Tarkenna hakuasi

ELO – Hyvinvointialueiden päätöksenteon ja toiminnan merkitys maaseudun elinvoimalle profiilikuva

ELO – Hyvinvointialueiden päätöksenteon ja toiminnan merkitys maaseudun elinvoimalle

Projekti
01.08.2025 - 30.06.2027
Karjalan tutkimuslaitos, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta

Rahoittajat

Päärahoittaja

Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut hanketta Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista rahoista.

ELO – Hyvinvointialueiden päätöksenteon ja toiminnan merkitys maaseudun elinvoimalle

Vuonna 2023 toteutettu hyvinvointialueuudistus on merkittävä hallinnollinen uudistus, jossa sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta 21 hyvinvointialueelle. Uudistuksen tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut koko maassa, parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä vastata yhteiskunnallisiin muutoksiin.

Uudistus on kuitenkin tuonut mukanaan myös haasteita, erityisesti maaseutualueilla. Paikallisten palvelujen säilyttäminen ja saavutettavuuden turvaaminen ovat nousseet keskeisiksi huolenaiheiksi. Lisäksi hyvinvointialueiden rooli aluekehittämisessä on vielä muotoutumassa, eikä niillä ole selkeitä kannusteita alueellisen elinvoiman edistämiseen.

Tutkimushankkeessa tarkastellaan, miten hyvinvointialueiden päätöksenteko ja toiminta vaikuttavat maaseudun elinvoimaan. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten maaseutualueiden erityispiirteet otetaan huomioon hyvinvointialueiden strategioissa ja päätöksenteossa sekä millaisia vaikutuksia uudistuksella on ollut maaseudun näkökulmasta.

Tutkimuksen päätavoite:

  • Selvittää, miten hyvinvointialueiden päätöksenteko ja toiminta vaikuttavat maaseutualueiden elinvoimaan.

Osatavoitteet

  • Kansainvälinen vertailu: Hyödynnetään Tanskan aluehallintouudistuksesta saatuja oppeja suomalaisen uudistuksen tarkastelussa.
  • Strateginen analyysi: Tutkitaan, miten hyvinvointialueiden strategioissa ja päätöksenteossa huomioidaan maaseutualueiden erityistarpeet.
  • Tapaustutkimukset: Tuotetaan tapaustutkimusten avulla kokonaiskuva hyvinvointialueiden merkityksestä maaseutualueiden elinvoimalle.
  • Tietopohja ja suositukset: Tuotetaan tietopohja maaseutualueiden erityispiirteistä ja laaditaan politiikkasuosituksia, jotka tukevat hyvinvointialueiden päätöksentekoa.

Tutkimus on kaksivuotinen, ja sen toteuttaa Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia.

Avainsanat