Heli Paulasto ([email protected])
Tutkimukseni yhdistäviä tekijöitä ovat englannin puhekieli, alueellinen ja sosiaalinen vaihtelu ja muutos sekä kielikontaktit ja monikielisyys. Väitöskirjani käsitteli englannin vaihtelua ja muutosta Walesissa ja paikallisen kymrin kielen vaikutusta tähän vaihteluun, ja kiinnostukseni kelttiläisten kulttuurialueiden kieliin ja murteisiin jatkuu edelleen. Olen tehnyt myös korpustutkimusta englannin kontaktivarieteettien ja oppijanenglantien rakenteiden eroista ja yhteneväisyyksistä eri puolilla maailmaa. Englannin globaalin monimuotoisen käytön ymmärtäminen on tänä päivänä tärkeä osa englannin opettajien koulutusta.
Viime vuosina olen suunnannut kiinnostukseni englannin kieleen Suomessa ja sen käyttöön kielellisenä resurssina arkipäivän kielenkäyttötilanteissa, esim. itäsuomalaisessa Twitterissä tai monikielisen yhteisötaiteen kontekstissa. Tuoreimmat tutkimusavaukseni ovat vieneet minut tekemään yhteistyötä esimerkiksi yhteiskuntatieteilijöiden kanssa ja tarkastelemaan monikielistä vuorovaikutusta ja englannin käyttöä suomalaisen yhteiskunnan eri saroilla, erityisesti hoitotyössä.
Keskeiset tutkimus- ja opetusalat: Kielen vaihtelu ja muutos, Kielikontaktit ja monikielinen vuorovaikutus, Sosiolingvistiikka, Maailmanenglannit ja englanti globaalina kielenä, Englannin kielen opetus, Englanti ja monikielisyys työelämässä.
Irene Taipale ([email protected])
Olen kaksinkertainen filosofian maisteri (englanti 2020; kirjallisuus 2021) ja työskentelen tällä hetkellä Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkijana. Sitä ennen työskentelin tutkimusavustajana ja tuntiopettajana. Opetan tälläkin hetkellä englannin kielen ja kulttuurin oppiaineen syventäviin opintoihin kuuluvaa opintojaksoa Johdatus sosiolingvistiikkaan.
Väitöskirjatutkimukseni on osa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusprojektia Heikkojen linkkien teoria kompleksisissa digitaalisissa verkostoissa (COMET). Tutkimuksessani tarkastelen kielellistä amerikkalaistumista. Tutkin amerikkalaistumisen kannalta keskeisiä kielellisiä muuttujia lingua franca -englannin käyttäjien idiolekteissä ja heidän sosiaalisen median (Twitter/X) verkostoissaan. Näkökulmani on sosiolingvistinen: huomioin yksilön sosiaalisen verkoston ominaisuuksien vaikutuksia kielen vaihteluun ja muutokseen sosiaalisessa mediassa, minkä lisäksi tarkastelen myös alueellista vaihtelua.
Tutkimus- ja opetustyön lisäksi olen viime vuosina ollut avustajana Cambridge University Pressin kustantaman kokoelmateoksen toimituskunnassa. Olen myös ollut mukana tekoälyn hyödyntämistä yliopisto-opetuksessa tarkastelevassa työryhmässä ja pitänyt aiheesta humanistisen osaston henkilökunnalle työpajan. Tällä hetkellä olen myös Suomen kielitieteellisen yhdistyksen johtokunnan jäsen. Aiemmin kirjoitin myös usean vuoden ajan teatterikritiikkejä paikallislehteen.
Juho Suokas ([email protected])
Käännöstieteen tutkija ja englannin kielen ja kääntämisen lehtori. Tutkimuksen aiheina etenkin tutkimuskääntäminen (ReTra-projekti), ei-ammatillinen kääntäminen, kääntämisen näkyvyys, kääntämistietoisuus ja käyttäjäkeskeinen kääntäminen. Opetustyöhön kuuluu mm. suomi-englanti-suomi kääntäminen, tieteellinen kirjoittaminen englanniksi sekä laadulliset tutkimusmenetelmät.
Krista Sutinen ([email protected])
Jatkuvan oppimisen asiantuntija:
- Avoimessa yliopistossa humanistisissa oppiaineissa: englanti, japani, karjala, kulttuurintutkimus, mediakulttuuri ja viestintä, ranska, ruotsi, suomen kieli ja kulttuuri vieraskielisille ja S2
- Digistartti
- Young Universities for the Future of Europe (YUFE) Skills of the Future-ohjelma
- Planetaarisuus vapaan sivistyön opetukseen ja arkeen (OPH-koulutus)
Ikävoimaa työhön-opintojakson vastuuopettaja (Työ- ja organisaatiopsykologia).
HTM, KM, TK
Lea Meriläinen ([email protected])
Olen väitellyt englannin kielen ja kulttuurin oppiaineesta Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2010. Olen toiminut tutkijatohtorina useissa englannin kielen vaihtelua ja muutosta tarkastelevissa tutkimushankkeissa, sekä englannin kielitieteen ja kielipedagogiikan yliopistonlehtorina. Tutkimusintresseihini kuuluvat toisen kielen omaksuminen, oppijankielen korpustutkimus, kielten opetus, englanti vieraana/toisena kielenä ja englanti maailmankielenä.
Mikko Laitinen ([email protected])
Olen toiminut englannin kielen professorina Itä-Suomen yliopistossa vuodesta 2016. Tutkimusaiheitani ovat sosiaalisten verkostojen teorian hyödyntäminen kielen vaihtelun ja muutoksen tutkimuksessa, maailmanenglannit ja varsinkin englanti Suomessa ja Pohjoismaissa sekä laskennalliset datalähtöiset menetelmät ihmistieteissä. Aineistona hyödynnän sekä perinteisiä digitaalisia tekstikorpuksia että varsinkin digitaalisesti syntynyttä massadataa. Olen Suomalaisen Tiedeakatemian kutsuttu jäsen vuodesta 2022.
Taustani on, että olen aloittanut korkeakouluopinnot Texasissa ja sen jälkeen ollut opiskelijana ja post doc -tutkijana Helsingissä ja Jyväskylässä. Vuosina 2012–2015 toimin professorina Linné yliopistossa Ruotsissa ja olen siellä monitieteisen DISA-tutkimusyksikön (Center for Data Intensive Sciences and Applications) toinen perustajajäsen.
Tällä hetkellä johdan kahta ulkoisesti rahoitettua projektia, joista ensimmäinen on Suomen Akatemian digitaalisten ihmistieteiden infrahanke (FIN-CLARIAH, 2022–25). Siinä kehitetään digitaalisia työkaluja ihmistieteiden tutkimukseen ja keskitymme tässä kansallisessa konsortiossa varsinkin digitaalisesti syntyneiden ja erittäin suurten sosiaalisen median aineistojen hyödyntämiseen laskennallisin menetelmin ja eettisesti kestävin tavoin ihmistieteissä (www.dariah.fi). Toinen on Suomen Akatemian nelivuotinen tutkimusprojekti Heikkojen linkkien teoria kompleksisissa digitaalisissa verkostoissa (COMET-projekti 2024–2028), jossa tutkitaan kielellisten innovaatioiden leviämistä hyvin suurissa sosiaalisen median verkostoissa (https://tiedejatutkimus.fi/fi/results/funding/81344)
Vuosien 2022 ja 2023 aikana johdin Valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminnan rahoittamaa laajaa englannin kieltä Suomessa tarkastelevaa hanketta, jossa selvitettiin englannin käytön laajuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämän projektin loppuraportti valmistui vuoden 2023 aikana ja on saatavilla Tietokäyttöön sivuilta (https://tietokayttoon.fi/-/englanti-suomen-kansalliskielten-rinnalla).
Toimitan kollegani PhD Martin Schweinbergerin (University of Queensland) kanssa kirjasarjaa (Bloomsbury Academic) Language, Data Science and Digital Humanities. Lähdemme siitä oletuksesta, että digitaalisen vallankumouksen ytimessä on kielenkäyttö ja ymmärtääksemme sitä paremmin tarvitsemme laajaa tieteidenvälistä yhteistyötä. Sarjassa julkaistaan tutkimuksia, joissa hyödynnetään uusia laskennallisia menetelmiä ja pyritään avaamaan, mitä erilaisia ratkaisuja tutkijoilla on eri kokoisten ja erilaisten tekstimassojen analysointiin.
Paula Rautionaho ([email protected])
Tutkin kieliopillista vaihtelua maailmanenglanneissa. Englantia puhutaan ympäri maailman äidinkielenä, toisena kielenä tai vieraana kielenä, mutta onko englanti samanlaista kaikkialla? Olen kiinnostunut erityisesti progressiivimuodosta (suomeksi kestopreesesens: I’m reading an interesting book.), mutta myös muista kieliopillisista piirteistä, kuten modaaliapuverbeistä sekä BE-verbin muodoista. Tutkin maailmanenglanteja, mutta myös brittienglannin muutoksia viimeisen 20 vuoden aikana. Käytän työssäni korpuslingvistiikan keinoja ja edistyneitä tilastollisia menetelmiä.
Olen kiinnostunut myös englannin kielen asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa.
Toimin Ihmistieteiden tutkimusinfrastruktuurin koordinaattorina Filosofisessa tiedekunnassa.