Hannele Forsberg

Murretallenteet affektisen konstruktion tutkimusaineistona: Avoin yksikön 2. persoona kantaa ottavissa toimintajaksoissa

Forsberg, Hannele; Uusitupa, Milla, 2025, Uusitupa, Milla; Forsberg, Hannele; Vilkuna, Maria, Sanovat syntaksiksi: Aineistopohjaisia tutkimuksia murteiden lauseopista, 461-523. A3 Kirjan tai muun kokoomateoksen osa

Sanovat syntaksiksi: Aineistopohjaisia tutkimuksia murteiden lauseopista

Uusitupa, Milla; Forsberg, Hannele; Vilkuna, Maria, 2025, Suomalaisen kirjallisuuden seura. C2 Toimitettu teos

Suomen murteiden syntaksia koskevia tai sivuavia opinnäytteitä 1890-2020

Forsberg, Hannele; Uusitupa, Milla; Vilkuna, Maria, 2025, Uusitupa, Milla; Forsberg, Hannele; Vilkuna, Maria, Sanovat syntaksiksi: Aineistopohjaisia tutkimuksia murteiden lauseopista, 30 s. B2 Kirjan tai muun kokoomateoksen osa

Tämähän tuo on hyvä

Forsberg, Hannele, 2021, Karjalan heili, 8. E1 Yleistajuinen artikkeli, sanomalehtiartikkeli

Yksikön 2. persoonan avoimen käytön levikki ja yleisyys suomen murteissa

Forsberg, Hannele; Uusitupa, Milla, 2020, Sananjalka, 62, 62, 7-32. A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä

Paheksuntaimperatiivi - affektinen lausekonstruktio

Forsberg, Hannele, 2019, Virittäjä, 123, 1/2019, 4-43. A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä

Pitääkö puheeseen puuttua. Kielikolumni.

Forsberg Hannele, 2009, Tiedotuslehti Univers, 3/2009, 17. E1 Yleistajuinen artikkeli, sanomalehtiartikkeli

Valmista tuli! Humanistien gradukertomuksia.

Forsberg, Hannele, Esa Penttilä ja Helka Riionheimo (toim.), 2009, Joensuun yliopisto, humanistinen tiedekunta. C2 Toimitettu teos

Mitenkäs sitä teillä päin lauseet aloitetaan? Murretutkimuksen uusia tuulia ¿ ja vähän vanhojakin

Hannele Forsberg ja Maria Vilkuna, 2008, Hiidenkivi, 1/2008, 12-15. E1 Yleistajuinen artikkeli, sanomalehtiartikkeli

Murresanoista nimien selityksiin

Hannele Forsberg, 2007, . E1 Yleistajuinen artikkeli, sanomalehtiartikkeli

"Montako"-kysymystyypin synty ja kehitys.

Hannele Forsberg, 2006, Virittäjä, 110, 3/2006, 365 - 396. A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä

Modaalinen "tuo"

Hannele Forsberg, 2006, Toim. Taru Nordlund;Tiina Onikki-Rantajääskö ja Toni Suutari, Kohtauspaikkana kieli. Näkökulmia persoonaan, muutoksiin ja valintoihin., 80 - 105. B2 Kirjan tai muun kokoomateoksen osa

Imperatiivin typologiaa

Hannele Forsberg, 2004, Virittäjä, 3/2004. B1 Kirjoitus tieteellisessä aikakauslehdessä

Paths of development for modal meanings: Evidence from the Finnic potential mood

Hannele Forsberg, 2003, Barry J. Blake & Kate Burridge (eds.), - Historical Linguistics 2001. Selected papers from the 15th International Conference of Historical Linguistics, Melbourne, 13-17 August, 143 - 161. A3 Kirjan tai muun kokoomateoksen osa

Kaksi murrekirjaa Savon maakunnasta

Hannele Forsberg, 2001, Virittäjä, 1/2001, 156 - 162. B1 Kirjoitus tieteellisessä aikakauslehdessä

Koska meitä käsketään

Hannele Forsberg, 2001, Helsingin Sanomat. E1 Yleistajuinen artikkeli, sanomalehtiartikkeli

Mahdoton tehtävä

Hannele Forsberg, 2001, Helsingin Sanomat. E1 Yleistajuinen artikkeli, sanomalehtiartikkeli

The Finnic potential mood and the potential of Finnic

Hannele Forsberg, 2000, Johanna Laakso toim., Facing Finnic, 9 - 30. B2 Kirjan tai muun kokoomateoksen osa

Suomen murteiden potentiaali. Muoto ja merkitys

Hannele Forsberg, 1998, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. C1 Kustannettu tieteellinen erillisteos

"Onko se minkälaista?" Kysyvyyden redundanssia puhesuomessa

Hannele Forsberg, 1992, Virittäjä, 1/1992, s. 17 - 30. A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä

Pohjois-Karjalan murrenäytteitä

Hannele Forsberg, 1988, Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö. E2 Yleistajuinen monografia

Tarkenna hakuasi

Julkaisut

Suomen murteiden sanakirjan murrejaon ja aluenimitysten tausta

Johdanto

Kun monikon kolmas persoona lähestyy passiivia

Minäkö ja mää vai: Minimaaliset tarkistuskysymykset murrehaastatteluissa

Murresyntaksin tutkimusta ja aineistoja muistiinpanoista sähköisiin korpuksiin

Murretallenteet affektisen konstruktion tutkimusaineistona: Avoin yksikön 2. persoona kantaa ottavissa toimintajaksoissa

Sanovat syntaksiksi: Aineistopohjaisia tutkimuksia murteiden lauseopista

Suomen murteiden syntaksia koskevia tai sivuavia opinnäytteitä 1890-2020

Tämähän tuo on hyvä

Yksikön 2. persoonan avoimen käytön levikki ja yleisyys suomen murteissa

Paheksuntaimperatiivi - affektinen lausekonstruktio

Pitääkö puheeseen puuttua. Kielikolumni.

Valmista tuli! Humanistien gradukertomuksia.

Mitenkäs sitä teillä päin lauseet aloitetaan? Murretutkimuksen uusia tuulia ¿ ja vähän vanhojakin

Murresanoista nimien selityksiin

"Montako"-kysymystyypin synty ja kehitys.

Modaalinen "tuo"

Imperatiivin typologiaa

Paths of development for modal meanings: Evidence from the Finnic potential mood

Kaksi murrekirjaa Savon maakunnasta

Koska meitä käsketään

Mahdoton tehtävä

The Finnic potential mood and the potential of Finnic

Suomen murteiden potentiaali. Muoto ja merkitys

"Onko se minkälaista?" Kysyvyyden redundanssia puhesuomessa

Pohjois-Karjalan murrenäytteitä