Refine your search

Saimaa ringed seal research´s Profile image

Saimaa ringed seal research

Research group
01.01.2006 -
Department of Environmental and Biological Sciences, Faculty of Science, Forestry and Technology


The Saimaa ringed seal research project at the University of Eastern Finland (UEF) provides the scientific basis for the conservation of the Saimaa ringed seal population. The research group investigates ringed seal biology, estimate different risk factors, and develops new methods for conservation and monitoring. Research results have direct applications in conservation of the Saimaa ringed seal. By-catch mortality, changing environment (especially climate change), viability of the population, and development of new methods are key elements in different research projects. Current research issues include behavioral ecology, genetics and population modeling. In addition, the Saimaa ringed seal research maintains the Saimaa ringed seal tissue bank for current and future research and educational needs.


  • Saimaa ringed seal mother and pup
    Picture: Mervi Kunnasranta

    UEF is the only university that carries out field research on the ecology of the Saimaa ringed seal. In recent years, our research has focused especially on the survival of young age classes, because pup mortality is currently worryingly high. Furthermore, special focus is on dispersal of pups during their first critical year. Additionally, impacts of weather, human caused disturbance, and predation on the seal population are studied. The methods used include GPS/GSM- and VHF-telemetry, and remotely operated cameras. These technologies enable detailed monitoring of individuals for several months (telemetry) or even through an individual’s whole life (individual recognition based on photo-ID). Results from individual monitoring can be utilized also in population modeling, which enables risk assessment at the population level.

    Current monitoring and conservation methods of the Saimaa ringed seal have mostly been developed at the University of Joensuu. UEF has continued this work. Development of methods for monitoring has been focused especially on estimation of juvenile mortality and improvement of pup survival in the changing climate. UEF has created and tested ‘man-made snowdrift’ method for artificially improving the lair conditions during breeding season. This method was successfully used at large scale as conservation action during the mild winter 2014.

  • Swimming Saimaa ringed seal
    Picture: Marja Niemi

    The genetic diversity of the Saimaa ringed seal is very low, and the population is divided into several small subpopulations. These factors can make the Saimaa ringed seal population vulnerable to environmental changes. Part of the UEF research in Saimaa ringed seal genetics is to investigate the role and maintenance of genetic diversity in isolated and endangered host–parasite systems. The aim is to elucidate whether the extremely low genetic variability of the Saimaa ringed seal is reflected in the species composition and genetic diversity of associated parasites. In addition, the genetic diversity in Major Histocompatibility Complex (MHC) genes will be compared between Saimaa ringed seals and ringed seals from Baltic Sea and Lake Ladoga. The research will help us to understand the long-term changes in genetic diversity in isolated host-parasite –systems and the importance of parasites in maintaining the diversity in immune system genes. It will also be easier to estimate the role of parasites in survival of endangered Saimaa ringed seal.

    UEF participates in the Saimaa ringed seal genome project lead by the University of Helsinki. The genome project aims to sequence and publish the full genome of the Saimaa ringed seal. The resultant information can be used to enhance conservation of the critically endangered population.

  • In the 1960s, extremely high mercury concentrations were measured from the tissues of Saimaa ringed seals. The high mercury concentrations are suspected to be contributing cause to the rapid decline of the Saimaa ringed seal population. Even though the industrial emissions of mercury have declined drastically during the last decades, silvicultural treatments, atmospheric transport and floods can release heavy metals from current and the old historical deposits from soils near the Lake Saimaa and from far away areas. In addition to heavy metal contamination, other atmospherically transported chemicals form a threat to the Saimaa ringed seal. These include, but are not limited to, for example polyfluorinated compounds (PFS – used in the manufacture of Teflon) and polybrominated compounds (PBDE – which are used as flame retardants). Ecotoxicological research in our group is aimed to determine the present concentrations of the environmental contaminants in Saimaa ringed seals, and to assess the effects of the chemical load on the well-being of the Saimaa ringed seal.

  • UEF collects Saimaa ringed seal photo-ID catalogue. If you wish to send your photos for research purposes and get information about the seal photographed, please send them to:

    Please provide the following information: name of the photographer, date and location for the photos. Photo quality does not matter as long as fur pattern can be distinguished. Photos will not be published without permission and all rights are reserved to the photographer.

  • Three different size Saimaa ringed seal skulls
    Picture: Mervi Kunnasranta

    Saimaa ringed seal tissue bank is maintained by Department of Environmental and Biological Sciences, University of Eastern Finland. Tissue samples collected from Saimaa ringed seals found dead are deposited for current and future research and educational needs. The earliest samples are from the 1970s. Currently, the tissue bank database contains samples (muscle, blubber, liver, kidney, baculum, skin, skull and/or hair) of over 600 Saimaa ringed seals. In addition, skulls of Saimaa ringed seals are conserved by UEF.


    The 2020s

    Nepovinnykh, E.,  Eerola T., Kalviainen, H. 2020. Siamese Network Based Pelage Pattern Matching for Ringed Seal Re-identificationThe IEEE Winter Conference on Applications of Computer Vision (WACV) Workshops pp. 25-34. DOI:

    The 2010s

    Savriama Y., Valtonen M., Kammonen J. I., Rastas P., Smolander O.-P., Lyyski A., Häkkinen T. J., Corfe I. J., Gerber S., Salazar-Ciudad I.,  Paulin L., Holm L., Löytynoja A., Auvinen P. & Jernvall J. 2018. Bracketing phenogenotypic limits of mammalian hybridization. Royal Society open science 5: 180903. DOI:

    Shafer, A. B., Wolf, J. B., Alves, P. C., Bergström, L., Bruford, M. W., Brännström, I., … & Fawcett, K. D. 2015. Genomics and the challenging translation into conservation practice. Trends in Ecology & Evolution 30.2 : 78-87. DOI:

    Martinez-Bakker, M. E., Sell, S. K., Swanson, B. J., Kelly, B. P., & Tallmon, D. A. 2013. Combined genetic and telemetry data reveal high rates of gene flow, migration, and long-distance dispersal potential in Arctic ringed seals (Pusa hispida). PLoS One 8: e77125. DOI:

    Sainmaa, S. & Kunnasranta, M. 2010. Distemper viruses in seals – literature review. (In Finnish with English summary). Suomen Eläinlääkärilehti 116: 7-11.

    The 2000s

    Hyvärinen, H., Palviainen, A., Strandberg, U. & Holopainen, I.J. 2009. Aquatic Environment and Differentiation of Vibrissae: Comparison of Sinus Hair Systems of Ringed Seal, Otter and Pole Cat. Brain Behav Evol 74: 268-279. DOI:

    Strandberg, U., Käkelä, A, Lydersen C,  Kovacs KM, Grahl-Nielsen O, Hyvärinen H. & Käkelä, M. 2008. Stratification, composition, and function of marine mammal blubber: the ecology of fatty acids in marine mammals. Physiol Biochem Zool. 81(4): 473-85. DOI:

    Bell,S., Hampshire, K. & Tonder, M. 2008. Person, place, and knowledge in the conservation of the Saimaa ringed seal. Society and Natural Resources 21(4): 277-293. DOI:

    Usenius, T., Mustonen, A.-M., Usenius, J.-P., Hyvärinen, H., Sipilä, T., Koskela, J. T. & Nieminen, P. 2007. Magnetic resonance imaging and its applications in morphological studies of pinnipeds. Ann. Zool. Fennici 44: 355–367. DOI:

    Sinisalo, T., Poulin, R., Högmnader, H, Juuti, T. & Valtonen E.T. 2004. The impact of sexual selection on Corynosoma magdaleni (Acanthocephala) infrapopulations in Saimaa ringed seals (Phoca hispida saimensis). Parasitology 128: 179-185. DOI:

    Kostamo A, Hyvärinen H, Pellinen J. & Kukkonen JVK. 2002. Organochlorine concentrations in the Saimaa ringed seal (Phoca hispida saimensis) from Lake Haukivesi, Finland, in 1981-2000 and in its diet today. Environ. Toxicol. Chem. 21 (7), 1368-1376. DOI:

    Käkelä, A., Käkelä, R. & Hyvärinen, H. 2002. Analysis of hepatic vitamins A1, A2, their fatty acyl esters, and vitamin E for biomonitoring mammals feeding on freshwater fish. Environmental Toxicology and Chemistry 21: 390-396. DOI:

    Palo, J.U., Hyvärinen, H., Helle, E., Mäkinen, H.S. & Väinölä, R. 2002. Postglacial loss of microsatellite variation in the landlocked Lake Saimaa ringed seal. Conservation Genetics 4: 117-128. DOI:

    Kostamo A, Viljanen M, Pellinen J. & Kukkonen J. 2000. EOX and organochlorine compounds in fish and ringed seal samples from Lake Ladoga, Russia. Chemosphere 41, 1733-1740. DOI:

    Kostamo A, Medvedev N, Pellinen J, Hyvärinen H & Kukkonen JVK. 2000. Analysis of organochlorine compounds and extractable organic halogen in three subspecies of ringed seal from northeast Europe. Environ. Toxicol. Chem. 19 (4), 848-854. DOI:

    The 1990s

    Kokko, H., Helle, E., Lindström, J., Ranta, E., Sipilä, T. & Courchamp, F. 1999. Backcasting population sizes of ringed and grey seals in the Baltic and Lake Saimaa during the 20th century. Ann. Zool. Fenn. 36: 65-73. DOI:

    Kokko, H., Lindström, J., Ranta, E., Sipilä, T. & Koskela, J. 1998. Estimating the demographic effective population size of the Saimaa ringed seal (Phoca hispida saimensis Nordq.). Anim. Cons. 1: 47-54. DOI:

    Käkelä, R. & Hyvärinen, H. 1998. Composition of polyunsaturated fatty acids in the liver of freshwater and marine ringed seals (Phoca hispida ssp.) differs largely due to the diet of the seals. Comparative Biochemistry & Physiology – B: Comparative Biochemistry B 120: 231-237. DOI:

    Käkelä, R. & Hyvärinen, H. 1997. Fatty acid compositions and vitamin A and E status of endangered freshwater ringed seals (from Finland and Western Russia) differ from those of marine seals. Recent Lipids Res. 1: 1-7.

    Käkelä, R., Hyvärinen, H. & Käkelä, A. 1997. Vitamins A1 (Retinol), A2 (3,4-Didehydroretinol) and E (ƒ¿-Tocopherol) in the liver and blubber of lacustrine and marine ringed seals. Comp. Biochem. Physiol. 116B: 27- 33. DOI:

    Medvedev, N., Panichev, N. & Hyvärinen, H. 1997. Levels of heavy metals in seals of Lake Ladoga and the White Sea. Sci. Total Environ. 206: 95-105. DOI:

    Ranta, E., Lindström, J. & Kokko, H. 1996. Ecological risk analysis: the case of the Saimaa ringed seal. Ambio 25: 363-365. DOI:

    Sipilä, T., Medvedev, N. V. & Hyvärinen, H. 1996. The Ladoga seal (Phoca hispida ladogensis Nordq.). Hydrobiologia 322: 193-198. DOI:

    Käkelä, R. & Hyvärinen, H. 1996. Site-specific fatty acid composition in adipose tissues of several northern aquatic and terrestrial mammals. Comparative Biochemistry and Physiology 115B: 501-514. DOI:

    Koistinen, J., Paasivirta, J., Suonperä, M. & Hyvarinen H. 1995. Contamination of pike and sediment from the Kymijoki river by PCDs, PCDDs, and PCDFs: Contents and patterns compared to pike and sediment from the Bothnian Bay and seasl from Lake Saimaa. Environn. Sci. Technol. 29 (10): 2541-2547. DOI:

    Käkelä, R., Ackman, R. G. & Hyvärinen, H. 1995. Very long chain polyunsaturated fatty acids in the blubber of ringed seals (Phoca hispida sp.) from Lake Saimaa, Lake Ladoga, the Baltic Sea and Spitsbergen. Lipids 30: 725-731. DOI:

    Käkelä, R. & Hyvärinen, H. 1993. Fatty acid composition of fats around the mystacial and superciliary vibrissae differs from that of blubber in the Saimaa ringed seal (Phoca hispida saimensis). Comparative Biochemistry and Physiology 105B: 547-552. DOI:

    Käkelä, R., Hyvärinen, H. & Vainiotalo, P. 1993. Fatty acid composition in liver and blubber of the Saimaa ringed seal (Phoca hispida saimensis) compared with that of the ringed seal (Phoca hispida Botnica) and grey seal (Halichoerus grypus) from the Baltic. Comparative Biochemistry and Physiology 105B: 553-565. DOI:

    Hyvärinen, H. & Nieminen, M. 1990. Differentiation of the ringed seal in the Baltic Sea, Lake Ladoga and Lake Saimaa. Finnish Game Research 47: 21-27.

    Sipilä, T. 1990. Lair structure and breeding habitat of the Saimaa ringed seal (Phoca hispida saimensis Nordq.) in Finland. Finnish Game Res. 47: 11-20.

    Sipilä, T., Helle, E. & Hyvärinen, H. 1990. Distribution, population size and reproductivity of the Saimaa ringed seal (Phoca hispida saimensis Nordq.) in Finland, 1980-84. Finnish Game Res. 47: 3-10.

    the 1980s

    Hyvärinen, H. 1989. Diving in darkness: whiskers as sense organs of the ringed seal (Phoca hispida saimensis). J. Zool. (Lond.) 218: 663-678. DOI:

    Valtonen, E.T. & Helle, E. 1988. Host-parasite relationships between two seal populations and two species of Corynosoma (Acanthocephala) in Finland. J. Zool. 214: 361-371. DOI:

    Helle, E., Hyvärinen, H. & Stenman, O. 1985. PCB and DDT levels in the Baltic and Saimaa seal populations. Finnish Game Res. 44: 63-68.

    Hyvärinen, H. & Sipilä, T. 1984. Heavy metals and high pup mortality in the Saimaa ringed seal population in Eastern Finland. Mar. Pollut. Bull. 15: 335-337. DOI:

    Helle, E., Hyvärinen, H. & Sipilä, T. 1984. Breeding habitat and lair structure of the Saimaa ringed seal Phoca hispida saimensis Nordq. in Finland. Acta Zool. Fenn. 172: 125-127.

    Hyvärinen, H. & Katajisto, H. 1984. Functional structure of the vibrissae of the ringed seal (Phoca hispida Schr.). Acta Zool. Fenn. 171: 27-30.

    Helle, E., Hyvärinen, H., Pyysalo, H. & Wickström, K. 1983. Levels of organochlorine compounds in an inland seal population in Eastern Finland. Marine Pollution Bulletin 14: 256-260. DOI:

    Kari, T. & Kauranen, P. 1978. Mercury and selenium contents of seals from fresh and brackish water in Finland. Bull. Envir. Contam. Toxic. 18: 273- 280. DOI:

    Karppanen, E. & Henrikson, K. 1974. Kvicksilver- occh klorerade kolvätehalter I havs- och insjösälär. Suomen Eläinlääkärilehti.

    Helminen, M., Karppanen, E. & Koivisto, I. 1969. Saimaan norpan elohopeapitoisuudesta 1967. Suomen Eläinlääkärilehti 74: 87-89.

    Hendrikson, K, Karppanen, E. & Helminen, M. 1969. Mercury in inland and marine seals. Nordisk hygienisk tidskrift 50: 54-59.



    Auttila, M., Heikkilä, P., Koskela, J., Kunnasranta, M., Marttinen, I., Niemi, M., Tiilikainen, R. & Sipilä, T. 2016. Uudet menetelmät tehostavat saimaannorpan suojelua ja kannanseurantaa muuttuvassa ilmastossa. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 223.

    Kunnasranta, M., Levänen, R., Auttila, M. Niemi, M. & Markku Viljanen. 2014. Toimintasuunnitelma – Saimaannorpan pesintäolosuhteiden ennallistaminen muuttuvassa ilmastossa. WWF Suomen raportteja 31.

    Nordström, M., Högmander, J., Halkka, A., Keränen, S., Kunnasranta, M., Nummelin, J., Miettinen, M., Niinimäki, T. & Tolvanen, P. 2011: Itämerennorppa Saaristomerellä – unohdettu uhanalainen. – Maailman luonnon säätiön WWF Suomen rahaston raportteja 28.

    Auttila, M., Niemi, M. & Kunnasranta, M. 2010: Forskning som grund för skyddet av saimenvikaren. Fiskeritidskrift 4: 22-23.

    Taskinen, J. (Ohjaus & käsikirjoitus) & M. Kunnasranta (käsikirjoitus) 2010: Dokumenttielokuva: Jäätä rakastavat / Ice-loving seals, 53 min., YLE.

    Kunnasranta, M. 2007: Jään ja lumen seuralainen. Saimaan Luonto 2007-2008: 8-9.

    Kunnasranta, M. 2007: Valtaosa itämerennorpista elää Perämerellä. Hailuodon luonto 6:24-25.

    Kunnasranta, M. 2005: Sulevi – Pyhäselän viimeinen? Norpat katoavat pohjoiselta Saimaalta. Pohjois-Karjalan Luonto 21: 2-3.

    Hyvärinen, H., Kunnasranta, M., Nieminen, P. & Taskinen, J. 2004: Hyle – Saimaan oma norppa. Tammi 145 s.

    Hyvärinen, H., Sipilä, T., Koskela, J. & Kunnasranta, M. 1999: Saimaannorppa. Teoksessa: Kuusisto, E. (toim.) Elävä Saimaa: 126-136. Tammi.

    Hyvärinen, H., Sipilä, T., Koskela, J. & Kunnasranta, M. 1999: The Saimaa ringed seal. Teoksessa: Kuusisto, E. (toim.), Saimaa a living lake: 126- 136. Tammi.

    Sipilä, T. & Hyvärinen, H. 1998: Status and biology of Saimaa (Phoca hispida saimensis) and Ladoga (Phoca hispida ladogensis) ringed seals. Teoksessa: Heide- Jorgensen, M. P. & Lydersen, C. (toim.), Ringed seals in the north Atlantic: 83-99. The North Atlantic Marine Mammal Commission (NAMMCO) Scientific Publications, No 1.

    Hyvärinen, H. 1995: Structure and function of the vibrissae of the ringed seal (Phoca hispida L.). Teoksessa: Kastelein R.A., Thomas J.A. and Nachtigall P.E., (toim.), Sensory Systems of Aquatic Mammals: 431-447. De Spiel Publishers. Woerden.

    Hyvärinen, H. & Sipilä, T. 1992: Saimaannorppa Phoca (Pusa) hispida saimensis. Teoksessa: Elo, U. (toim.), Maailman uhanalaiset eläimet: 68-71. Weilin & Göös.

    Sipilä, T. & Kurlin, K. 1992: Infared videothermography as a method for locating the undersnow lairs of the ringed seal. Teoksessa: Priede, I.G. & Swift, S.M. (toim.), Wildlife telemetry. Remote monitoring and tracking of animals: 35-40. Ellis Horwood Ltd. New York.

    Sipilä, T. 1991: Saimaanhyljealueiden suojelutavoitteet. Maailman Luonnon Säätiön WWF Suomen Rahaston Raportteja, No 5. 82 s.

    Becker, P. (toim.) 1984: Saimaannorppa. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy. 136 s.



    Liukkonen, L. 2020: Linking spatial ecology to conservation of the endangered Saimaa ringed seal. PhD Thesis, University of Eastern Finland.

    Koivuniemi, M. 2019: Monitoring the endangered Saimaa ringed seal in a changing climate. PhD thesis, University of Eastern Finland.

    Oksanen, S. 2015: Spatial ecology of the grey seal and ringed seal in the Baltic Sea – seeking solutions to the coexistence of seals and fisheries. PhD thesis, University of Eastern Finland.

    Auttila, M. 2015: The endangered Saimaa ringed seal in a changing climate – challenges for conservation and monitoring. PhD thesis, University of Eastern Finland.

    Valtonen, M. 2014: Conservation genetics of the Saimaa ringed seal: insights into the history of a critically endangered population. PhD thesis, University of Eastern Finland.

    Niemi, M. 2013: Behavioural ecology of the Saimaa ringed seal – implications for conservation. PhD-thesis, University of Eastern Finland.

    Strandberg, U. 2012: Detailed stratification patterns and vertical layering of lipids in seal blubber – source of ecophysiological information. PhD-thesis, University of Eastern Finland.

    Tonder, M. 2005: Anatomy of an Environmental Conflict- A Case Study of the Conservation of the Saimaa Ringed Seal. PhD-thesis, University of Joensuu.

    Palo, J. 2003: Genetic diversity and phylogeography of landlocked seals. PhD-thesis, University of Helsinki.

    Sipilä, T. 2003: Conservation Biology of Saimaa ringed seal (Phoca hispida saimensis) with reference to other European seal populations. PhD-thesis, University of Helsinki.

    Kunnasranta, M. 2001: Behavioural biology of two ringed seal (Phoca hispida) subspecies in the large European lakes Saimaa and Ladoga. PhD-thesis, University of Joensuu.

    Moisseinen, E. 1997: Contingen valuation. The case of the Saimaa seal. PhD-thesis, University of Joensuu.

    Käkelä, R. 1996: Fatty acid compositions in subspecies of ringed seal (Phoca hispida) and several semiaquatic mammals: site-specific and dietary differences. PhD-thesis, University of Joensuu.



    Kostamo, A. 2004: Orgaaniset klooriyhdisteet saimaan-, laatokan- ja jäämerennorpissa. Lisensiaatintutkimus. Joensuun yliopisto.

    Moisseinen, E. 1992: Norpan suojelun taloustieteellinen tarkastelu. Lisensiaatintutkimus, Joensuun yliopisto.

    Sipilä, T. 1992: Saimaannorpan (Phoca hispida saimensis Nordq.) pesintä-, populaatio- ja suojelubiologiasta. Lisensiaatintutkimus, Joensuun yliopisto.



    The 2020s

    Kurki, T. 2020. Sexual dimorphism and growth in the skulls of Saimaa ringed seal (Pusa hispida saimensis) – A 3D geometric morphometric approach. Pro gradu tutkielma, Itä-Suomen yliopisto.

    Niskanen, K. 2020. Saimaannorppien (Pusa hispida saimensis) elinpiirit ja makuupaikat Saimaan Pihlajavedellä. Pro gradu tutkielma, Itä-Suomen yliopisto.

    Lushpanov, A. 2020. Instance segmentation of Ladoga ringed seals. Diplomityö. LUT university.

    Zavialkin, D. 2020. CNN-based ringed seal pelage pattern extraction. Diplomityö. LUT university.

    The 2010s

    Nihtilä, H. 2019. Hylkeiden osmoottinen säätely ja saimaannorpan (Pusa hispida saimensis) munuaisten anatomia. Pro gradu tutkielma, Helsingin yliopisto.

    Mutka, P. 2019. Pihlajaveden saimaannorppien (Pusa hispida saimensis) sosiaalinen verkosto. Pro gradu tutkielma, Itä-Suomen yliopisto.

    Mettinen, M. 2018. Saimaannorpan karvanvaihdon ajoittuminen. Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto.

    Miettinen, M. 2018. Saimaannorpan sosiaaliset verkostot Haukivedellä. Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto.

    Korhonen, S. 2017: Talviaikaiset häiriötekijät saimaannorpan (Phoca hispida saimensis) pesintäympäristössä. Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto.

    Nepovinnykh, E. 2017: Saimaa ringed seal fur pattern extraction for identification purposes. Diplomityö, Lappeenrannan teknillinen yliopisto.

    Kosyanenko, E. 2017: Convolutional neural networks for Saimaa ringed seal segmentation. Diplomityö, Lappeenrannan teknillinen yliopisto.

    Popova, A. 2017: Co-segmentation methods for wildlife-photo identification. Diplomityö, Lappeenrannan teknillinen yliopisto.

    Zhelezniakov, A. 2015: Automatic image-based identification of Saimaa ringed seals. Diplomityö, Lappeenrannan teknillinen yliopisto.

    Kauppinen, P. 2014: Itämerennorppanaaraiden (Phoca hispida botnica) liikkuminen ja elinympäristön käyttö. Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto.

    Kettunen, J. 2014: Saimaannorpan elinpiirin mallinnus, Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto.

    Tiainen, H. 2014: Itämerennorpan (Phoca hispida botnica) elinpiirin koko ja liikkuminen. Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto.

    Buuri, H. 2013: Saimaannorppanaaraiden (Phoca hispida saimensis) yksilöntunnistus ja pesäpaikkauskollisuuden selvittäminen geneettisin menetelmin pesäpaikoilta kerätyistä istukkanäytteistä. Pro gradu -tutkielma, Oulun yliopisto.

    Liukkonen, L. 2013: Saimaannorpan (Phoca hispida saimensis) elinpiirien ajallinen vaihtelu ja seurantamenetelmät. Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto.

    Pätynen, J. 2013: Saimaannorpan (Pusa hispida saimensis) raskasmetallikuormitus 2000-luvulla. Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto.

    Virkkunen, H. 2013: PCB-yhdisteet saimaannorpan (Pusa hispida saimensis) traanikudoksessa: nykytilanteen määrittely ja uusien analyysimenetelmien kehittäminen. Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto.

    Nakari, A.-M. 2013: Saimaannorpan (Phoca hispida saimensis) ravinnonkäyttö 2000-luvulla. Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto.

    Levänen, R. 2013: Saimaannorpan (Phoca hispida saimensis) pesintä apukinoksissa ja poikaspesien vedenalainen ympäristö. Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto.

    Koivuniemi, M. 2012: Photo-ID saimaannorpalla (Phoca hispida saimensis). Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto.

    Saarto, J. 2011: GPS-GSM-laitteen sovellutukset saimaannorppatutkimuksessa. Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto.

    Ahola, R. 2010: Fortum-katiskatempauksiin Saimaalla vuosina 2008 ja 2009 osallistuneiden kalastajien saimaannorpan suojelukulttuuri. Pro gradu-tutkielma, Itä-Suomen yliopisto.

    Oksanen, S.M. 2010: Home range and movements of the Saimaa ringed seal (Phoca hispida saimensis Nordq.). Pro gradu-tutkielma, Jyväskylän yliopisto.

    The 2000s

    Margaritis, M. 2009: Saimaannorppakuuttien (Phoca hispida saimensis) levittäytyminen ja elinympäristön käyttö. Pro gradu-tutkielma, Joensuun yliopisto.

    Paavilainen, P. 2007: Ihmistoiminnan vaikutus saimaannorpan (Phoca hispida saimensis) käyttäytymiseen. Pro gradu-tutkielma, Helsingin yliopisto.

    Toivanen, M. 2007: Saimaannorpan (Phoca hispida saimensis) kasvu. Pro gradu-tutkielma, Joensuun yliopisto.

    Laita, S. 2005: Saimaannorppa kunnan suunnittelussa. Pro gradu-tutkielma, Helsingin yliopisto.

    Nisula, R. 2004: Vedenkorkeuden vaihtelun ja lumen määrän vaikutus saimaannorpan (Phoca hispida saimensis) pesintään. Pro gradu-tutkielma, Joensuun yliopisto.

    Rautio, A. 2004: Saimaannorpan (Phoca hispida saimensis) jäänalainen ääntely ja käyttäytyminen pesintäaikaan. Pro gradu-tutkielma, Joensuun yliopisto.

    Huovinen, L. 2003: Talviaikaisten vedenkorkeuden vaihtelujen vaikutukset saimaannorpan (Phoca hispida saimensis) pesäpoikaskuolleisuuteen ja vieroituskuolleisuuteen ja pesäkuolleiden poikasten painoon. Pro gradu-tutkielma, Joensuun yliopisto.

    Kokko, S. 2003: Saimaan Pihlajaveden paikallisten asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden asenne saimaannorppaan (Phoca hispida saimensis) sekä heidän käsityksiään saimaannorppien mahdollisesti aiheuttamista kalastusvahingoista. Pro gradu-tutkielma, Joensuun yliopisto.

    Kolehmainen, P. 2001: Norpan (Phoca hispida) perinnöllisen muuntelun arviointi RAPD-menetelmällä. Pro gradu-tutkielma, Joensuun yliopisto.

    The 1990s

    Huttu, P-L. 1999: Saimaan- ja itämerennorpan eri sukupuolten aivojen suhteellinen koko ja biologinen älykkyys. Pro gradu-tutkielma, Joensuun yliopisto.

    Tonder, M. 1999: Ympäristöasenteet ja niiden muutos Euroopan Unioniin integroituvassa Suomessa: tarkastelun kohteena Natura 2000 -verkoston norppakunnat. Pro gradu-tutkielma, Joensuun yliopisto.

    Häkkinen, J. 1998: Saimaannorpan (Phoca hispida saimensis Nordq.) kesäaikainen sukelluskäyttäytyminen. Pro gradu-tutkielma, Joensuun yliopisto.

    Pelkonen, P. 1998: Peruskoulun kuudesluokkalaisten käsityksiä saimaannorpasta uhanalaisena eläimenä. Pro gradu-tutkielma, Joensuun yliopisto.

    Palviainen, A. 1996: Norpan (Phoca hispida) viiksikarvan aistielinten toiminta. Pro gradu-tutkielma, Joensuun yliopisto.

    Kunnasranta, M. 1993: Saimaannorpan (Phoca hispida saimensis Nordq.) siirto osapopulaatiosta toiseen ja sukellusrytmiikka luonnonolosuhteissa. Pro gradu-tutkielma, Joensuun yliopisto.

    Hämäläinen, E. 1991: Saimaanhylkeen (Phoca hispida saimensis) kesäinen sukellus- ja vuorokausirytmiikka sekä liikkuminen, etologinen tutkimus telemetrialla. Pro gradu-tutkielma, Joensuun yliopisto.

    Määttänen, K. 1991: Saimaan, Itämeren- ja Laatokannorppien aivojen suhteellinen koko ja biologinen älykkyys. Pro gradu-tutkielma, Joensuun yliopisto.

    Hintsanen, K. 1990: Norpan kallojen epäsymmetria ympäristön likaantumisen tai häiriöstressin mittana. Pro gradu-tutkielma, Joensuun yliopisto.

    The 1980s

    Miinin, H. 1985: Hylkeen (Phoca hispida Schr.) viiksikarvan toiminnallisesta rakenteesta. Pro gradu-tutkielma, Joensuun yliopisto.

    Holopainen, T. 1984: Verenkierron erikoistumat saimaannorpan kuonon ja vatsan ihossa ja piisamin kuonon ja hännän ihossa sekä niiden merkitys lämmönsäätelyn kannalta. Pro gradu-tutkielma, Joensuun yliopisto.

    Sipilä, T. 1983: Saimaanhyljetutkimus, tutkimusraportti 1981-1982. Pro gradu-tutkielma, Joensuun Yliopisto.



59 items