, jota saamme synteesien, teorian ja spektroskopian kautta, mahdollistaa uusien materiaalien optisen ja elektronisen käyttäytymisen säätelyn. Perimmäisenä tavoitteenamme on parantaa materiaalien fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia, niin että voimme kehittää erilaisia valokemian sovelluksia, kuten kuvaustekniikoita, tunnistusta ja elektroluminesenssilaitteita.
FT Virpi Kaukio on ympäristöestetiikan tutkija, joka väitöskirjassaan (UEF 2013) tarkasteli taiteen ja fiktion tarjoamien ympäristökokemusten ja fyysisesti paikan päällä koettujen ympäristöjen monitahoista suhdetta. Viime aikoina Kaukio on tutkinut aineetonta kulttuuriperintöä ja soiden käyttöön ja kulttuuriseen luontosuhteeseen liittyviä muutoksia (Suotrendi-tutkimushanke, UEF, Koneen Säätiö, 2020-2023). Museosta toisinjulkaisemisen foorumina Kaukio kiinnostui työkokeilussaan (Riihisaari – Savonlinnan museo 2019) ja opiskellessaan museologiaa (Jyväskylän Avoin yliopisto 2023), jolloin hän laati luonnoksia moniaistisen museon mahdollisuuksista. Kaukio on jäsenenä Metsäsuhde-verkostossa, jossa tutkitaan mm. suomalaista luontosuhdetta osana aineetonta kulttuuriperintöä.
Museo toisinjulkaisemisen foorumina -projekti tarkastelee, millä tavoilla museon moniaistinen ja toiminnallinen ympäristö voisi tarjota uudenlaisen tilan tieteellisen tutkimuksen julkaisemiseen. Toisinjulkaiseminen tarkoittaa sellaisen tutkimustiedon tai tutkimusprosessiin liittyvän tiedon näkyväksi tekemistä, jota on haasteellista tai mahdotonta julkaista tavanomaisten tiedejulkaisukanavien kautta. Tutkimus etsii keinoja sanallistaa ja käsitteellistää kokemuksellista, aistimuksellista ja toiminnallista tietoa. Keskeisenä ajatuksena toisinjulkaisemisessa on tiedon tasa-arvoisempi saavutettavuus ja moniäänisyys. Museolle toisinjulkaiseminen antaa välineitä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tutkijoille se puolestaan tarjoaa uusia väyliä tutkimuksen julkaisemiseen. Projektia toteuttaa yliopistotutkija Virpi Kaukio (Itä-Suomen yliopisto, Koneen Säätiö 2024-2025). Tutkimusta tehdään museoiden kokeellisia toimintoja havainnoimalla ja haastattelemalla tutkijoita, taiteilijoita, museokentän toimijoita ja muita toisinjulkaisemisen toteutuksiin osallistuneita. Aineistoa analysoidaan ympäristöestetiikan, taiteentutkimuksen, etnografisen ja uusmaterialististen tutkimuksen menetelmin. Tieteellisten artikkeleiden lisäksi hankkeessa koostetaan käytännöllistä ohjeistusta toisinjulkaisemista suunnitteleville. Projektissa tehdään yhteistyötä museokentän toimijoiden kanssa, mm. Riihisaari – Savonlinnan museon ja Suomen metsämuseo Luston kanssa. Projektin kuulumisia voi seurata Instagram-tililtä @toisinjulkaisijat
