Kestävä hyvinvointi
Kestävä hyvinvointi edustaa kokonaisvaltaista, integroitua ja systeemistä lähestymistä elintasoon, elämänlaatuun ja kestävyyteen. Siinä yhdistyvät hyvän elämän tavoittelun tavat ja kestävyyspyrkimykset yksilön, yhteiskunnan ja planeetan tasoilla. Kestävän hyvinvoinnin ydintä on sosioekologinen todellisuuden tulkinta, jonka mukaan ihmiset, yhteisöt ja yhteiskunnat ymmärretään biosfäärin ala-järjestelmiksi.
Elintaso viittaa aineelliseen elämän perustaan, jossa tapahtuvat muutokset ovat helposti mitattavissa. Sen sijaan elämänlaatu on hankalammin hahmottuva, mutta oleellinen hyvän elämän tekijä. Elämänlaatu viittaa kuulumiseen, merkityksellisyyden kokemiseen ja elämän kukoistamiseen. Lisäksi elämänlaatuun sisältyvät affektiot kuten mielenrauha, riemu tai ilahtuminen – lähtökohtaisesti kaikki se, mikä auttaa ihmistä kokemaan arvokkuutta omasta ihmisyydestään sellaisena kuin on. Kestävyys viittaa tulevaisuuteen, jossa meidän jälkeemme elävät voivat nauttia samoista vapauksista ja mahdollisuuksista, joista me nykyihmiset nautimme. Kestävä hyvinvointi edellyttää muutosta vallalla olevissa ajattelutavoissa, kansalaisten elämäntavoissa ja yhteiskunnan rakenteissa. Siksi arvot, eettisyys ja sivistys ovat oleellinen osa kestävyysmurrosta, jossa siirrytään kohti elämän edellytykset turvaavaa ja sosiaalisesti oikeudenmukaista yhteiskuntaa.
Tutkimusryhmän tutkimus kohdentuu näin:
- Anne Airaksinen, Erityisherkkyys ja toimijuus – herkän ihmisen toiminnan mahdollisuudet ja toimijuuden rakentuminen yhteiskunnassa (UEF, Welma)
- Raisa Foster, Ekososiaalinen oikeudenmukaisuus (Independent Researcher)
- Silja Huttunen, Yksilökeskeisyydestä kohti planetaarista osallisuutta (UEF, SusTra)
- Keijo Hakala, Kestävä tulevaisuus ammattikasvatuksen näkökulmasta (UEF, Kasvatustieteen tohtoriohjelma)
- Jenni Kallio, Yhteenkuuluvuus, kiinnittyminen ja inkluusio koulussa (UEF, Welma)
- Kari Katajisto, Mielenterveysjohtaminen Pohjois-Savon hyvinvointialueella päättäjien ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyönä (UEF, Welma)
- Silja Kavilo, Eheyttävä kohtaaminen – kasvuprosessin vahvistaminen ja pedagogiset suhteet (UEF, Welma)
- Sami Keto, Enemmän kuin ihminen – empatiakasvatus ratkaisuna ekokriisiin? (väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto)
- Kati Kiiski, Suomalaisen metsäluonnon rooli ja mahdollisuudet suomalaisessa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä (UEF, Welma)
- Liisa Lumijärvi, Dialoginen suhde ja yhteisöllisyyttä rakentava kasvatus: Persoonakeskeisen kasvatuksen peilauspintoja varhaiskasvatuksessa (UEF, SCE)
- Teemu Koskimäki, Kohtuusratkaisuilla hyvinvointia maapallon rajoissa (tutkijatohtori, UEF)
- Maarit Laihonen, Ydinvoiman menneisyyden ja tulevaisuuden politiikka ja etiikka (yliopistotutkija, UEF)
- Susanna Leimio, Systeeminen lähestymistapa hyvinvoinnin edistämisessä ja hyvinvointihaittojen ehkäisemisessä (UEF, Welma, työelämätohtori)
- Maija Lipponen, Luontoperustaiset interventiot kestävän hyvinvoinnin edistämisessä: kokeellinen tutkimus, mittarit ja vaikuttavuus (UEF, Welma)
- Johanna Linner Matikka, Väkivalta hyvinvoinnin murtajana – turvan uudelleen rakentuminen (UEF, Welma sekä DigiSOS-tutkimushanke, Tampereen yliopisto)
- Linda Majander, Ekososiaalinen transformaatio sosiaalityön koulutuksessa (väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto)
- Santtu Merjanaho, Luontoyhteyden syventämisen keinoja yhdessä luomalla – Osallistava tutkimus monialaisella lähestymistavalla (väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto)
- Teija Makkonen, Kohtuusratkaisuilla hyvinvointia maapallon rajoissa (tutkijatohtori, UEF)
- Laura Paaso, Osaamiskäsitys ja sen muotoutuminen ammatillisessa koulutuksessa (UEF, Welma)
- Jani Pulkki, Ekososiaalinen kasvatusfilosofia (Oulun yliopisto)
- Maria Seilo, Vanessa Andreottin globaalikasvatuksen teoria ekososiaalista sivistystä tavoittelevan kasvatuksen jäsentäjänä (UEF, Welma)
- Juni Sinkkonen, Kohti planetaarista psykologiaa: Psykologien rooli ja aktivisti-identiteetit kestävyysmurroksen kontekstissa (UEF, SusTra)
- Soja Sädeharju, Edelläkävijäviljelijöiden siirtymä uudistaviin viljelykäytäntöihin – intuitio tilannetajuisen päätöksenteon osatekijänä (väitöskirjatutkija, UEF)
Rahoitetut hankkeet:
- Kohtuusratkaisuilla kohti sisukasta, vihreää ja oikeudenmukaista Suomea (SISU). Rahoittajana Suomen Akatemia / Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN). Konsortio: UEF, LUT, UTU, XAMK, DEMOS
- Kestävyysmurroksen tohtorikoulutuspilotti (SusTra). Rahoittajana Opetus- ja kulttuuriministeriö.
- Kestävyysmurroksen kovat kohdat: kestävyysoikeus ja -talous hyvinvoinnin mahdollistajana (KATKO). Rahoittajana Saastamoisen säätiö.
- Planetaarisuus vapaan sivistystyön opetukseen ja arkeen. Rahoittajana Opetushallitus. Toteuttajat: UEF, jatkuvan oppimisen keskus, OKKA-säätiö sekä Vapaa sivistystyö ry.
- Eettinen kestävyysosaaminen työelämä- ja korkeakoulukontekstissa (KESTO). Rahoittajana Opetus- ja kulttuuriministeriö. Konsortio: Haaga Helia AMK, Arcada yrkeshögskola, Jyväskylän yliopisto, Tampereen yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto. Tutustu hankkeen yhteisjulkaisuun Foster, Raisa. Heikkinen, Hannu L T. Nyberg, Crister. Saari, Antti. Salonen, Arto O. (2023). Kertomuksia kestävästä elämästä.
- Kestävää hyvinvointia yhdessä tutkimalla ja kehittämällä (HYTKE). Rahoittajana Opetus- ja kulttuuriministeriö. Vastuullinen toteuttaja Metropolia.
Lisätiedot:
Tutkimusryhmän vetäjä
professori Arto O. Salonen
[email protected]
p. 050 3590613
Yhteistyökumppani
emeritaprofessori Ulla Härkönen
[email protected]
p. 050 3319327
Ajankohtaista
-
”Suurin osa elämästä on menny siihen, että mun täytyis olla toisenlainen”
Anne Airaksisen tutkimuksen mukaan herkkyys voi olla elämän rikkaus ja voimavara tai tukahduttava kuormituksen ja häpeän lähde. -
Intuitio tilannetajuisen päätöksenteon osatekijänä
Nesslingin säätiö myönsi rahoituksen Soja Sädeharjun tutkimukselle, jossa tarkastellaan siirtymistä regeneratiivisiin viljelykäytäntöihin. -
Energiaratkaisut ovat arvokysymyksiä
"Ydinvoima on hyvä-huono -asettelua tärkeämpi ja yhteiskunnallisesti paljastavampi arvokeskustelun aihe", toteaa Maarit Laihonen. -
Keitä ja mitä kuuluu meihin nykyaikana?
Planetaarisessa osallisuudessa on kyse kuulumisesta, jossa ihmisen ja muun luonnon välinen raja ylittyy lähellä ja kaukana.