Empiirisen oikeustutkimuksen yksikkö

Yksikön tehtävänä on tukea empiiristä oikeustutkimusta, vastata alaan liittyvän koulutuksen järjestämisestä ja kehittämisestä niin yliopiston sisällä kuin valtakunnallisestikin sekä ylläpitää yhteistyötä yliopiston sisällä ja ulkopuolisten sidosryhmien kanssa. Toimimme asiantuntijoina empiiristä otetta vaativissa oikeuden alan kehittämis-, selvitys- ja tutkimushankkeissa.

Annamme ohjausta empiirisiä menetelmiä käyttäville oikeustieteen opiskelijoille pääaineesta riippumatta. Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella on mahdollista suorittaa 25 opintopisteen laajuinen empiirisen oikeustutkimuksen opintokokonaisuus.

Yksikön vastuuhenkilönä toimii yliopistonlehtori Outi Ratamäki. Lisäksi yliopistonlehtori Niko Vartiainen on tiiviisti mukana yksikön kehittämisessä ja empiirisen oikeustutkimuksen opetuksessa. Oikeustieteiden laitoksella on myös muita empiirisen oikeustutkimuksen tekijöitä. Esimerkiksi kriminologian professori Mikko Aaltonen, lainsäädäntötutkimuksen professori Anssi Keinänen ja hallinto-oikeuden yliopistonlehtori Ulla Väätänen. Anssi ja Ulla ovat empiirisen oikeustutkimuksen yksikön perustajajäseniä.

Empiirinen oikeustutkimus

Empiirinen tutkimus yleisenä käsitteenä tarkoittaa kokemusperäistä, havaintoihin perustuvaa, ja mittaamalla selvitettyä. Toinen mahdollinen tapa tehdä tieteellistä tutkimusta on teoreettinen tutkimus, joka koostuu rationaalisista toiminnoista, kuten loogisesta päättelystä. Oikeustieteilijöille ”perinteinen” tapa tehdä tutkimusta liittyy usein lainoppiin, jonka tarkoituksena on systematisoida oikeutta ja tehdä tulkintasuosituksia. Empirian avulla sen sijaan tarkastellaan ympäröivää todellisuutta ja sen ilmiöitä sellaisina kuin ne ovat. Empiirisen tutkimuksen tunnusmerkkejä ovat tutkimusta varten kootut aineistot ja niiden käsittelyyn käytettävät tutkimusmenetelmät. Empiirisessä tutkimuksessa käytettävät aineistot koostuvat tyypillisesti kyselyistä, haastatteluista, tilasto- tai rekisteriaineistoista tai erinäisistä asiakirjoista. Oikeustutkimus on puolestaan oikeustieteellistä tutkimusta, jonka kohteena on oikeus järjestelmänä ja ilmiönä. Empiirinen oikeustutkimus tarkoittaa siis nimensä mukaisesti empiiristen menetelmien avulla toteutettavaa oikeustieteellistä tutkimusta. Tutkimusalaan liittyy myös vahva monitieteinen perinne, jossa hyödynnetään muun muassa taloustieteen, sosiologian ja tilastotieteen oppeja.

Mihin empiiristä oikeustutkimusta tarvitaan?

Viimeisten vuosikymmenten aikana empiirisen tiedon tarve päätöksenteossa on kasvanut. Yhteiskunnan johdonmukaisen kehittämisen kannalta on tärkeää, että päätöksenteko perustuu tutkittuun tietoon. Sääntelyn vaikuttavuuden ja sidosryhmien kokemusten arviointi mahdollistaa järkevän politiikan harjoittamisen myös tulevaisuudessa. On tärkeää, että empiiristä tutkimustietoa hyödynnetään esimerkiksi lainvalmistelun ja lainsäädäntöprosessin eri vaiheissa laajasti. Empiirisen tutkimuksen avulla saavutetaan eri oikeudenaloilla useita etuja verrattuna puhtaasti lainopilliseen tutkimukseen. Empirian avulla voidaan esimerkiksi:

1. kuvata vallitsevaa oikeustilaa ja sen yhteiskunnallista merkitystä
– Esimerkki 1: Kuinka oikeudellinen sääntely vaikuttaa nuorten/vanhusten/vammaisten syrjäytymiseen (ehkäisten tai vahvistaen)?
– Esimerkki 2: Millainen asema eläimillä on suomalaisessa oikeusjärjestelmässä oikeuskäytännön empiirisen analyysin avulla tarkasteltuna?

2. tarkastella toimijoiden, kuten oikeusprosessin asianosaisten, käyttäytymistä ja kokemuksia
– Esimerkki 1: Kuinka oikeudellisten prosessien tai päätöksenteon laatua (esimerkiksi ympäristölupapäätökset) voidaan parantaa asianosaisten kertoman ja kokemusten perusteella?
– Esimerkki 2: Kuinka rikokseen syyllistyneen henkilön käytös muuttuu vankeusrangaistuksen jälkeen? Mikä on rikoksen uusimisen todennäköisyys?

3. arvioida lainsäädännön muutosten ja toimenpideohjelmien vaikutuksia etukäteen
– Esimerkki 1: Kuinka paljon alkoholiveron korotus tulee vaikuttamaan alkoholin kulutukseen?
– Esimerkki 2: Kuinka paljon työntekijöiden irtisanomissuojan heikentäminen tulee lisäämään yritysten kannustimia palkata uutta työvoimaa?

4. arvioida ja mitata muutosten ja ohjelmien todellisia vaikutuksia jälkikäteen
– Esimerkki 1: Kuinka paljon alkoholiveron korotus vaikutti alkoholin kulutukseen?
– Esimerkki 2: Kuinka paljon työntekijöiden irtisanomissuojan heikentäminen vaikutti yritysten kannustimiin palkata uutta työvoimaa ja sitä kautta työllisyyteen?

5. kuvata tarkasti oikeus- ja hallintokäytäntöä
– Esimerkki: Toteutuuko eri ikäisten/sukupuolta olevien jne. tasavertainen kohtelu hallinnollisessa päätöksenteossa prosessin eri vaiheissa?

6. muodostaa todistusaineistoa oikeusprosessia varten
– Esimerkki: Kuinka paljon tuotteen hinta on kohonnut yhtiöiden kartellin vuoksi?

Empiirinen oikeustutkimus ei ole sidoksissa mihinkään nimenomaiseen oikeudenalaan, vaan kaikki alat voivat hyötyä empiirisestä tutkimuksesta. Empiria ei ole kuitenkaan itseisarvoista, vaan tutkimuskysymyksen tulee aina ohjata tutkimusmenetelmän valintaa. Tutkimusmahdollisuuksia tarjoavat ensinnäkin oikeutta kuvaavat aineistot, esimerkiksi valtiopäiväasiakirjat tai käräjäoikeuden tuomiot. Konkreettisia tutkimuskysymyksiä voivat tällöin olla vaikkapa viranomaiskäytäntöjen yhdenmukaisuuden tai rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavien tekijöiden kuvaaminen ja selittäminen. Toisaalta empiria mahdollistaa myös oikeuden toteutumisen havainnoinnin. Haastattelu- ja kyselytutkimuksen kautta voidaan esimerkiksi selvittää asianosaisten kokemuksia hallinnollisista prosesseista, oikeudellisesta päätöksenteosta, rikos- ja riita-asioiden sovittelumenettelystä jne.