Muistin neurobiologia

Tutkimusryhmämme on kiinnostunut niistä neurobiologisista muutoksista, jotka johtavat Alzheimerin taudin (AT) varhaisimpaan ja tunnusomaiseen oireiluun, lähimuistin heikentymiseen. Koska AT:n ensimmäisiä aivomuutoksia ei voida tutkia ihmisaivoista (paitsi harvinaisissa geneettisesti määräytyvissä tautimuodoissa), käytämme tutkimuksessa mallina siirtogeenisiä hiiriä, jotka ilmentävät Ruotsissa (APPswe) ja Suomessa (PS1dE9) tavattuja geenimutaatiota, jotka aiheuttavat harvinaista AT:n perinnöllistä muotoa. Näillä hiirillä voimme selvittää solutason muutoksia aivoista koko tautiprosessin alkuhetkistä lähtien. Itse tautipatologiaa tutkimme erilaisin histopatologisin värjäyksin fluoresenssi- ja konfokaalimikroskopian avulla.

Selvitämme hiirten oirekuvan kehittymistä erilaisin käyttäytymistestein, jotka painottuvat eri muistiprosessien toiminnan arvioimiseen. Lisäksi selvitämme aivotoimintaa sähköisin mittauksin. Hiirten uni-valve –rytmiä ja taudinkuvaan liittyviä epileptisiä purkauksia seuraamme video-EEG –mittauksilla, minkä lisäksi selvittelemme eri aivoalueiden välistä kommunikaatiota muistitehtävän aikana ja sen jälkeen mittaamalla syväelektrodeilla aivojen oskillaatioita ja yksittäisten hermosolujen toimintaa. Yhteistyössä prof. Olli Gröhnin ryhmän (AIVI) kanssa teemme samanaikaisia EEG ja kuvantamismittauksia.

Teemme myös paljon prekliinisiä tutkimuksia selvittääksemme uusien lääkeaineiden tai muiden hoitomuotojen vaikutusta AT:n tautiprosessiin tai muistioireisiin. Ryhmämme mm. osoitti ensimmäisen maailmassa uusimman AT-lääkkeen memantiinin suotuisan muistivaikutuken AT:n hiirimallilla.