Tarkenna hakuasi

Pekka Kilpeläinen ([email protected])

Tutkijana olen erikoistunut kirjallisuuden poliittisiin ja yhteiskunnallisiin merkityksiin. Erityisiä mielenkiinnonkohteitani ovat identiteetteihin liittyvät ilmiöt ja ongelmat, mm. rodun, etnisyyden, seksuaalisuuden ja sukupuolen intersektionaaliset kategoriat. Tutkimukseni pohjautuu pitkälti Fredric Jamesonin esittämiin ajatuksiin kirjallisuuden ja kulttuurin poliittisuudesta. Olen kehitellyt omaa näkemystäni ideologian ja utopian dialektiikasta, jonka Jameson on esitellyt, mutta jättänyt jossain määrin hämäräksi. Keskeinen ajatus on, että utopia on paljon muutakin kuin idealistinen ajatus täydellisestä onnelasta. Omasta näkökulmastani huomattavasti mielenkiintoisempaa on tarkastella utopiaa impulssina tai haluna, joka rakentuu pyrkimyksissä ratkaista ongelmia. Tämä toteutuu kirjallisuudessa niin muodon kuin sisällönkin tasolla. Näihin ajatuksiin liittyvät olennaisesti myös tilan, mobiliteetin ja rajojen käsitteet. Oma tutkimusalueeni on afrikkalaisamerikkalainen ja mustan diasporan kirjallisuus, mutta nämä teoreettiset lähtökohdat tarjoavat mahdollisuuksia monien muidenkin tekstien ja ilmiöiden tutkimiseen. Tämänhetkinen tutkimukseni kartoittaa orjuuden traumaattisen muiston ilmenemismuotoja ja kuvitteellisia ratkaisuja afrikkalaisamerikkalaisessa nykykirjallisuudessa.

Pekka Metso ([email protected])

Vastaan käytännöllisen teologian oppiaineen opetuksesta ja ohjauksesta etenkin ortodoksisen teologian koulutusohjelmassa. Oppiaineeseeni sisältyviä aihekokonaisuuksia ovat liturginen teologia, pastoraaliteologia, homiletiikka, uskonnonpedagogiikka ja kanoninen oikeus.

Omiin tutkimusintresseihini lukeutuvat kotien uskontokasvatus, avioliitto, seksuaalivähemmistöjen asema kirkossa, Suomen ortodoksinen kirkko (kirkkosuhteet, eletty uskonto ja liturginen elämä) ja diakonia.

Pertti Anttonen ([email protected])

Tutkimus- ja opetusintressini liittyvät yhtäältä folkloren ja nationalismin suhteisiin sekä historiapolitiikkaan ja kulttuurin poliittisuuteen, ja toisaalta etnopoetiikkaan, suullisen kulttuurin kirjalliseen representaatioon ja siirtymäriittiteoriaan.

Yksi huomattavimmista julkaisuistani on juuri ilmestynyt Explorations in the Violence of Traditions and Traditions of Violence (Helsinki, The Kalevala Society Foundation, 2025), jonka artikkelit pohjautuvat Itä-Suomen yliopistossa v. 2021 virtuaalisesti järjestetyssä Folklore Fellows -kesäkoulussa pidettyihin esitelmiin. Toinen on Tradition Through Modernity: Postmodernism and the Nation-State in Folklore Scholarship (Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005), joka julkaistiin kreikankielisenä käännöksenä v. 2018 ja kiinankielisenä käännöksenä vuoden 2026 alussa.

Kalevalaseura myönsi minulle yhdeksännen Kalevalaseuran palkinnon Kalevalan päivänä 2026. 10 000 euron palkinto myönnetään joka kolmas vuosi henkilölle, joka tieteellisellä tai taiteellisella toiminnallaan on tehnyt merkittävällä tavalla tunnetuksi kansanrunoutta, Kalevalaa tai kansallista kulttuuriamme. Palkintoperusteiden mukaan olen tämän hetken kansainvälisesti tunnetuin ja verkostoitunein suomalainen folkloristi, ja olen edistänyt merkittävästi myös Kalevalan ja suullisen perinteen tekstualisaation tutkimusta.

Petra Kuivala ([email protected])

Petra Kuivala on kristinuskon historian sekä uskonnon, Kuuban ja Latinalaisen Amerikan tutkija. Hän työskentelee apulaisprofessorina (tenure track) globaalin kristinuskon alalla Itä-Suomen yliopistossa. Aiemmin Kuivala on työskennellyt vierailevana post doc -tutkijana Harvardin yliopiston historian osastolla (Department of History, Faculty of Arts and Sciences, 2020-2023), tutkijatohtorina Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa (alue- ja kulttuurintutkimus, 2021-2023), vierailevana tutkijana Cuban Research Institute -tutkimuskeskuksessa Florida International Universityssa (2016-2017) sekä väitöskirjatutkijana teologisessa tiedekunnassa Helsingin yliopistossa (2014-2019).

Kuivala väitteli teologian tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 2019. Hänen väitöskirjansa käsitteli katolista kirkkoa Kuuban vallankumouksessa. Kuivala on kansainvälisesti ensimmäinen tutkija, joka työskennellyt Kuuban katolisen kirkon vallankumousajan arkistoissa.

Kuivalan tutkimus liikkuu historian- ja uskonnontutkimuksen sekä monitieteisen Latinalaisen Amerikan ja Kuuban tutkimuksen rajapinnoilla. Hänen tutkimuksensa ulottuu 1900-luvulta nykypäivään ja hyödyntää arkistolähteiden lisäksi myös suullisia ja materiaalisia lähteitä.

Kuivalan käynnissä olevan tutkimuksen keskeisiä teemoja ovat Kuuban vallankumous ja sosialistinen yhteiskunta, vallankumouksen eletty kokemus ja yhteiskuntahistoria sekä uskonnon, yhteiskunnan ja kulttuurin yhtymäkohdat sosialistisessa Kuubassa. Hän on tarkastellut myös katolista kirkkoa moraalisena auktoriteettina Latinalaisessa Amerikassa, kristinuskon ja kansanhurskauden rajapintoja Kuubassa sekä kuubalaista sosialismia oikeushistorian näkökulmasta.

Petri Kahila ([email protected])

Aiantuntemussalueita alueellinen ja paikallinen hallinta, elinkeinopolitiikka, aluepolitiikka ja maaseutupolitiikka sekä arviointitutkimus

Petri Karkkola ([email protected])

Tutkimusaiheeni keskittyvät työ- ja organisaatiopsykologiaan sekä terveyspsykologiaan. Työ- ja organisaatiopsykologiassa tarkastelen erityisesti autonomian, kyvyykkyyden ja yhteenkuuluvuuden perustarpeita ja niiden merkitystä hyvinvoinnin ja motivaation kannalta. Terveyspsykologian alalta olen tutkinut kivun, stressin ja unen teemoja.

Petro Julkunen ([email protected])

Professuurini ohessa toimin ylifyysikkona, Kuopion yliopistollisen sairaalan Kuvantamiskeskuksella.

Neuromodulaatiotutkimusryhmämme tutkimuslaboratorio sijaitsee Kuopion yliopistollisella sairaalalla rak. 1A, 2. krs. Tutkimusryhmässämme keskitymme kehittämään neurofysiologisia diagnostisia menetelmiä ja hoitomenetelmiä, kehittämään uusia tutkimusmenetelmiä aivojen ja hermoston toiminnan arviointiin, sekä lihasten ja hermoyhteyksien tutkimukseen neuromodulaation keinoin.