Identiteetit ja sosiaaliset erot elämänkulun konteksteissa

Tutkimusryhmämme on yhteiskunta- ja kulttuuripsykologian ja elämänkulkututkimuksen rajapinnassa toimiva tutkijakollektiivi, joka tarkastelee identiteettien ja sosiaalisten erojen (sukupuoli, seksuaalisuus, ikä, luokka) muotoutumista elämänkulun eri vaiheissa ja konteksteissa.

Teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat

Ryhmämme tutkimuksessa tarkastellaan valtaa elämänkulun tutkimuksessa makro- ja mikrotason kietoutumisena. Lähtökohtana on ajatus, että valtasuhteet ilmenevät sosiaalisia eroja ylläpitävien rakenteiden (instituutiot, politiikka) ja niihin itseään suhteuttavien toimijoiden vuoropuhelussa.

Makrotasolla analysoimme, miten yhteiskunnalliset rakenteet ja kulttuuriset normit määrittävät elämänkulun mahdollisuuksia ja rajoja sekä käsityksiä “normaalista” elämästä ja arvokkaasta minuudesta. Tämä sisältää esimerkiksi:

• instituutiot ja politiikat: koulutusjärjestelmä, työmarkkinat, perhepolitiikka, hyvinvointivaltion rakenteet
• normatiiviset elämänkulkuodotukset: mitä pidetään “oikea-aikaisena” ja ”oikeana” opiskeluna, perheenä, työnä, yrittäjyytenä tai eläköitymisenä
• kulttuuriset diskurssit: yksilöllistyminen, yrittäjämäinen toimijuus, aktiivinen ikääntyminen
• sosiaalisten erojen luomat järjestykset ja eriarvoisuudet: sukupuoli, seksuaalisuus, luokka ja ikä ja niiden risteävät vaikutukset (intersektionalisuus).

Mikrotasolla tutkimuksemme keskittyy siihen, miten valta konkretisoituu arjen vuorovaikutuksessa, merkityksenantoprosesseissa ja ihmisten identiteettityössä. Tyypillisiä analyysikohteita ovat:

• asemointi vuorovaikutuksessa: miten ihmiset asettuvat suhteessa normeihin ja toisiin toimijoihin
• identiteettityö ja moraaliset kategoriat: millaisia “hyvän opiskelijan”, “aktiivisen työntekijän” tai “onnistuneen eläkeläisen” positioita tuotetaan
• vastapuhe ja vastanarratiivit: miten yksilöt neuvottelevat, vastustavat tai uudelleenmäärittelevät hallitsevia diskursseja.

Metodologisesti analysoimme makro- ja mikrotason valtasuhteita yhdistämällä elämänkulkuteoreettista tarkastelua sosiaalisten representaatioiden ja hallinnan (governance) tutkimukseen, diskurssi- ja narratiiviseen analyysiin, asemointianalyysiin sekä kriittisiin ja intersektionaalisiin lähestymistapoihin.

Yhteenveto

Tutkimusryhmän työ osoittaa, että valta elämänkulussa on:

• rakenteellista (instituutiot ja normit)
• kulttuurista (diskurssit ja moraaliset odotukset)
• vuorovaikutuksellista (positiointi ja identiteettityö)
• ajallisesti rakentuvaa (elämänkulun siirtymät ja trajektorit)

Tutkimuksemme pyrkii tuottamaan monitasoisen analyysin siitä, miten minuudet ja sosiaaliset erot rakentuvat valtasuhteiden kentässä elämänkulun eri vaiheissa ja konteksteissa, ja kuinka toimijat osallistuvat määrittelyihin “normaalista” elämästä ja arvokkaasta minuudesta. Lisäksi haluamme lisätä tietoa siitä, miten yksilölliset elämänpolut kietoutuvat rakenteellisiin ja kulttuurisiin ehtoihin. Tutkimuksemme tarjoaa kriittistä ymmärrystä esimerkiksi:

• koulutus-, työ- ja perhepolitiikasta
• hyvinvoinnin ja osallisuuden kysymyksistä
• eriarvoisuuden ja normatiivisten elämänkulkuodotusten vaikutuksista