Peat&Trees - Suo- ja maaekologian tutkimusryhmä

Tarkenna hakuasi

Tutkimusryhmä

02.02.2012 -

Metsätieteiden osasto, Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta

Tiedot Ihmiset Julkaisut

Globaalit muutokset ilmastossa, luonnonvarojen- ja maankäytössä sekä kaupungistumisessa vaikuttavat pohjoisiin ekosysteemeihin. Ekosysteemien ominaisuudet ja toiminta muuttuvat, mikä puolestaan vaikuttaa ilmastoon, yhteiskuntiin ja ihmisten hyvinvointiin. Tutkimme ekosysteemien sopeutumista muuttuviin olosuhteisiin, mahdollisia palautemekanismeja sekä ihmisten ja ekosysteemien välisiä suhteita.

Olemme monitieteinen ryhmä, joka tekee sekä perustutkimusta että soveltavaa tutkimusta. Tutkimusryhmämme ylittää tieteenalojen välisiä rajoja ja auttaa jäseniään kehittymään tieteellisellä uralla kannustavassa ilmapiirissä.

Alla kerromme lisää meneillään olevista tutkimusprojekteistamme, kenttätutkimusalueistamme, käyttämistämme laboratoriotiloista sekä yhteistyökumppaneistamme. Kerromme myös uutisia ja ilmoitamme avoinna olevista työpaikoista ja opinnäytetyömahdollisuuksista. Jos sinulla on tutkimusidea tai yhteistyöehdotus, ota rohkeasti yhteyttä!

Tutkimusteemamme

Ilmaston ja maankäytön muutoksen vaikutukset soilla

Kasvillisuuteen
Mikrobeihin
Hiilitasapainoon ja kasvihuonekaasuvirtauksiin (CO2, CH4, BVOC)

Ihmisen ja ympäristön vuorovaikutus

Ihmisten suhtautuminen kaupunkimetsiin Suomessa
Ihmisten ja puiden väliset suhteet

Tutkimusprojektit

Soiden ennallistamisen ilmastovaikutus ja sen ajallinen kehitys (2025-2027)
WaterLANDS – Water-based solutions for carbon storage, people and wilderness (WaterLANDS – hankkeen sivut) (2021-2026)
BorPeat – Boreaalisten soiden kuivuminen – vaikutukset ja mekanismit (2020-2025)
Viimeaikaiset ilmaston aiheuttamat muutokset pohjoisten soiden kasvi- ja kuoriamebayhteisöjen lajistoissa ja toiminnallisissa ominaisuuksissa
”Metsäonnellisuusindeksi” – Sosiaalikulttuuriset ulottuvuudet suomalaisissa kaupunkimetsissä.
Soiden ennallistamisen tavoitteet, onnistuminen, kohdevalinta sekä monitorointi

Päättyneet projektit

Puut Lähellämme – hanke tutkii ihmisille tärkeitä puuyksilöitä (Puut Lähellämme – hankkeen sivut) (2019-2024)
ReindeerPaths – Kohti mekaanista ymmärrystä porolaidunnuksen vaikutuksista soiden hiilitasapainoon (reindeerpaths-hankkeen sivut) (2020-2024)
”TurvaHiili” – Heikkotuottoisten metsäojitettujen soiden ennallistaminen – oikeilla kohdevalinnoilla ja hyvillä käytänteillä kohti turvattua maaperän hiilivarastoa ja kohentunutta toiminnallista monimuotoisuutta TurvaHiili-hankkeen sivut (2022-2024) https://sites.uef.fi/turvahiili/
”Rahkasammalen paluu” – Hankkeen tavoitteena on kehittää tehokkaampia ennallistamismenetelmiä, joiden avulla voidaan vähennetään suon ennallistamisessa syntyviä metaanipäästöjä. Samalla vahvistetaan suon hiilivarastoa ja palautetaan sen toiminnallinen monimuotoisuus. (Linkki Maa-ja Metsätalousministeriön hankesivulle. (2022-2024)

Kenttätutkimusalueet

Tutkimusalueemme sijaitsevat Keski-Suomessa lähellä Hyytiälän tutkimusasemaa. Asemalta löytyy laboratoriotiloja sekä majoitusmahdollisuuksia.

Tärkeimmät tutkimusalueemme ovat Lakkasuo ja Siikaneva. Lakkasuolla tutkimme yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa pitkäaikaista koeasetelmaa, jossa vedenpintaa lasketaan ja näin simuloidaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia suon kasvilajistoon, biomassan tuotantoon, mikrobiyhteisöihin ja kasvihuonekaasutaseeseen kolmella eri ravinteisuustasolla. Lakkasuo on osa ELTER-, ANAEE- ja INTERACT-verkostoja. Siikanevan sarasuolla (livekamera SN1) ja Siikanevan rahkasuolla (livekamera SN2) tutkitaan muun muassa luonnontilaisen sara- ja rahkasuon kasvillisuutta ja kasvihuonekaasujen vaihtoa, sekä näiden ajallista ja paikallista vaihtelua. Siikanevan sarasuo on osa ICOS-verkostoa, ja siellä toimimme yhteistyössä Helsingin ja Potsdamin yliopistojen kanssa.

Tutustu Siikanevan tutkimusalueeseen virtuaalisesti: Siikaneva virtual tour (thinglink.com)

Ryhmämme jäsenet ovat tekevät tutkimusta myös Lompolojänkkä-suolla Luoteis-Lapissa, ja Pöyrisjärven erämaa-alueella. Ilmatieteenlaitos ylläpitää pysyviä kasvihuonekaasumittauksia Lompolojänkällä, ja se on myös osa ICOS-verkostoa, minkä vuoksi se tarjoaa erinomaiset puitteet kasvillisuuden ja kasvihuonekaasujen vuorovaikutuksen tutkimiselle.

Laboratoriot

Metsätieteiden osastolla on erinomaiset laboratoriotilat lämpösäädeltävine kasvukammioineen ja juurilaboratorio. (Laboratorion varustelista)

Yhteistyökumppanit

Tutkimusryhmämme on osa Ilmastopakotteet, ekosysteemit ja terveys (CLEHE) -tutkimusyhteisöä Itä-Suomen yliopistossa, Suomen Akatemian lippulaivaprojektia ”Ilmakehän ja ilmaston osaamiskeskus ACCC” (Atmosphere and Climate Competence Center) ja Euroopan Unionin AnaEE – tutkimusifrastuktuuria. Osallistumme myös ICOS:in kasvihuonekaasujen mittaukseen ja FLUXnet – verkostoon.

Teemme tiivistä yhteistyötä mm. Helsingin Yliopisto, Ilmatieteen laitoksen ja Geologisen tutkimuskeskuksen kanssa.

Rahoittajat

Suomen Akatemia
EU Horizon 2020
Maa- ja metsätalousministeriö
Suomen Kulttuurirahasto
Koneen Säätiö
Maj ja Tor Nesslingin säätiö
Olvi-säätiö
Jenny ja Antti Wihurin rahasto

Ajankohtaista

Ramsarista Ruovedelle: Vietimme maailman kosteikkopäivää Siikanevalla

Tutkijat suuntaavat suolle kainalossaan muurinpohjapannu ja lettutaikinaa tavallisten kaasumittauslaitteistojen sijasta. Mutta mistä moinen tohina?

Ramsarista Ruovedelle: Vietimme maailman kosteikkopäivää Siikanevalla
Haemme Postdoc-tutkijaa!

Oletko kiinnostunut karujen ennallistettujen soiden ilmastovaikutusten pitkäaikaiskehitystä tutkivasta yhteistyöprojektista? Hae…

Haemme Postdoc-tutkijaa!
Hiiliviisaita soiden ennallistamismenetelmiä kehitetään kolmessa uudessa tutkimuksessa

Euroopassa ja erityisesti meillä Suomessa kehitetään tällä hetkellä ponnekkaasti Suomessa etenkin ojitettujen soiden ennallistaminen tarjoaa…

Hiiliviisaita soiden ennallistamismenetelmiä kehitetään kolmessa uudessa tutkimuksessa
Soiden hiilensidonta vähenee, jos kesän loppupuoliskot lämpenevät

Nature Climate Change -lehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että pohjoiset suot ja niiden hiilinielut reagoivat ilmaston lämpenemiseen eri tavalla…

Soiden hiilensidonta vähenee, jos kesän loppupuoliskot lämpenevät

Yhteistyö

Suomalaiset ovat maailman onnellisin kansa – Tekevätkö metsät meistä onnellisempia?

Joensuu, Huhtikuu 2023

Itä-Suomen yliopiston maanlaajuinen kyselytutkimus etsii yhteyttä metsän ja onnellisuuden välillä.

Metsien vaikutukset ihmisten onnellisuuteen ja hyvinvointiin ovat saaneet paljon tiedeyhteisön huomiota pandemian aikana. Suomi on valittu maailman onnellisimmaksi maaksi kuudetta vuotta peräkkäin. Itä-Suomen yliopiston uudessa ”Metsät ja onnellisuus” projektissa tutkitaan suomalaisen onnellisuuden yhteyttä metsiin. Projektissa kehitetään myös metsäonnellisuusindeksiä.

Idea syntyi, kun intialainen väitöskirjatutkija Syamili Manoj Santhi oli opiskelemassa Iso-Britanniassa, Bangorissa. Opittuaan kaupunkimetsien tärkeydestä hyvinvoinnille hän oli lukenut uutisia Suomesta maailman onnellisimpana maana, ja alkoi pohtia, mikä merkitys suomalaisten metsäsuhteella on maan onnellisuudelle. Ajatuksesta jalostui ”Metsät ja onnellisuus” projekti, jonka tavoite on lisätä ymmärrystä metsäsuhteen merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille.

Tutkimus toteutetaan verkkokyselynä, jossa vastaajilla on tilaisuus pohtia omaa metsäsuhdettaan. Kyselyyn toivotaan vastauksia sekä suomalaisilta että Suomessa asuvilta ulkomaalaisilta. Kysely haastaa osallistujat pohtimaan omaa yhteyttään metsiin ja tarjoaa mahdollisuuden tehdä kiehtovia oivalluksia. Eräs vastaaja kommentoi: “Itse en ole ajatellut tunteita metsässä ollessani, mutta sen (kyselyn) täyttäminen toi näkyville, mitä tunsin”. Ulkomaalaisten vastaukset kuvastavat heidän sopeutumistaan suomalaiseen metsäkulttuuriin. Kysely on saatavilla suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi, ja se on avoinna lokakuuhun 2023 asti.

Tutkimus lisää ymmärrystämme siitä, missä mittakaavassa ja miten metsät voivat vaikuttaa suomalaisten onnen kokemukseen. Tätä tietoa voidaan soveltaa kaupunkien ja viheralueiden suunnittelussa.

Lisätietoja ja linkki kyselyyn projektin nettisivuilla.

Yhteystiedot:

Väitöstutkija Syamili Manoj Santhi (syamili.manoj@uef.fi), englanniksi

Tutkija Aino Korrensalo (aino.korrensalo@uef.fi) tai Tuomo Takala (tuomo.takala@uef.fi),

suomeksi ja ruotsiksi,

Professori Eeva-Stiina Tuittila (eeva-stiina.tuittila@uef.fi), suomeksi
Puut antavat ihmisille välineitä jäsentää ja sanoittaa ihmiselämän perustavimpia vaiheita sekä ihmisen omaksumia arvoja ja identiteettiä. Monitieteisessä tutkimushankkeessa selvitettiin, kuinka runous ja ihmisten kertomukset kuvaavat puuyksilöitä ja puusuhteita nykypäivän Suomessa.

Lummaa, K., Vainio, K., Korrensalo, A., Takala, T., & Tuittila, E.-S. (2023). Itseksi puiden kanssa: Identiteettiä jäsentävät puut suomalaisessa nykyrunoudessa ja lempipuuaiheisessa verkkokyselyssä. Elore, 30(1), 34–58. https://doi.org/10.30666/elore.126754

Lue lisää Eloressa suomeksi (vapaasti luettavissa). https://doi.org/10.30666/elore.126754

Kaupunkivihreän uskotaan edistävän asukkaiden onnellisuutta. Tämä systemaattinen kirjallisuuskatsaus pyrkii kokoamaan nykyiset näytöt kaupunkivihreän ja onnellisuuden välisestä suhteesta. Tulokset osoittivat kaupunkivihreän fyysisten mittareiden parantavan mahdollisesti ihmisten onnellisuutta. Kuitenkin näiden yhteyksien vahvuus vaihteli subjektiivisten mittareiden, sosiodemografisten muuttujien ja sosioekonomisten tekijöiden mukaan.

Syamili, M.S., Takala, T., Korrensalo, A. and Tuittila, E.S., 2023. Happiness in Urban Green Spaces: A Systematic Literature Review. Urban Forestry & Urban Greening, p.128042.

Lue lisää Urban Forestry & Urban Greening -lehdessä englanniksi (vapaasti luettavissa): https://doi.org/10.1016/j.ufug.2023.128042

Rahkasammalet valtaavat turvemaita Pohjois-Fennoskandiassa ja Venäjällä. Hiilen näkökulmasta tämä saattaa olla hyvä uutinen: tutkimuksessa esitetään, että rahkasammalen hallitsevuus voi lisätä hiilen sidonnan kapasiteettia.

Piilo S. R., Gallego-Sala A., Tuittila E-S., Laine A.M., Zhang H., Amesbury M.J., Charman D.J., Garneau M., Sannel A.B.K, Koroleva N., Aquino-López M.A., Kärppä M., and Väliranta M.M. 2023. Consistent centennial-scale change in European sub-Arctic peatland vegetation towards Sphagnum dominance – implications for carbon sequestration. Global Change Biology 29: 1530

Lue lisää Global Change Biology -lehdessä englanniksi (vapaasti luettavissa): https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/gcb.16554
Bhuiyan R., Mäkiranta P., Straková P., Fritze H., Minkkinen K., Penttilä T., Rajala T., Tuittila E-S., Laiho R. 2023. Fine-root biomass production and its contribution to organic matter accumulation in sedge fens under changing climate. Science of the Total Environment, Vol. 858: 159683

*
16.12.2022 Väitös: Tiina Törmänen – Bioenergy from forests: Impact of logging residues on the carbon and nitrogen cycles

FM, MMM Tiina Törmänen väittelee 16.12.2022 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Bioenergy from forests: Impact of logging residues on the carbon and nitrogen cycles”.

Vastaväittäjänä on Apulaisprofessori Bengt Olsson, Swedish University of Agricultural Sciences, ja kustoksena on Jussi Heinonsalo.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Forestales: https://doi.org/10.14214/df.334
14.12.2022 Kira Ryhdin väitöstilaisuus Helsingin Yliopistossa: Maanalaisten hiiliprosessien vaikutus boreaaliseen mäntymetsikköön.

Boreaaliset metsämaat ovat yksi suurimmista hiilen varastoista maailmanlaajuisesti, kun taas maahengitys (hiilidioksidipäästöt) muodostaa suurimman hiilivirran ekosysteemistä ilmakehään. Ilmastonmuutoksella voi olla arvaamattomia vaikutuksia maanalaisiin hiiliprosesseihin ja sitä kautta boreaalisten metsien hiilitaseeseen.

Väitöskirja: https://doi.org/10.14214/df.332
FM Elisa Männistö, väitös 2.12.2022: Entistä tarkemmat globaalit mallit kuvaavat suoekosysteemien takaisinkytkentää muuttuvaan ilmastoon

FM Elisa Männistön suo- ja maaekologian alaan kuuluva väitöskirja Emissions of methane and other biogenic volatile organic compounds from boreal peatlands (Kasvillisuuden vaikutus biogeenisten haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (BVOC) päästöihin boreaaliselta sara- ja rahkasuolta) tarkastetaan luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Torben Christensen, Aarhusin yliopisto, Tanska, ja kustoksena professori Eeva-Stiina Tuittila, Itä-Suomen yliopisto. Tilaisuuden kieli on englanti.

Väitöstiedote: https://www.uef.fi/fi/artikkeli/fm-elisa-mannisto-vaitos-2122022-entista-tarkemmat-globaalit-mallit-kuvaavat-suoekosysteemien

Väitöskirja: https://doi.org/10.14214/df.332
Watmough S., Gilbert-Parkes S., Basiliko N., Lamit L.J., Lilleskov E.A., Andersen R., et al. Variation in carbon and nitrogen concentrations among peatland categories at the global scale. PLoS ONE, 2022: 17(11): https://doi.org/10.1371/journal.pone.0275149

Kuuri-Riutta, O., Väliranta, M., & Tuittila, E.-S. (2022). Literature review on testate amoebae as environmental indicators and as a functional part of the microbial community in northern peatlands. Mires and Peat, 28(28), 1–16. https://doi.org/10.19189/MaP.2022.OMB.StA.2412

Laine, A. M., Korrensalo, A., & Tuittila, E.-S. (2022). Plant functional traits play the second fiddle to plant functional types in explaining peatland CO2 and CH4 gas exchange. The Science of the Total Environment, 834, 155352–155352. https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2022.155352

Kokkonen, N., Laine, A. M., Männistö, E., Mehtätalo, L., Korrensalo, A., & Tuittila, E.-S. (2022). Two Mechanisms Drive Changes in Boreal Peatland Photosynthesis Following Long-Term Water Level Drawdown: Species Turnover and Altered Photosynthetic Capacity. Ecosystems (New York). https://doi.org/10.1007/s10021-021-00736-3

Korrensalo, A., Mammarella, I., Alekseychik, P., Vesala, T., & Tuittila, E.-S. (2021). Plant mediated methane efflux from a boreal peatland complex. Plant and Soil, 471(1-2), 375–392. https://doi.org/10.1007/s11104-021-05180-9
We have launched our own page in Twitter.

We will be sharing research updates, paper recommendations, and other science-related content. Follow us!

We are the @Peatland and Soil Ecology Research Group (Peat&Trees)

@Forest_Sciences

@UniEastFinland

Avainsanat

Arktiset suot BVOC ekosysteemiekologia fenologia haihtuvat orgaaniset yhdisteet hiilen kierto hiilidynamiikka hyvinvointi ilmastonmuutos kasvien toiminnalliset ominaisuudet kasvihuonekaasut kaupunkimetsät kaupunkipuut luontosuhde maankäyttö maaperän mikrobiologia ojitus paleoekologia pohjoinen luonto porolaidunnus puiden muuttoliike puut Soiden kehityshistoria suoekologia suokasvillisuus suon kaasuvirrat suot

Professorit

Eeva-Stiina Tuittila

Professori

Metsätieteiden osasto, Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta

Tarkenna hakuasi

Peat&Trees - Suo- ja maaekologian tutkimusryhmä

Tutkimusteemamme

Tutkimusprojektit

Kenttätutkimusalueet

Laboratoriot

Yhteistyökumppanit

Rahoittajat

Ajankohtaista

Ramsarista Ruovedelle: Vietimme maailman kosteikkopäivää Siikanevalla

Haemme Postdoc-tutkijaa!

Hiiliviisaita soiden ennallistamismenetelmiä kehitetään kolmessa uudessa tutkimuksessa

Soiden hiilensidonta vähenee, jos kesän loppupuoliskot lämpenevät

Yhteistyö

Itä-Suomen yliopiston maanlaajuinen kyselytutkimus etsii yhteyttä metsän ja onnellisuuden välillä.

Uudet julkaisut 2023

16.12.2022 Väitös: Tiina Törmänen - Bioenergy from forests: Impact of logging residues on the carbon and nitrogen cycles

14.12.2022 Kira Ryhdin väitös: Maanalaisten hiiliprosessien vaikutus boreaaliseen mäntymetsikköön.

FM Elisa Männistön väitös 2.12.2022: Entistä tarkemmat globaalit mallit kuvaavat suoekosysteemien takaisinkytkentää muuttuvaan ilmastoon

Ryhmämme uusimmat julkaisut 2022

Our latest news in Twitter

Avainsanat

Professorit

Eeva-Stiina Tuittila

Vanhemmat tutkijat

Anna Laine-Petäjäkangas

Egle Köster

Virpi Virjamo

Tutkijatohtorit

Aino Korrensalo

Elisa Männistö

Henni Ylänne

Xiayoupu Yusufu

Väitöskirjatutkijat

Angelos Theodorou

Brunella Palacios Ganoza

Jack Chapman

Maximilian King

Nina Kumpulainen

Noora Rämö

Olivia Kuuri-Riutta

Syamili Manoj Santhi

Teknikot

Pasi Jalkanen

Sanni Rantanen

Alumnit ja vierailijat

Nicola Kokkonen

Tuomo Takala

Kaisa K. Vainio

Muut ryhmän jäsenet

Green companions: Affordances of human–tree relationships

Responses of needle terpene concentrations and characteristics of resin canals to different warming treatments in Scots pine and Norway spruce seedlings grown in a field experiment

Uneven-aged and even-aged forest management shape the soil fungal community composition in a boreal Norway spruce (Picea abies Karst) forest

A deepened water table increases the vulnerability of peat mosses to periodic drought

CH4 transport in wetland plants under controlled environmental conditions - separating the impacts of phenology from environmental variables

Carbon dioxide and methane gas exchange following sphagnum moss harvesting in boreal peatland

Climate change mitigation potential of restoration of boreal peatlands drained for forestry can be adjusted by site selection and restoration measures

Decadal increases in carbon uptake offset by respiratory losses across northern permafrost ecosystems

Do you have a tree friend?-Human-tree relationships in Finland

Effects of nitrogen fertilization on the ground vegetation cover and soil chemical properties in Scots pine and Norway spruce stands

Environmental drivers of increased ecosystem respiration in a warming tundra

Impact of severe drought on biogenic volatile organic compounds emissions from Sphagnum mosses in boreal peatlands

Impacts of big birding events in tropical Asia - a case study from Kerala

Impacts of forestry drainage on surface peat stoichiometry and physical properties in boreal peatlands in Finland

Lempipuut: Lajienvälisen ystävyyden näkökulma puusuhteiden moninaisuuteen

Plant-mediated CH4 exchange in wetlands: A review of mechanisms and measurement methods with implications for modelling

Post-fire soil carbon emission rates along boreal forest fire chronosequences in northwest Canada show significantly higher emission potentials from permafrost soils compared to non-permafrost soils

Recent hummock establishment in the margin of a subarctic fen, Finnish Lapland

Shifts in soil C stabilization mechanisms are linked to reindeer-induced changes in plant communities and associated fungi in subarctic tundra

Shoulder season controls on methane emissions from a boreal peatland

The Arctic Plant Aboveground Biomass Synthesis Dataset

The impact of drying on the structure and photosynthesis of boreal peatland vegetation

Upscaling vascular aboveground biomass and topsoil moisture of subarctic fens from Unoccupied Aerial Vehicles (UAVs) to satellite level

Vahvan kestävyyden metsäpalvelut: Päätöstukea kestävämpään yksityismetsänomistukseen

Detection and attribution of an anomaly in terrestrial photosynthesis in Europe during the COVID-19 lockdown

Drought and Waterlogging Stress Regimes in Northern Peatlands Detected Through Satellite Retrieved Solar-Induced Chlorophyll Fluorescence

Happiness in urban green spaces: A systematic literature review

Hidden becomes clear: Optical remote sensing of vegetation reveals water table dynamics in northern peatlands

High emission rates and strong temperature response make boreal wetlands a large source of isoprene and terpenes

How do harvesting methods applied in continuous-cover forestry and rotation forest management impact soil carbon storage and degradability in boreal Scots pine forests?